Perheyrityksen sukupolvenvaihdoksen perintö- ja lahjaverotus

Tutkielman tavoitteena on selvittää perheyrityksen sukupolvenvaihdokseen liittyvä perintö- ja lahjaverotus eri tavoilla toteutetuissa sukupolvenvaihdoksissa. Tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus, jossa menetelmien osalta pääpaino oli kirjallisuus- ja oikeustapaustutkimuksessa. Perheyrityksen sukupolvenvaihdoksen ja siihen liittyvien veroseuraamusten optimointi edellyttää suunnitelmallista prosessia, missä otetaan huomioon eri toteutusvaihtoehtojen verotuksellinen kohtelu sekä luopujan että jatkajan kannalta. Perheen sisällä tapahtuvat sukupolvenvaihdokset tapahtuvat useimmiten lahjana, lahjanluonteisena kauppana tai perintönä, jolloin perintö- ja lahjaverotuksessa osakkeiden arvon määrittely ja sukupolvenvaihdoksen yhteydessä saatavat verohuojennukset ja niiden huomioon ottaminen ovat tärkeitä tekijöitä. Yritysmuodon muutoksilla, yhtiön jakautumisella tai yhtiön omien osakkeiden lunastamisella voidaan myös vaikuttaa sukupolvenvaihdoksen verotukseen.

Omien osakkeiden hankkimismenettely ja sen verotustilanteita pienen osakeyhtiön sukupolvenaihdoksessa

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pienen osakeyhtiön sukupolvenvaihdosta ja siihen olennaisesti liittyviä verotustilanteita, kun yhtiö lunastaa omia osakkeitaan OYL 7. luvun tarkoittamalla tavalla. Tutkimus pohjautuu suomalaiseen oikeustieteelliseen kirjallisuuteen ja artikkeleihin, lisäksi tutkimuksessa on aineistona käytetty verosäädöksiin liittyviä oikeustapauksia. Yhtiön lunastaessa osakkeitaan luopujaa verotetaan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä mahdollisesta myyntivoitosta normaalien myyntivoittoverosäädösten mukaisesti. Osakkeen lunastushinnan määrittäminen pienessä osakeyhtiössä käyvän hinnan tasolle on vaikeaa, koska vertailuhintoja osakkeesta on vaikea saada. Lunastushinnan määrittäminen väärälle tasolle, voi johtaa peitellystä osingosta verottamiseen. Yhtiö voi puolestaan menettää sukupolvenvaihdoksessa aiemmin vahvistetut tappiot ja yhtiöverohyvitykset. Jatkajalle omien osakkeiden luovutus saattaa aiheuttaa peitellystä osingosta tai lahjasta verottamisen, jos luovutushinta on alle käyvän hintatason.

Comunicación Terapéutica : Requisitos fundamentales para acompañar emocionalmente al paciente paliativo y su familia.

La comunicación entre los enfermeros y los pacientes oncológicos es fundamental en la construcción de la relación profesional y terapéutica y esencial para administrar unos cuidados realmente enfocados en la persona como ser holístico y no como entidad patológica. Diferentes estudios han demostrado la influencia positiva de la comunicación en la satisfacción del paciente e incluso se ha encontrado relación entre una comunicación efectiva y una mayor adherencia al tratamiento, mejor control del dolor y estado psicológico. La comunicación, como herramienta para establecer una relación terapéutica eficaz, a su vez básica para el cuidado de cualquier paciente, es entonces “la herramienta” y prerrequisito indispensable para cuidar estos pacientes desde una perspectiva holística. Pese a la centralidad en el cuidado enfermero, la comunicación no se emplea en modo correcto en muchos casos. Objetivos: Este trabajo tiene como objetivo individuar las principales habilidades (skills) para lograr una comunicación terapéutica eficaz y cómo emplearlas en la construcción y mantenimiento de la relación terapéutica con el paciente y su familia. Método: búsqueda bibliográfica con las siguientes palabras clave: comunicación, paliativos, enfermería. Se han incluido en la revisión 27 artículos de 17 revistas distintas. Resultados: Las habilidades y factores encontrados en la literatura han sido clasificados en: a. barreras a la comunicación terapéutica b. condiciones y habilidades facilitadoras de la comunicaciónvi c. habilidades de relación d. habilidades para solicitar información e. estrategias y modelos de comunicación Conclusiones: La comunicación es la herramienta principal del cuidado enfermero en cuidados paliativos, difiere de la comunicación social y tiene como objetivo aumentar la calidad de vida del paciente. La habilidad en comunicación no es un don innato sino que es el resultado de un proceso de aprendizaje continuo. Entre las habilidades más citadas y efectivas hay que recordar la escucha activa (entendida como conjunto de técnicas), el tacto terapéutico, el contacto visual, la empatía y la importancia fundamental de la comunicación no verbal. El modelo de comunicación COMFORT es el único centrado en el paciente y a la vez en su familia. Palabras clave: Habilidades comunicación, paliativos, enfermería

Tailored Jeffamine molecular tools for ordering mesoporous Silica

Herein, we report the formation of organized mesoporous silica materials prepared from a novel nonionic gemini surfactant, myristoyl-end capped Jeffamine, synthesized from a polyoxyalkyleneamine (ED900). The behavior of the modified Jeffamine in water was first investigated. A direct micellar phase (L1) and a hexagonal (H1) liquid crystal were found. The structure of the micelles was investigated from the SAXS and the analysis by Generalized Indirect Fourier Transformation (GIFT), which show that the particles are globular of coreshell type. The myristoyl chains, located at the ends of the amphiphile molecule are assembled to form the core of the micelles and, as a consequence, the molecules are folded over on themselves. Mesoporous materials were then synthesized from the self-assembly mechanism. The recovered materials were characterized by SAXS measurements, nitrogen adsorptiondesorption analysis, transmission and scanning electron microscopy. The results clearly evidence that by modifying the synthesis parameters, such as the surfactant/silica precursor molar ratio and the hydrothermal conditions, one can control the size and the nanostructuring of the resulting material. It was observed that, the lower the temperature of the hydrothermal treatment, the better the mesopore ordering.

Det vårdande samtalet

Syftet med studien är att utgående från ett vårdvetenskapligt perspektiv utveckla en teori för det vårdande samtalet, speciellt som det gestaltar sig i den psykiatriska vårdkontexten. Avsikten är primärt att tillföra den kliniska vårdvetenskapen kunskaper om hur samtal mellan vårdare och patienter kan lindra lidande. Studien tar sin utgångspunkt i ett vårdvetenskapligt perspektiv som har sina rötter i Katie Erikssons caritativa vårdteori. Den metodologiska ansatsen är hermeneutisk. Forskningen har genomförts i form av fem delstudier som publicerats i internationella vetenskapliga tidskrifter. Metoderna som använts är: 1) en fenomenologisk hermeneutisk ansats för att beskriva det vårdande samtalet som det skildras av sjuksköterskor och patienter i intervjuer, 2) kvalitativ forskningssyntes av studier rörande begreppen närvaro, beröring och lyssnande, 3) kvalitativ forskningssyntes av studier rörande begreppen narrativer, berättelser, mening och förståelse, 4) en hermeneutisk ansats inspirerad av Paul Ricoeurs hermeneutik för att undersöka hur psykiatriska patienter i samtal med vårdare berättar om lidande, 5) en hermeneutisk analys av de etiska fundamenten för ett vårdande samtal i ljuset av Paul Ricoeurs etik. Resultaten från de fem delstudierna formar utgångspunkten för en teori för hur ett vårdande samtal kan tolkas. Teorin består av tre aspekter, den relationella, den narrativa, och den etiska, vilka undersökts i delstudierna. I den relationella aspekten kan vårdaren genom att lyssna, beröra och vara med-varande skapa en närvaro. Genom vårdarens gåva av sin närvaro, d v s att vara tillgänglig och till förfogande med hela sitt väsen, visas möjligheten till ett möte med patienten utan roller och inlärda repliker. När patienten kan besvara denna gåva med en inbjudan att dela något av sin värld, skapas en förbindelse i vilken patienten kan dela sitt lidande och sin värld med vårdaren. Den narrativa aspekten gestaltas i samtalet som patientens berättelse om sitt lidande. Lidandeberättelsen tar sin början i den fasad som patienten skyddar sig mot lidande och skam med. Frågan om varför patienten lider banar vägen både för en ny förståelse av fasaden och också för upplevelsen av en vändpunkt när fasadens skydd överges, vilket leder till en upplevelse av mening-i-lidandet. Artikuleringen av berättelsens poäng, mening-med-lidandet innebär dels en ny tolkning och förståelse för de förhållanden som rådde vid berättelsens början, dels de nya preferenser för hur patienten vill leva sitt liv som vuxit fram. Den etiska aspekten gestaltas i en relation som på grund av patientens lidande och vårdarens medlidande är asymmetrisk, men omfattar en ömsesidig respekt. Genom caritas skapar vårdaren ett utrymme där patienten kan (åter)upprätta sin självaktning, autonomi och sitt ansvar och därmed skapa möjligheter för ett gott liv.

Sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen henkilöyhtiössä

Tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus, jossa pääpaino perustuu kirjallisuus- ja oikeustapaustutkimukseen. Tutkielman tavoitteena on selvittää henkilöyhtiön sukupolvenvaihdoksen toteuttamisen vaihtoehdot sekä henkilöyhtiön yhtiöosuuksien luovutuksena että yhtiömuodon muutoksella, jolloin henkilöyhtiö muutetaan ensin osakeyhtiöksi ja sen jälkeen osakeyhtiö voi jakautua. Perheyrityksen sukupolvenvaihdoksen ja siihen liittyvien veroseuraamusten optimointi edellyttää suunnitelmallista prosessia, missä otetaan huomioon eri toteutusvaihtoehtojen verotuksellinen kohtelu sekä luopujien että jatkajien kannalta. Perheen sisällä tapahtuvat sukupolvenvaihdokset tapahtuvat useimmiten lahjana tai lahjanluonteisena kauppana, jolloin perintö- ja lahjaverotus on tarpeen ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Yritysvarallisuuden arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa sekä sukupolvenvaihdoksen yhteydessä saatavat verohuojennukset ja niiden huomioon ottaminen ovat tärkeitä tekijöitä. Tutkielman case- yrityksessä luopujien ja jatkajien tarpeet huomioiden yhtiömuodon muutos ja jakautuminen voitiin todeta kannattavimmaksi vaihtoehdoksi.

Osakeyhtiömuotoisen perheyrityksen edullinen ja onnistunut sukupolvenvaihdos: Case-tutkimus

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää yksityisen osakeyhtiömuotoisen perheyrityksen sukupolvenvaihdoksenprosessin edullisuuteen ja onnistumiseen liittyviä tekijöitä. Tavoitteena oli selvittää, kuinka sukupolvenvaihdos tulee toteuttaa, jotta se olisi sekä luopujalle että jatkajalle mahdollisimman edullinen. Täten huomio kiinnittyi lahjaveroon, varainsiirtoveroon, luovutusvoittoveroon sekä mahdollisiin verohuojennuksiin. Lisäksi tutkielmassa kiinnitettiin huomiota sukupolvenvaihdoksen onnistumisen kannalta tärkeisiin pehmeisiin tekijöihin, joita ovat muun muassa luopumisen vaikeus ja vaihdoksen haasteet. Tutkielma toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineistona toimivat case-yrityksen tilinpäätös sekä haastattelututkimuksen tulokset. Case-yrityksen sukupolvenvaihdoksen toteutustapojen edullisuutta mallinnettiin lahjanluonteisilla kaupoilla sekä lahjalla. Tulokset osoittivat, että case-yrityksen tapauksessa sukupolvenvaihdos tapahtuu edullisimmin lahjan avulla tai maksamalla 10 prosenttia yrityksen käyvästä arvosta. Tutkimus osoitti myös, että sukupolvenvaihdos on haastava ja aikaa vievä prosessi.

Verotus yksityisen osakeyhtiön sukupolvenvaihdoksessa

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää verotusta yksityisen osakeyhtiön sukupolvenvaihdoksessa. Tutkielman on rajattu siten, että se koskee vain yrittäjän elinaikana tapahtuvia luovutuksia. Käytettävissä olevista sukupolvenvaihdostavoista on käsitelty osakekauppa, lahja ja lahjaluonteinen kauppa. Näiden lisäksi tutkielmassa on tutkittu yksityisen osakeyhtiön käyvän arvon määrittämistä lahjaverotuksessa sekä verosuunnittelun mahdollisuuksia ja sääntelyä. Tutkielma on toteutettu lainopillisesti. Tutkielma osoittaa, että osapuolten tulee valmistautua sukupolvenvaihdokseen huolellisesti, koska osakekaupan, lahjan ja lahjaluonteisen kaupan verottamiseen liittyy paljon sääntelyä ja osapuolet haluavat hyödyntää kaikki lain tarjoamat huojennusmahdollisuudet, täytyy ne tuntea etukäteen. Lisäksi tutkielmassa käsiteltyjen case –yritysten pohjata ilmeni, että toteutustapojen kokonaisverorasituksessa syntyy eroja eri kokoisissa yrityksissä.

Glädje i vårdandets värld

The present study is made in the context of basic research within the field of caring science. The overall aim is to uncover and make joy visible as an idea in the world of caring. The core of caring has historically always been to alleviate suffering and to serve life and health in a spirit of love and mercy. This study has a comprehensive direction focusing on history of ideas and culminates in a pattern of ideas contenting joy in the world of caring. Knowledge formation is based on creating understanding, wholeness and meaning with regard to the knowledge related to a context. For that a hermeneutical approach is used throughout the study. In order to understand joy more deeply, the original idea, the essence and expression, the concept of 'joy' and the related concepts of 'glad' and 'light' are examined in etymological dictionaries and in Swedish, English and Latin dictionaries. To support the interpretation classical texts containing philosophers’ thoughts about joy are used. Joy as an idea glimpses forth and is presented in the form of seven-fold pattern of ideas. Through the meaning-nuances of synonyms a realization of joy could be discerned and anchored in the heart. The seven-fold pattern form the background and represent a guide for the hermeneutic reading of joy, as it appears in the stories about caring for the years 1900–1933. The historical sources consist of the trade magazine Svensk sjukskötersketidning, books containing stories about caring, archival materials and textbooks on nursing. The result culminates in the seven-fold pattern of ideas contenting what makes joy active as caring. The true heart's pure joy - love, joy is a proof of love. The ardent heart's deep joy - joy of living, joy inspires and generates strength. The bearing heart's radiant joy - generosity, joy is a gift to the other with the promise of help. The inviting heart's sparkling joy – communion, joy invites communion. The elated heart's exhilarated joy - integration, joy enables the human to forget his or her suffering and approach to what he or she wants to be. The atmospheric heart's solemn joy - dignifying, joy creates a mood and an atmosphere where people perceive themselves dignified. The peaceful heart's great joy - rescuing, a joy turns out when the human has received what may be requested of what is good, is eluded from what is evil and is contented with his or her living lot. It is hoped that this basic research will open up for a vision that can contribute to joys further attention in the world of caring and be articulated there.

Yksityisen osakeyhtiön onnistunut sukupolvenvaihdos verotuksellisesta näkökulmasta: case-tutkimus

Sukupolvenvaihdoksella tarkoitetaan yrityksen omistajasuhteiden vaihtumista sukupolvelta toiselle liiketoiminnan jatkamiseksi yrityksessä. Tutkielmassa tutkitaan sukupolvenvaihdosta koskevaa verokohtelua ja muita omistajavaihdokseen liittyviä tekijöitä, joita yrityksissä kohdataan omistajavaihdosprosessin aikana. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää paras ratkaisu sukupolvenvaihdoksen toteutukseen kohdeyritykselle. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja aineistona käytettiin pääasiassa kohdeyrityksen tilinpäätöksiä viime vuosilta sekä omistajan ja jatkajan haastatteluja. Tutkimuksessa esitetyt laskelmat perustuvat kohdeyrityksen tilinpäätöstietoihin. Laskelmien tarkoituksena on selkeyttää sukupolvenvaihdoksen verotuskäytäntöä ja avustaa koituvan kokonaisrahoituksen tarpeen arvioinnissa. Sukupolvenvaihdokseen tulee valmistautua riittävän ajoissa ja etenkin verotukseen liittyviin ratkaisuihin tulee valmistautua ennakkoon. Yrityksen käypä arvo ja omistajavaihdoksen toteutustapa määrittävät pitkälti kokonaisverotuksen määrän. Kohdeyritykselle sopivin ratkaisu riippuu myös jatkajan mahdollisuuksista rahoittaa omistajavaihdos. Kohdeyrityksen tapauksessa kokonaisrahoituksellisesti edullisin vaihtoehto olisi maksaa käypään arvoon nähden alhainen kauppahinta.

Nåden och gåvan i Philipp Melanchthons rättfärdiggörelselära 1521-1535

In this thesis Philip Melanchthon’s doctrine of justification is analyzed, especially the aspects of favor and donum in his writings until 1535. The research task is defined in the introduction of the thesis. Researchers agree, that Melanchthon emphasized the forensic aspect of the doctrine of justification, but this is not the case with the effective aspect of his doctrine of justification. Therefore, I have chosen to focus on the concepts of favor (grace) and donum (gift). The thesis begins with an analysis of the first edition of the Loci communes of 1521 in chapter two, and it ends with the second edition from 1535 in chapter seven. Melanchthon’s most important writings from the intervening period are analyzed in chapters three to six. In chapter eight, I describe my final results from the analysis. Although I have focused on how Melanchthon perceived the relationship between favor and donum, I have also taken note of such loci that are associated with his view of justification. I have done this in order to get a clearer picture of Melanchthon’s doctrine of justification, and of the issues which change in his theological thinking over time. In the research overview in chapter one, I divided the researchers in four different groups depending on how they perceive Melanchthon’s doctrine of justification. This classification is of course not comprehensive, since the reality is much more complicated. The main interpretations present in Melanchthon research are: 1. Christ as favor in justification, but donum is excluded from justification. 2. Christ as favor in justification, but the Spirit is donum in justification. 3. Christ as both favor and donum in justification until the early 1530s. 4. Christ as both favor and donum in justification throughout his life. The fourth option is in my opinion the most preferable. The analysis of Melanchthon’s writings shows that he expects both a forensic, and an effective aspect in the doctrine of justification throughout the examined period. Melanchthon strongly emphasizes that justification is by grace alone through faith for Christ’s sake, but also that the Holy Spirit works the justifying faith, and is the gift bestowed on believers in connection with this. Where the opponents according to Melanchthon see deeds, virtues, or a quality in the believer as the cause of the justification, there Melanchthon sees only Christ.

Incorporation and profile of fatty acids in tilapia fillets (Oreochromis niloticus) fed with tung oil

The acceptance of tung oil enriched diet and the incorporation of conjugated linolenic acid - CLnA into fillets of Genetically Improved Farmed Tilapia (GIFT) were investigated. The diet was well accepted, and after 10 days CLnA was incorporated into the fillets with a 1.02% content of total fatty acids (FA). In addition, biosynthesis of the conjugated linoleic acid isomers - CLA (0.31% of fillet total FA content) from CLnA, and the presence of alpha-linolenic acid - LNA (1.08% of fillet total FA content), eicosapentaenoic acid - EPA (2.85% of fillet total FA content) and docosahexaenoic acid - DHA (3.08% of fillet total FA content) were observed. Therefore, the consumption of this fish can increase the intake of different FA (CLnA, CLA, LNA, EPA and DHA), which play an important role in human metabolism.

Nietzsche's eternal recurrence of the same : the effect of logic abridgement, contradictions and inconsistencies

I will argue that the doctrine of eternal recurrence of the same no better interprets cosmology than pink elephants interpret zoology. I will also argue that the eternal-reiurn-of-the-same doctrine as what Magnus calls "existential imperative" is without possibility of application and thus futile. To facilitate those arguments, the validity of the doctrine of the eternal recurrence of the same will be tested under distinct rubrics. Although each rubric will stand alone, one per chapter, as an evaluation of some specific aspect of eternal recurrence, the rubric sequence has been selected to accommodate the identification of what I shall be calling logic abridgments. The conclusions to be extracted from each rubric are grouped under the heading CONCLUSION and appear immediately following rubric ten. Then, or if, at the end of a rubric a reader is inclined to wonder which rubric or topic is next, and why, the answer can be found at the top of the following page. The question is usually answered in the very first sentence, but always answered in the first paragraph. The first rubric has been placed in order by chronological entitlement in that it deals with the evolution of the idea of eternal recurrence from the time of the ancient Greeks to Nietzsche's August, 1881 inspiration. This much-recommended technique is also known as starting at the beginning. Rubric 1 also deals with 20th. Century philosophers' assessments of the relationship between Nietzsche and ancient Greek thought. The only experience of E-R, Zarathustra's mountain vision, is second only because it sets the scene alluded to in following rubrics. The third rubric explores .ii?.ih T jc,i -I'w Nietzsche's evaluation of rationality so that his thought processes will be understood appropriately. The actual mechanism of E-R is tested in rubric four...The scientific proof Nietzsche assembled in support of E-R is assessed by contemporary philosophers in rubric five. E-R's function as an ethical imperative is debated in rubrics six and seven.. .The extent to which E-R fulfills its purpose in overcoming nihilism is measured against the comfort assured by major world religions in rubric eight. Whether E-R also serves as a redemption for revenge is questioned in rubric nine. Rubric ten assures that E-R refers to return of the identically same and not merely the similar. In addition to assemblage and evaluation of all ten rubrics, at the end of each rubric a brief recapitulation of its principal points concludes the chapter. In this essay I will assess the theoretical conditions under which the doctrine cannot be applicable and will show what contradictions and inconsistencies follow if the doctrine is taken to be operable. Harold Alderman in his book Nietzsche's Gift wrote, the "doctrine of eternal recurrence gives us a problem not in Platonic cosmology, but in Socratic selfreflection." ^ I will illustrate that the recurrence doctrine's cosmogony is unworkable and that if it were workable, it would negate self-reflection on the grounds that selfreflection cannot find its cause in eternal recurrence of the same. Thus, when the cosmology is shown to be impossible, any expected ensuing results or benefits will be rendered also impossible. The so-called "heaviest burden" will be exposed as complex, engrossing "what if speculations deserving no linkings to reality. To identify ^Alderman p. 84 abridgments of logic, contradictions and inconsistencies in Nietzsche's doctrine of eternal recurrence of the same, I. will examine the subject under the following schedule. In Chapter 1 the ancient origins of recurrence theories will be introduced. ..This chapter is intended to establish the boundaries within which the subsequent chapters, except Chapter 10, will be confined. Chapter 2, Zarathustra's vision of E-R, assesses the sections of Thus Spoke Zarathustra in which the phenomenon of recurrence of the same is reported. ..Nihilism as a psychological difficulty is introduced in this rubric, but that subject will be studied in detail in Chapter 8. In Chapter 2 the symbols of eternal recurrence of the same will be considered. Whether the recurrence image should be of a closed ring or as a coil will be of significance in many sections of my essay. I will argue that neither symbolic configuration can accommodate Nietzsche's supposed intention. Chapter 3 defends the description of E-R given by Zarathustra. Chapter 4, the cosmological mechanics of E-R, speculates on the seriousness with which Nietzsche might have intended the doctrine of eternal recurrence to be taken. My essay reports, and then assesses, the argument of those who suppose the doctrine to have been merely exploratory musings by Nietzsche on cosmological hypotheses...The cosmogony of E-R is examined. In Chapter 5, cosmological proofs tested, the proofs for Nietzsche's doctrine of return of the same are evaluated. This chapter features the position taken by Martin ' Heidegger. My essay suggests that while Heidegger's argument that recurrence of the same is a genuine cosmic agenda is admirable, it is not at all persuasive. Chapter 6, E-R is an ethical imperative, is in essence the reporting of a debate between two scholars regarding the possibility of an imperative in the doctrine of recurrence. Their debate polarizes the arguments I intend to develop. Chapter 7, does E-R of the same preclude alteration of attitudes, is a continuation of the debate presented in Chapter 6 with the focus shifted to the psychological from the cosmological aspects of eternal recurrence of the same. Chapter 8, Can E-R Overcome Nihilism?, is divided into two parts. In the first, nihilism as it applies to Nietzsche's theory is discussed. ..In part 2, the broader consequences, sources and definitions of nihilism are outlined. My essay argues that Nietzsche's doctrine is more nihilistic than are the world's major religions. Chapter 9, Is E-R a redemption for revenge?, examines the suggestion extracted from Thus Spoke Zarathustra that the doctrine of eternal recurrence is intended, among other purposes, as a redemption for mankind from the destructiveness of revenge. Chapter 10, E-R of the similar refuted, analyses a position that an element of chance can influence the doctrine of recurrence. This view appears to allow, not for recurrence of the same, but recurrence of the similar. A summary will recount briefly the various significant logic abridgments, contradictions, and inconsistencies associated with Nietzsche's doctrine of eternal recurrence of the same. In the 'conclusion' section of my essay my own opinions and observations will be assembled from the body of the essay.

A safe place /

This study is an effort to give voice to an experience. The experience in question is the decision of a student to trust a practitioner. The study also describes the features which led the student to believe that the practitioner would provide a "safe place" for interaction around matters of a delicate or personal nature. This study is the gift oftwo coauthors, each with a unique story which offers description of critical incidents, and what made these events meaningful. At the heart of the study is the potential for education and its professionals to provide safe places for students. Analysis of the data determines that a safe place involves two parties, one seeking a safe place and another who provides the safe place-in this study, the student and the practitioner. The student, with urgency, seeks a safe place to disclose personal information. In this urgency the student is confronted with features of control, comfort, respect, felt sense, and nonjudgemental listening. These features are the constitutive elements of a Safe Place. Capacity to recognize and construct safe places is a competency which the existing school lifeworld demands of today's practitioners. Understanding what are deemed to be safe places and how practitioners might work to create them are the extended outcomes of this study.