Palvelukonsernin Iiiketoimintayksikön suorituskyvyn mittaaminen

Kiristyvät markkinat ajavat yritykset tehostamaan toimintaansa. Suorituskyvyn mittaaminen on jo olennainen osa suomalaista yrityskulttuuria. Mittaamisen päätehtävä on tuottaa yritysjohdolle relevanttia informaatiota yrityksen tilasta ja auttaa valvomaan ja kehittämään toimintaa. Tämän tutkimuksen kohteena on palvelukonsernin Iiiketoimintayksikön suorituskyvyn mittaaminen. Tutkimuksen päätavoitteina on 1. valita palvelukonsernin liiketoimintayksikölle sopiva suorituskyvyn mittausjärjestelmä, 2. valita käytännöllinen implementointimalli sekä 3. laatia suorituskykymittaristo palvelukonsernin liiketoimintayksikölle. Tämä tutkimus jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa tutkimuksen kohteena on suorituskyvyn teoria ja neljä erilaista mittausmenetelmää, joista valitaan yksi Iiiketoimintayksikön suorituskyvyn mittausjärjestelmäksi sekä syvempää tarkastelua varten. Tutkimuksen toisessa vaiheessa tutkitaan valitun mittausjärjestelmän ominaisuuksia strategisena johtamisjärjestelmänä sekä sen implementointimalleja. Toisen vaiheen keskeisin tutkimusosuus on suorituskykymittausjärjestelmän laadinta. Työn lopputuloksena syntyy palvelukonsernin Iiiketoimintayksikön suorituskyvyn mittausjärjestelmä sekä jatkotoimenpide-ehdotus Balanced Scorecardin laajentamiseksi Iiiketoimialan ohjausjärjestelmäksi.

Vanhojen väitöskirjojen kokoelma

Kansalliskirjastossa on lähes täydellinen kokoelma Lundin ja Upsalan yliopistojen väitöskirjoja. Ruotsin yliopistojen ohella erityisen hyvin ovat edustettuina pohjoissaksalaiset, protestanttiset yliopistot, mutta myös muut eurooppalaiset yliopistot ovat kokoelmassa laajasti esillä. Ennen 1851 julkaistujen eurooppalaisten väitöskirjojen kokoelma sisältää yli 50 000 nimekettä.

Normaali kristitty – helluntailainen. Uskosta kertomisen rakentuminen helluntailaisopiskelijoiden puheessa

Tutkielmassa tutkitaan helluntailaisopiskelijoiden kerrontaa omasta uskosta – uskonnollisesta vakaumuksesta – ja helluntailaisuutta Suomessa. Narratiivisen tutkimuksen keinoin pyritään hahmottamaan niitä elementtejä ja rakenteita, joita yksilöjäsenet käyttävät, muodostaakseen sosiaalisesti suotavaa puhetta omasta vakaumuksesta. Yksilöihin keskittyvän tutkinnan lisäksi tutkimuksessa hahmotetaan kerronnan – ja helluntailaisuuden yleensä – maastoutumista suomalaiseen uskonnolliseen ja kulttuuriseen kenttään. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla helluntailaisopiskelijoita Iso Kirja -kansanopistossa Keuruulla syksyllä 2007 ja keväällä 2008 (avoimella teemahaastattelulla) sekä tutkimalla aiempia tutkimuksia ja kirjallisuutta suomalaisuudesta ja helluntailaisuudesta. Teoreettisina viitekehyksinä tutkimuksessa on käytetty sosiaalista konstruktionismia ja sosiaalipsykologisesti orientoitunutta narratiivista tutkimusta. Haastatteluaineiston perusteella rakennetaan myös metanarratiiveja, joiden avulla esitetään sosiaalisesti rakentuneen ja suotavan helluntailaispuheen rakennuspolkuja omasta uskosta ja itsestä. Helluntailaisuutta lähestytään tässä ensisijaisesti kielen kautta, yhtenä diskursiivisena konstruktiona kristinuskosta. Tutkimuksessa havaittiin helluntailaisopiskelijoiden muodostavan kerrontaansa paitsi perinteisten mallien ja fraasien kautta, myös suomalaisten puhetyylien avulla – kuten itsensä vähättelyllä ja normaaliuden korostamisella. Helluntailaisuuden protestiluontoisuuden väljähtyminen on havaittavissa paitsi eri tutkimuksissa ja kirjallisuudessa, myös itse haastatteluaineistossa. Muihin kirkkokuntiin – etenkin evankelis-luterilaiseen kirkkoon – suhtaudutaan positiivisesti, vaikka herätyskristillistä pohdintaa kaikkien kristittyjen sitoutumisasteesta edelleen esiintyy. Paitsi että helluntailaisuudella on laajat juuret suomalaisessa uskonnollisuudessa, on liike vuosisadan aikana myös vaikuttanut itse suomalaiseen uskonnolliseen kenttään.

Suomen kaupan ja teollisuuden rakenne kuljetusten näkökulmasta

Tässä selvityksessä on tarkasteltu Suomen kaupan ja teollisuuden rakennetta tarkoituk-sena löytää SPC Finlandin tärkeimmät kohderyhmät tuojien ja viejien joukosta. Samalla tavoitteena on ollut muodostaa kokonaiskuva kaupan ja teollisuuden toiminnasta ulko-maan kuljetusten näkökulmasta. Selvitys jakaantuu nimensä mukaisesti erikseen kauppaan ja teollisuuteen. Teollisuuden tarkastelussa keskitytään merikuljetusten kannalta tärkeimpiin toimialoihin metsäteolli-suuteen, teknologiateollisuuteen kuuluvaan metalliteollisuuteen ja kemianteollisuuteen. Ulkomaankauppaan liittyvien kotimaassa tapahtuvien kuljetusten kannalta oleellista on ollut toimialojen maantieteellisen sijainnin ja alueittaisen viennin jakautumisen kartoit-taminen. Suomen vienti on toimijoittain tarkasteltuna hyvin keskittynyttä. Puolet Suomen viennin arvosta muodostuu 21 suurimman vientiyrityksen viennistä. Toisaalta yli miljoonan euron vuosittaiseen vientiin yltäviä yrityksiä on lähes 2 000. Keskittyneisyys vaihtelee teollisuudessa toimialoittain. Vienti on keskittyneintä paperiteollisuudessa ja perusme-tallien valmistuksessa, jotka ovat myös merikuljetusten tärkeimpiä rahdinantajia. Vienti painottuu rannikolle ja muutamaan sisämaan voimakkaasti teollistuneeseen alu-eeseen. Tuotantolaitosten maantieteellisessä sijoittautumisessa on toimialakohtaisia ero-ja. Kemiallisen metsäteollisuuden sisämaan keskukset tarjoavat mahdollisuuden kehit-tää intermodaalisia kuljetusvirtoja, jos kontitusta siirtyy tehtaille. Intermodaalikuljetuk-sissa käytetään kahta tai useampaa kuljetusmuotoa ja runkokuljetus tapahtuu rautateitse tai vesitse. Kuljetusyksikkö, esimerkiksi kontti, ei yleensä vaihdu kuljetuksen aikana. Teknologiateollisuus jakaantuu moneen alatoimialaan. Suomen teollisuuden kasvu on ollut nopeaa erityisesti elektroniikka- ja sähköteknisessä teollisuudessa, joka ei kuiten-kaan kuulu suuriin merikuljettajiin. Kone- ja metallituoteteollisuudessa useat tuotteet soveltuvat suuryksiköitäviksi. Kemianteollisuus on jakautunut hyvin erilaisiin alatoimialoihin. Peruskemikaaleissa merkittävä tuoteryhmä on muun muassa metsäteollisuuden kemikaalit. Rannikolla on merkittäviä kemianalan keskittymiä, joista suurin on Porvoon Kilpilahdessa. Sinne saa-puu öljyä kemian teollisuuden raaka-aineeksi. Muovi- ja kumiteollisuus käyttävät tuote-kuljetuksissa erityisesti maantiekuljetuksia. Vientimäärät ovat melko vähäisiä. Muovi- ja kumiteollisuuden raaka-aineet ovat tuontitavaraa. Kaupan kehitys riippuu suuresti demografisista tekijöistä ja ostovoiman alueellisesta jakautumisesta. Ostovoima keskittyy Suomessa väestöltään suurimpiin seutukuntiin, joista kahdessa, Helsingissä ja Turussa, sijaitsee kaupan tuonnin tärkeimmät satamat. Kaupan tuonti keskittyy yhä voimakkaammin näihin kahteen seutukuntaan, vaikka myös Pohjois-Pohjanmaalla on potentiaalia kaupan tuontiin. Toimijoittain tukkukaupan tuonti on vielä melko vähän keskittynyttä. Alalla on paljon maahantuontiyrityksiä. Kes-kittyminen kuitenkin jatkuu ja suuret ketjut ohittavat suoralla tuonnilla pienet maahan-tuojat. Erikoistavarakaupassa Suomeen etabloituu lisää ulkomaisia ketjuja. Ketjuohjauksella tehdään päätökset hankinnoista ja logistiikasta. Kaupan valikoimissa ulkomais-ten tuotteiden määrä kasvaa. Intermodaalisuus lisääntyy, vaikka perusteollisuuden tuotannon kasvu hidastuisi tai kääntyisi laskuun. Jalostusasteen noston seurauksena suuryksiköidyt ja intermodaaliset kuljetukset lisääntyvät. Aiemmin suuryksiköimättömänä kuljetettua lastia, kuten irtota-varaa, siirtyy kuljetettavaksi konteissa. Sisäiset Suomen ja muun Euroopan väliset kont-tikuljetukset ovat vielä vähäisiä. Logistiikkaketjujen tehostaminen johtaa komodaali-suuden lisääntymiseen niin, että eri liikennemuotojen yhteiskäyttö tehostuu myös bulk-kuljetuksissa. Suomen teollisuuden ja kaupan alueellinen rakenne ei tue intermodaalisuuden kehittä-mistä kotimaan kuljetusosuuksilla kovinkaan voimakkaasti. Intermodaalikuljetusten osuuden nostamiseksi tarvitaan uusia innovaatioita ja palveluita, joita myös SPC Fin-land voi olla mukana tuottamassa. Suomen viennin voimakkaan toimijakohtaisen keskittymisen takia SPC Finlandin on helppo saavuttaa viejät, jotka vastaavat suurimmasta osasta Suomen viennistä. Pk-yritykset käyttävät viennissään todennäköisesti hyvin laajasti huolintaliikkeiden palve-luita. Tuonnin kenttä on hajanaisempi, vaikka tuonnissakin keskittyminen lisääntyy. Toisaalta yhä useammat yritykset ovat potentiaalisia SPC Finlandin palveluiden tarvitsi-joita, koska pienenkin yrityksen on helppo tuoda tavaraa EU:n alueelta. Selvityksen perusteella voidaan päätellä, että teollisuuden jalostusasteen nousu ja sen seurauksena tapahtuva intermodaalikuljetusten määrän kasvu näyttäisivät lisäävän tar-vetta SPC Finlandin palveluihin teollisuuden kokonaiskuljetusmäärien kehityksestä riippumatta. Kaupan kansainvälistyminen ja ulkomaisten tuotteiden määrän lisääntymi-nen vaikuttavat samaan suuntaan. Kun vielä otetaan huomioon, että viennin osuus brut-tokansantuotteesta todennäköisesti nousee lähemmäksi muiden pienten eurooppalaisten maiden tasoa, näyttäisi siltä, että SPC Finlandin palveluille lähimerenkulkusidonnaisten intermodaalikuljetusten edistämisessä on olemassa tarvetta myös tulevaisuudessa.

Managing through measurement : A framework for successful operative level performance measurement

The research around performance measurement and management has focused mainly on the design, implementation and use of performance measurement systems. However, there is little evidence about the actual impacts of performance measurement on the different levels of business and operations of organisations, as well as the underlying factors that lead to a positive impact of performance measurement. The study thus focuses on this research gap, which can be considered both important and challenging to cover. The first objective of the study was to examine the impacts of performance measurement on different aspects of management, leadership and the quality of working life, after which the factors that facilitate and improve performance and performance measurement at the operative level of an organisation were examined. The second objective was to study how these factors operate in practice. The third objective focused on the construction of a framework for successful operative level performance measurement and the utilisation of the factors in the organisations. The research objectives have been studied through six research papers utilising empirical data from three separate studies, including two sets of interview data and one of quantitative data. The study applies mainly the hermeneutical research approach. As a contribution of the study, a framework for successful operative level performance measurement was formed by matching the findings of the current study and performance measurement theory. The study extents the prior research regarding the impacts of performance measurement and the factors that have a positive effect on operative level performance and performance measurement. The results indicate that under suitable circumstances, performance measurement has positive impacts on different aspects of management, leadership, and the quality of working life. The results reveal that for example the perception of the employees and the management of the impacts of performance measurement on leadership style differ considerably. Furthermore, the fragmented literature has been reorganised into six factors that facilitate and improve the performance of the operations and employees, and the use of performance measurement at the operative level of an organisation. Regarding the managerial implications of the study, managers who operate around performance measurement can utilise the framework for example by putting the different phases of the framework into practice.

Sinfonia nro 4

Soitinnus: orkesteri.

Mestarin nuuskarasia

Digitoitu 21. 8. 2008.

Hoffmannin kertomukset

Esityskieli: suomi.

Juha

Digitoitu 11. 10. 2007.

Viulusonaatti : 1. osa

Soitinnus: viulu, piano.