Vihatkoot kunhan pelkäävät : näkökulmia terrorismiin ilmiönä

Terrorismilla on Euroopassa kauas historiaan ulottuvat juuret. Samoin sitä on ilmiönä tutkittu jo pitkään. Myös Suomessa tätä ilmiötä kohtaan on tunnettu akateemista mielenkiintoa, mutta sen tutkimukselle ei ole löytynyt kotia tai selkeää johtavaa oppituolia. On vaikea sanoa, johtuuko tämä terrorismin sijoittumisesta poliisiviranomaisen hallinnonalaan, ilmiön monimuotoisuuden aiheuttamista tieteenalojen rajoja rikkovasta mielenkiinnosta vai jostain muusta syystä. Keskustellessamme terrorismista ilmiönä kiinnostuneiden henkilöiden kanssa, meille heräsi ajatus koota suomalaisten tutkijoiden näkemyksiä ajankohtaisten teemojen valossa yksiin kansiin. Vuoden kestäneen kirjoitus- ja toimitusprojektimme tuotos on nyt käsissänne. Haluamme kiittää kirjoitus- ja toimitustyöhön osallistuneita. Lisäksi haluamme osoittaa kiitoksemme Suomalaiselle strategisen tutkimuksen ja seurannan tukisäätiölle, joka osaltaan oli mahdollistamassa työtämme. Olemme saaneet tukeutua asiantuntevaan joukkoon tutkijoita ja kirjoittajia. On hienoa, että olemme saaneet näin kattavan otoksen eri tieteen- ja hallinnonalojen osaajia ”saman katon alle”, ainakin hetkellisesti. Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen itsenäisen taipaleen päättyessä vuoden lopussa, jatkaa toimintansa aloittava Sotataidon laitos ilmiön tutkimusta kansainvälisen turvallisuuden näkökulmasta. Toivomme, että yhteistyö jatkuu ja on hedelmällistä jatkossakin.

Huoltoasemakiinteistöjen arviointiprosessi ja arviointimenetelmät: Case-huoltamokiinteistön arvonmääritys

The purpose of this research is to examine the appraisal of service station real estate. This is a case research and the case service station is located in Kanta-Häme region in Finland. In the empirical part data consisted of national land survey of Finland’s data, Case corporations financial statements and Haahtela-Kehitys Oy: real estate appraisal 2013 instructions. The aim of this research was to find out whether there is a most suitable method for the appraisal of service station real estate. In this research it was not possible to conclude that one of the appraisal methods was more suitable than the other for service station real estate appraisal. It can be pointed out that selection of the appraisal method depends on several factors such as purpose of the appraisal, available information and the evaluator’s point of view.

Biohiilen teknillistaloudelliset käyttömahdollisuudet meesauuneissa

Diplomityön tavoitteena oli tutkia biohiilen teknillisiä ja taloudellisia käyttömahdollisuuksia meesauunien polttoaineena. Suomessa meesauunit käyttävät polttoaineinaan yleensä maakaasua ja polttoöljyä. Näiden polttoaineiden käytön korvaamisessa ja vähentämisessä halvemmilla biopolttoaineilla on saatavilla suuret säästöt ja päästöjen vähennykset. Työssä keskityttiin erityisesti tutkimaan biohiilen mahdollisia polttotapoja, biohiilen polton tuottamien vierasaineiden määrää ja biohiilen käytön taloudellista kannattavuutta meesauunien polttoaineena. Työn pohjalta voidaan sanoa, että biohiilen käyttö meesauunien polttoaineena on mahdollista ja kannattavaa. Biohiiltä voidaan käyttää polttoaineena meesauuneissa samoilla polttotavoilla, mitä on käytetty sellu- ja sementtiteollisuudessa polttamaan biohiilen kaltaisia polttoaineita. Biohiilen polton tuottamien vierasaineiden määrä on samaa suuruusluokkaa kuin puun pölypolton tuottamien vierasaineiden määrä. Vierasaineiden pitoisuuksia voidaan hallita avaamalla kemikaalikiertoa. Biohiilen kanssa kilpaileviin puun pölypolttoon ja kaasutukseen nähden biohiilelle löydettiin etuja.

Sijoittajien käyttäytyminen matalassa korkomarkkinassa

Tämän Pro gradu –tutkielman aiheena on tutkia sijoittajien käyttäytymistä matalassa korkomarkkinassa. Työssä tutkitaan, ovatko Kymenlaakson Osuuspankin Private –asiakkaat käyttäytyneet rahoituksen klassisen teorian mukaan rationaalisesti. Lisäksi tutkielmassa tutkitaan, ovat asiakkaat nostaneet sijoituksiensa riskitasojaan saadakseen korkeampia tuottoja riskittömän koron ollessa matalalla. Tutkielmassa tutkitaan myös, onko sijoittajien ankkurina riskitaso vai tuottotaso sekä onko naisten ja miesten välillä eroja. Tutkielman teoriapohjana käytetään perinteisiä rahoituksen teorioita, kuten CAPM-mallia, SML-käyrää, riskitöntä korkokantaa, markkinatehokkuutta sekä behavioristista taloustiedettä. Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen empiirinen on kerätty haastattelulomakkeella Kymenlaakson Osuuspankin Private –asiakkailta. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, etteivät tutkimukseen osallistuneet henkilöt olleet käyttäytyneet rationaalisesti. Sijoituksien riskitasoa oli nostettu ja miehet olivat nostaneet sijoituksien riskitasoa enemmän. Päätöksenteossa naisille oli hieman merkittävämpää sijoituksien riskitaso, kun taas miehille tärkeämpää oli tuottotaso. Kaikista vastaajista 51,8%:lle tuottotaso oli merkittävämpi tekijä.

Operations management in courts of justice - outlining functions, challenges and development possibilities

Professional services are an increasingly important group of economy and related to them there has been identified a fairly new concept called professional service operations management. However professional service operations management is still quite under-researched area which needs further research especially in specific contexts. This study aims to respond to that need by examining courts as an environment for operations management. As a result there is a preliminary structured description of what operations management is and could be in courts. The study also aims to inspire and tentatively classify possible areas for future research. Courts are examined based on three common perspectives for typical characteristics of professional services which can be identified in literature: the nature of customer role, the nature of professional work and the nature of process and product. The examination is based on research data from several research projects conducted in Finland and other European countries. Based on the examination it can be said that the operational environment of courts is highly complex and demanding because the case as an object of operations management tasks is challenging, the process sets strict requirements to the handling of the cases and the workforce is hard to direct.

Siljo, Juhani

Juhani Siljo, urspr. Johan Alarik Siljo, fram till år 1906 Sjögren f. 3.5.1888 i Uleåborg d. 6.5.1918 i Tammerfors Sekelskiftesdiktaren Juhani Siljo är speciellt känd för sin etiska strävan och sitt letande efter självet i filosoferna Kierkegaards och Nietzsches anda. Denna, i finsk litteratur kända ”Siljolinje” (”Siljon linja”), fick en fortsättning framför allt i poesi av Uuno Kailas, Aaro Hellaakoski och Helvi Juvonen, samt i 1920-talets fackelbärares (Tulenkantajat-generationens) litterära produktion. Dominerande teman i Siljos postumt utgivna samling Selvään veteen (sv. Mot öppet vatten) från 1919 är byggandet av självet, kompromisslöshet och vilja, centrala tematiska spår även i diktarens övriga produktion. Också kärleksdikter ingår i produktionen. I dem kombineras sinnlighet med askes och livsrädsla. Siljos poesi fick särskilt stor uppskattning på 1940-talet. Han var också en av pionjärerna inom den finska, aforistiska diktningen. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2848/

Sukellusveneet Suomessa

Sotamuseon perusnäyttely sijaitsee Kruununhaassa Helsingissä ja kesäkaudella auki olevat Sotamuseon Maneesi ja sukellusvene Vesikko Suomenlinnassa. Kesäksi 2013 Sotamuseo avasi Vesikon 70-vuotisjuhlan kunniaksi erikoisnäyttelyn sukellusveneistä keskelle Suomenlinnaa ja tämä julkaisu esittelee näyttelyn sisällön täydennettynä Vesikon kunnostusprojektista vuosina 2010–2013 kertovalla osuudella. Sotamuseo on tehnyt vuosien saatossa lukuisia erikoisnäyttelyitä ja sukellusveneitä, erityisesti sukellusvene Vesikkoa, on näissä näyttelyissä käsitelty useamman kerran. Sukellusveneet Suomessa -näyttelyssä oli kuitenkin ensimmäistä kertaa mahdollisuus tutustua näin laajasti sukellusveneitten toimintaan Suomen lähivesillä muulloinkin kuin toisessa maailmansodassa. Ainutlaatuinen esineistö, josta osa oli ensimmäistä kertaa esillä, toi sotilaan arjen lähemmäksi kuin koskaan. Lisäksi meren pohjasta nostetut esineet toivat koskettavalla tavalla esille sen, mihin tarkoitukseen sukellusveneet on tehty, eli sotaan. Näyttelyssä yhdistyivät sukellusveneveteraanien tarinat, valokuvat eri aikakausilta sekä filmimateriaali siitä miltä meren pohjassa olevat sukellusveneiden hylyt tänä päivänä näyttävät. Sukellusveneet Suomessa -näyttely tarjosi läpileikkauksen sukellusveneiden toiminnasta ja erityisesti Vesikon, ainoan tähän päivään säilyneen suomalaisen sukellusveneen menneisyydestä ja nykytilasta. 8.5.2013–2.3.2014 avoinna olleen näyttelyn sijainti Suomenlinnakeskuksessa ei olisi voinut olla parempi. Keskeinen sijainti Suomenlinnassa on tietenkin tärkeää, mutta ennen kaikkea näyttely oli lähellä paikkoja, joista käsin Suomen sukellusveneet toimivat toisessa maailmansodassa. Kävijä pystyi myös näyttelyyn tutustumisen yhteydessä vierailemaan sukellusvene Vesikolla, joka oli auki touko–elokuun 2013. Harvoin voi sanoa näyttelyn tukeneen näin hyvin yhtä Suomen sotahistorian tunnetuimmista esineistä. Näyttelyssä vieraili sen aukioloaikana yli 20 000 kävijää, joten runsas määrä vierailijoita sai käsityksen sukellusveneitten historiasta. Näyttely on tarkoitus avata uudestaan syksyllä 2016 Forum Marinumissa Turussa, joten se on pian uudestaan yleisön nähtävillä. Näyttelytiimissä olivat mukana suunnittelija Lauri Haavisto, tutkija Riitta Blomgren ja suunnittelija Juha Joutsi. Lisäksi Sotamuseon kokoelmayksikön työntekijät osallistuivat projektiin esineistön valikoimisen kautta. Näyttelyn pystytyksestä vastasivat Haipuu Oy:n Yrjö Haikonen ja Erkki Tikkanen. Puolustusvoimien kuvakeskus tuotti näyttelytaulut ja Maanpuolustuskorkeakoulun kääntäjät vastasivat käännösasusta. Näyttelyn visuaalisen ilmeen suunnittelusta vastasi Lauri Haavisto, tekstit olivat suurelta osin Juha Joutsin ja Riitta Blomgrenin käsialaa. Näyttelyssä nähtyä filmimateriaalia oli saatu käyttöön Badewanne-sukellusryhmältä, joka sukeltaa hylyille Itämeressä. Suomenlinnan Hoitokunta, Museovirasto ja Ehrensvärd-seura olivat myös erinomaisia yhteistyökumppaneita Suomenlinnakeskuksessa. Jo näyttelyn suunnitteluvaiheessa heräsi keskustelu näyttelyjulkaisusta, ja kun näyttelytekstit olivat valmiina neljällä kielellä ja kuvavalinnat tehty, niin nähtiin, että näyttelystä olisi vaivattomasti tehtävissä julkaisu. Suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi tehtävä julkaisu palvelisi myös yleisöä, koska nyt tietoutta sukellusveneistä olisi saatavilla myös muille kuin suomenkielisille kävijöille. Toivon tämän teoksen lukijan saavan julkaisun myötä uutta tietoa sukellusveneitten kiehtovasta historiasta.

Lääkkeiden digitaalinen kuluttajamarkkinointi

Tutkimuksen
tarkoituksena on tutkia lääkkeiden digitaalista kuluttajamarkkinointia. Luonteeltaan tutkimus on kirjallisuuskatsaus lääkkeiden markkinointia määrittäviin lakeihin, asetuksiin ja itsesääntelyyn Suomessa. Tutkimuksessa selvitetään voisivatko lääkeyhtiöt saavuttaa tulevaisuudessa kilpailuetua digitaalisia kanavia hyödyntäen ja mitä mahdollisuuksia lääkeyhtiöillä on lain mukaan hyödyntää digitaalisia markkinointikanavia kehittäessään digitaalista osaamista. Tutkimuksen aikana tehtyjen löydöksien pohjalta voidaan sanoa, että lääkeyhtiöillä on varsin tarkkaan määritelty markkinoinnin kenttä, mutta se ei rajoita yhtiöitä laajentumaan vahvemmin digitaalisiin markkinointimenetelmiin ja sitä kautta vähitellen kohti digitaalisempaa liiketoimintaa. Sääntely ja lait ovat Suomessa varsin yksityiskohtaisesti määritelty ja niiden mukaisesti toimiminen vaatii myös kolmansilta osapuolilta hyvää alan tuntemusta.

Mekaanisten laitteiden eheydenhallinta öljynjalostamolla

Mekaaniset laitteet ja putkistot muodostavat valtaosan jalostusprosessissa tarvittavista laitteista. Määrän ja käyttötarkoituksen perusteella voidaan sanoa, että laitteiden ja putkistojen eheyttä on pidettävä prosessiturvallisuuden sekä jalostustoiminnan kannattavuuden perustana. Laitteiden ja putkistojen on toimittava haasteellisissa olosuhteissa pitkiä aikoja. Tämä asettaa mekaanisten laitteiden eheydelle erityisvaatimuksia. Näiden vaatimusten toteuttaminen, ylläpito ja seuranta käyttöiän ajan voidaan varmistaa vain eheyden hallintaan liittyvillä toimenpiteillä. Toimenpiteet jakautuvat suunnitteluun, hankintaan, valmistukseen, käyttöön ja kunnossapitoon näiden erityispiirteiden mukaisesti. Työssä on kuvattu eheyden hallinnan keskeiset toimijat ja toiminta sekä asioita ja ilmiöitä eheyden hallintaan liittyen. Työn aikana on saatu kerättyä arvokasta kokemusta ja konkreettisia esimerkkejä siitä, miten eheyteen voidaan vaikuttaa tai miten eheyden menetys vaikuttaa toimintaan. Eheys ja sen hallinta ovat pysyvästi läsnä jalostustoiminnassa. Tulevienkin vuosien haasteet liittyvät eheyteen ja sen hallintaan. Tämän työn tärkeä viesti on, että eheydenhallinta kuuluu kaikille, sitä ei voida ulkoistaa.

Viaporin merilinnoituksen puolustuskyky ensimmäisessä maailmansodassa

Tutkimukseni aihe on Viaporin linnoituksen puolustuskyky ensimmäisessä maailmansodassa. Tutkimukseni rajoittuu vuosien 1914 – 1917 tapahtumiin, ensimmäisen maailmansodan alusta Suomen itsenäistymiseen. Viaporin maa- ja merilinnoitus oli kantalinnoitteiden ja betonibunkkereiden ympyrän muotoinen ketju, jonka tehtävänä oli torjua Saksalaisten hyökkäys nykyisen Suomen meri ja maa-alueen läpi alueen läpi Venäjälle. Viaporin taktinen tehtävä oli toimia laivaston tukikohtana, jossa laivasto saattoi odottaa vihollisen hyökkäystä Suomenlahdelle ja iskeä Viaporista käsin vihollisen kimppuun Tallinna – Porkkala tasalla. Viaporin maa- ja Merilinnoituksen puolustusjärjestelyt olivat tarkoitettu pääasiassa laivastotukikohdan omasuojaksi. Olisiko Viaporim merilinnoituksella ollut riittävää puolustuskykyä mahdollista hyökkääjää vastaan ensimmäisessä maailmansodassa? Pääasiallisina lähteinä tutkimuksen tekemisessä on tarkoituksena käyttää sekundäärisiä kirjallisuuslähteitä. Tutkimukseni teoreettisena pohjana toimii olettamus, että uhka muodostuu kyvyn ja tahdon summasta. Tutkimuksessa uhkana nähdään vihollisen sotilaalliset operaatiot Viaporin linnoitusta vastaan. Viaporin puolustuskyky oletetaan operatiivisella tasolla muodostuvan resurssien, koulutuksen ja puolustustahdon summasta.

Pyörivän keskiökärjen rakenteen kehittäminen työstövärähtelyjen välttämiseksi sorvauksessa

Tässä diplomityössä käsitellään sorvauksen työstövärähtelyjen ja sorvin keskiökärjen rakenteen yhteyttä. Työ on osa Lappeenrannan teknillisen yliopiston VMAX-projektia, ja sen taustalla on pyrkimys uudenlaisen, sorvin kärkipylkän puristusvoiman ajonaikaiseen säätämiseen perustuvan työstövärähtelyjen välttämismenetelmän kehittämiseen. Tämän menetelmän toiminnan todentaminen oli työn ensimmäinen tavoite. Menetelmän toteuttaminen asettaa kuitenkin käytetyn keskiökärjen rakenteelle tiettyjä vaatimuksia. Työn toisena tavoitteena oli nämä vaatimukset täyttävän keskiökärjen prototyypin kehittäminen. Tutkimus eteni seuraavasti. Ensimmäiseksi ongelma määriteltiin tutustumalla työn teoreettiseen taustaan ja aiheeseen liittyvään tutkimukseen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja muualta. Myös keskiökärkiä valmistavien yritysten tuotekatalogeja tarkasteltiin. Seuraavaksi siirryttiin alustavaan suunnitteluvaiheeseen, jossa verifioitiin menetelmän toiminta ja luotiin konsepteja keskiökärjen rakenteen kehittämistä varten. Tämän alustavan vaiheen jälkeen suoritettiin suunnitteluprosessi keskiökärjen prototyypille. Lopuksi, suunnitellun prototyypin rakenteen käyttäytymistä arvioitiin tietokonemallinnuksen avulla. Lisätuloksena tutkimuksen aikana johdettiin yksinkertaistettu elementtimenetelmään perustuva laskentamalli järjestelmän ominaistaajuuksien selvittämiseksi. Laskentamallin tarkkuutta arvoitiin. Suunnitteluprosessin tuloksena saatiin kaikki menetelmän toiminnan sekä normaalin käytön asettamat vaatimukset täyttävä rakenne keskiökärjen prototyypille. Myös johdetun laskentamallin tulokset ovat varsin lähellä 3D-elementtimallinnuksen antamia tuloksia. Tutkimuksen tavoitteiden voidaan siis sanoa toteutuneen. Koska prototyyppiä ja laskentamallia ei kuitenkaan ole vielä kokeellisesti verifioitu, tämä ei ole täysin varmaa.

Johtajuus ja valta

Tässä tutkielmassa tutkitaan johtajuutta ja valtaa. Tutkielman tarkoituksena on antaa vastaus tutkimusongelman pääkysymykseen: Miten käyttää valtaa johtamisessa? Tässä työssä käytetään systemaattista sisällönanalyysiä. Työ perustuu teoreettiseen tarkasteluun. Aihetta tutkitaan kirjallisuuden ja aineistojen pohjalta. Johtajuus ja valta liittyvät aina toisiinsa. Johtajuuden ja vallan välisen yhteyden ymmärtämisellä kyetään käyttämään johtajuutta ja valtaa tehokkaasti hyödyksi. Vallalla kyetään saavuttamaan johtamiseen suurtakin vaikuttavuutta ja tätä kautta saavuttamaan tehokkaammin halutut tulokset. Johtajuus on ihmisten johtamista ja jotta johtaja kykenee johtamaan ihmisiä, on hänen saatava aikaan vaikuttamista, jota taas saadaan vallankäytöllä. Onkin hyvä olla selvillä johtajuudesta ja vallasta sekä niiden oikeanlaisesta yhteiskäytöstä. Johtajuus-käsitettä tarkastellaan muun muassa erottelemalla johtajuuden eroja siviili- ja sotilasorganisaatiossa sekä selvittämällä rauhan ajan johtajuutta ja syväjohtamista. Johtajuutta sotilasorganisaatiossa selvitetään myös avaamalla Johtamisen nelikenttäjaottelulla. Lisäksi selvitetään mitä, käsite johtaja ja johtaminen tarkoittavat sekä käsitellään johtamisteorioita ja -trendejä. Valtaa käsitellään samoin kuten johtajuutta, vertaamalla siviili- ja sotilasorganisaatiota. Lisäksi tarkastellaan vallan eri muotoja ja sitä, mihin valta perustuu sekä selvitetään, miten valtaa voi käyttää väärin ja oikein. Yhteenvetona voidaan todeta, että valtaa on käytettävä, jotta saataisiin aikaan vaikutusta. Valta on väline saada asioita aikaan. Johtajan oma ja aito halu johtaa on usein onnistuneen johtajuuden edellytyksenä. Johtamisen halu on tärkeä johtamisprosessin perusedellytys. Johtajan halun ja tahdon lisäksi tarvitaan johtajuutta tukevia tietoja taitoja, osaamista ja kyvykkyyttä. Valta on vaikuttamista. Ilman valtaa ja sen käyttöä organisaatioissa ei saataisi aikaan haluttuja toimintoja tai ne olisivat puutteellisia. Vallalla pystytään vaikuttamaan toiseen henkilöön ja saamaan tämä tekemään haluttuja tekoja. Toisin sanoen jokin ryhtyy toimimaan tai jotain tapahtuu. Vallan vastuullinen käyttäminen on organisaation vision ja strategian suuntaista toimintaa, eli vaikuttamista. Valtaa pitäisi välttää käytettävän vain vallankäyttäjän itsensä vuoksi. Valtaa tulisikin käyttää yhteisten päämäärien ja tavoitteiden sekä organisaation vuoksi. Henkilöillä, joilla on valtaa, on vaikutusmahdollisuuksia. He kykenevät saamaan asioita aikaan. Valtaa on siis käytettävä oikeassa suhteessa. Vallan käytössä tulisi ottaa huomioon organisaation ja tilanteen vaatima vallan käytön tarve.

Varusmies oppijana : oppijat ja oppimiskäsitykset Kouluttajan oppaissa 1984 ja 2007

Koulutus on yksi puolustusvoimien tärkeimmistä tehtävistä. Varusmiespalveluksessaan koulutuksensa saanut ja asiansa osaava reservi muodostaa sodan ajan joukkojemme rungon. Yksi merkittävimmistä yksittäisistä koulutusta ohjaavista teoksista on Kouluttajan opas. Sen nykymuotoa käytetään niin palkatun henkilökunnan, reserviläisten kuin varusmiestenkin koulutuksessa. Tutkimuksessa vertaillaan Kouluttajan oppaita 1984 ja 2007 sekä sitä, millaisen kuvan ne luovat varusmiehestä oppijana. Lisäksi vertaillaan teosten taustalla vaikuttavien oppimiskäsitysten eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimusongelmat ovat seuraavat: • millaiseksi oppijaksi varusmies nähdään oppaissa? • mikä on hänen roolinsa osana oppimisprosessia? • millaisia oppimiskäsityksiä oppaat ilmentävät kuvallaan varusmiehestä oppijana? Tutkimusmenetelmänä käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Oppijan roolia ja oppimiskäsityksiä koskevia oppaiden osioita vertaillaan keskenään ja analysoidaan tutkimuksessa esitellyn teorian valossa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta Kouluttajan oppaissa 1984 ja 2007 olevan monenlaisia eroja, jotka koskevat oppijan roolia ja taustalla vaikuttavia oppimiskäsityksiä. Kumpaakaan opasta ei kuitenkaan voida sanoa puhtaasti jonkun yksittäisen oppimisen teorian tuotteeksi. Suurimpana oppaiden välisenä erona on oppijan rooli osana oppimisprosessia. Uudemman oppaan mukaan oppijalla on huomattavasti aktiivisempi ja merkittävämpi osa omassa oppimisessaan. Se osaltaan kuvastaa yhteiskunnassa ja puolustusvoimien piirissä tapahtunutta oppimiskäsityksellistä muutosta.

Tiedustelijalta vaadittavat voimaominaisuudet suunnassatiedustelussa

Tiedustelijat rinnastetaan fyysisen suorituskyvyn vaatimuksiltaan usein erikoisjoukkoihin, koska tehtävän onnistuminen on monesti kiinni tiedustelijan fyysisestä jaksamisesta. Tiedustelijoiden fyysinen kuormittuminen taistelukentällä koostuu pitkäkestoisista tehtävistä, pitkistä siirtymisistä, raskaasta taakasta ja levon puutteesta sekä energiavajeesta. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedustelijalta vaaditut kestävyysominaisuudet on pystytty arvioimaan tarkasti. Vastaavasti voimaominaisuuksien tarkkoja vaatimuksia ei vielä ole, vaikka niiden tärkeys tiedetään tiedustelun kaltaisissa aselajeissa, joissa joudutaan toimimaan raskaiden taakkojen kanssa. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää tiedustelijalta vaadittavat voimaominaisuudet suunnassatiedustelussa sekä niiden kehittäminen harjoittelun avulla. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena kirjallisuuskatsauksena, jossa perehdyttiin kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimuksiin sotilaan fyysisestä kuormittumisesta. Lisäksi lähdeaineistona käytettiin liikuntatieteellistä kirjallisuutta ja oppikirjoja ihmisen fysiologiasta ja voimaominaisuuksien harjoittamisesta. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että voimaominaisuudet ovat merkittävä osa tiedustelijan fyysistä suorituskykyä. Niiden tärkeys korostuu tehtävän keston pidentyessä ja kannettavan taakan painon kasvaessa. Tiedustelijoilta vaadittavien voimaominaisuuksin lähtökohtana tulee olla hyvät kestovoimaominaisuudet. Voimaa tarvitaan etenkin keskivartalossa. Lisäksi ylävartalon ja jalkojen maksimivoimaominaisuudet korostuvat kannettaessa raskaita taakkoja. Tiedustelijan voimaominaisuuksien tulee olla suhteelliset, koska suuren lihasmassan aiheuttama painon kasvu nostaa energiankulutuksen liian korkeaksi pitkäkestoisiin suorituksiin. Tiedustelijan fyysisten suorituskykyvaatimusten vuoksi varusmiesten aselajivalinnoissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota heidän fyysisiin valmiuksiinsa. Lisäksi tiedustelijoiden varusmieskoulutuksen aikainen lihaskuntoharjoittelu tulisi optimoida, jotta fyysinen suorituskyky kehittyisi vastaamaan taistelukentän vaatimuksia.

Yritysjoukkovelkaemission vaikutus yrityksen markkina-arvoon rahoituskriisin aikana

Yritysten pääomarakenne on kiinnostanut niin yritysten omistajia, tutkijoita kuin sijoittajiakin jo vuosikymmenten ajan. Yrityksen pääomarakenteen teoriat selittävät yritysten pääomarakennetta eri tavoin, mutta optimaaliselle, yrityksen markkina-arvon maksimoivalle, pääomarakenteelle ei ole yksiselitteistä ratkaisua. Yritysjoukkovelka on yksi vieraan pääoman muoto, joka on kasvattanut suosiotaan viimeisten vuosikymmenten aikana ja on varteenotettava rahoitusvaihtoehto suurille yrityksille. Riippumatta rahoituksen muodosta yrityksen taloudellisen toimintakyvyn kannalta on tärkeää, että rahoitusmarkkinat toimivat, ja että yritykset saavat rahoitusta. Kuitenkin viimeisimmän rahoituskriisin aikana näin ei ollut, ja esimerkiksi monien yritysten velanotto pieneni. Samaan aikaan kuitenkin yritysjoukkovelkamarkkina kasvoi vaihtoehtoisena rahoitusmuotona. Tutkielmassa tarkastellaan tätä taustaa vasten yritysjoukkovelkojen liikkeellelaskun osakemarkkinareaktioita rahoituskriisin aikana. Tarkastelu toteutetaan katsauksella yrityksen pääomarakenteen teorioihin ja aikaisempaan yritysjoukkovelkojen empiiriseen tutkimukseen ja tarkastelua laajennetaan omalla empiirisellä tutkimuksella, jossa tutkitaan eurooppalaisten yritysten joukkovelkaemissioita eri talouden tilanteissa vuosina 2005–2006 ja vuosina 2008–2009. Markkinareaktion lisäksi tutkimuksessa selvitetään, onko muita mahdollisia muuttujia kuin talouden tilanne, jotka voisivat vaikuttaa liikkeellelaskun markkinareaktioon. Tutkimuksen otokset sisältävät 57 yritysjoukkovelan liikkeellelaskua vuosina 2005–2006 ja 160 liikkeellelaskua vuosina 2008–2009, ja tutkimusmetodeina ovat tapahtumatutkimus ja poikkileikkausregressio. Tutkielman tulosten perusteella voidaan sanoa, että aikaisempien tutkimusten perusteella yritysjoukkovelan liikkeellelaskun yhteydessä tulisi havaita negatiivinen markkinareaktio. Omassa empiriassa ei kuitenkaan havaittu tilastollisesti merkitsevää markkinareaktiota kumpanakaan ajanjaksona. Kuitenkin rahoituskriisin aikana yritysjoukkovelan liikkeellelaskun markkinareaktio on muuttunut positiiviseksi, ja markkinareaktion ero aikaisempaan ajanjaksoon (vuodet 2005–2006) on tilastollisesti merkitsevä 10 %:n merkitsevyystasolla. Voidaankin sanoa, että yritysjoukkoveloista on keskimäärin tullut hyväksyttävämpi rahoituksen muoto. Muiden muuttujien osalta yritysjoukkovelan liikkeellelaskun yhteydessä on havaittu merkitsevä positiivinen arvo ylimääräisen kassavirran kerroinestimaatille talouden normaalissa tilanteessa ja investointimahdollisuuksien kerroinestimaatin merkitsevä positiivinen arvo rahoituskriisin aikana.