Nuorten kokemuksia ja mielipiteitä päihteistä

Ehkäisevä päihdetyö jakautuu kolmeen eri preventioon: primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventioon. Primaaripreventio on koko yhteiskunnalle tai yleisryhmille suunnattua yleistä ehkäisevää päihdetyötä. Sitä voidaan pitää muun muassa kouluissa. Eräs keino toteuttaa primaaripreventiota kouluissa on vertaisohjaus. Vertaisohjaus on nuorilta nuorille tapahtuvaa valistusta ja sen tarkempi suunnittelu ja toteutus ovat nuorten itsensä päätettävissä. Työmme tarkoituksena on selvittää yläasteikäisten nuorten päihdekokemuksia ja mielipiteitä Haaga-Kaarelan alueella. Tulokset toimivat pohjana Raittiina Radalla -hankkeessa kehitteillä olevalle nuorten vertaisohjausmallille. Raittiina Radalla on nuorille suunnatun ehkäisevän päihdetyön hanke. Vertaisohjaus on tarkoitus aloittaa hankkeen yhdyskouluissa, Pohjois-Haagan ja Apollon yhteiskouluissa, keväällä 2008 ja jäädä alueelle yhdeksi nuorille suunnatun ehkäisevän päihdetyön menetelmäksi. Työmme on kvantitatiivinen tutkimus. Aineiston keräsimme itse tehdyin kyselylomakkein yhdyskouluissa. Syötimme aineiston SPSS-ohjelmaan ja käsittelimme sen teemoittain. Teemat pohjautuvat ehkäisevään päihdetyöhön, hankkeen tavoitteisiin ja koulutuksen tarpeisiin. Vertailimme tyttöjen ja poikien sekä eri luokka-asteiden eroja ja tutkimme aineistoa myös kokonaisuutena. Tulosten teemoja ovat päihdetietous ja -valistus, päihdekokemukset ja vapaa-aika sekä päihteiden käyttöön suhtautuminen. Lähes kaikilla nuorilla on tietoa päihteistä. Lähteiden suhteen heitä pitäisi opettaa kriittisempään ajatteluun. Nuoret ymmärtävät, että päihteidenkäyttö voi olla ongelma jo nuorella iällä, mutta silti päihteiden kokeilu kiinnostaa heitä. On syytä kyseenalaistaa, kuinka nuoret määrittävät päihteettömyyden. Keskustelu päihteistä muiden nuorten kanssa sekä kavereiden vaikutus päihteiden käyttöön korostuvat. Tämän vuoksi vertaisohjaus on varmasti tehokas menetelmä Haaga-Kaarelan alueella. Nuorten harrastaminen vähenee iän myötä ja päihdekokeilut lisääntyvät. Nuorille pitäisi tarjota päihteettömiä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja yhteiskunnan rakenteiden tulisi tukea heidän päihteettömyyttään nykyistä enemmän. Tällaisiin seikkoihin pystytään vaikuttamaan kouluissa tehtävällä primaaripreventiolla.

Operative Treatment of Ovarian Cancer and Borderline Tumors in Different Hospital Categories in Finland

Surgery is the cornerstone of ovarian cancer treatment and maximal cytoreduction is important. In the early 1980’s primary surgical treatment of ovarian cancer was performed in over 80 hospitals in Finland. The significance of the operative volume of the hospital, of the training of the surgeons and of centralization of surgical treatment has been widely discussed. The aim of the present study was to evaluate the outcome of surgical treatment of ovarian cancer in different hospital categories retrospectively and prospectively, and to analyze if any differences are reflected in survival. The retrospective study included 3851 ovarian cancer patients operated between 1983 and 1994 in Finland. The data was analyzed according to hospital category (university, central, and other) and by quartiles of the hospital operative volume. The results showed that patients operated in the highest operative volume hospitals had the best relative survival. When stratifying the analysis by the period of diagnosis (1983-1988 and 1989-1994), the university hospitals improved their performance the most. The prospective part of the thesis was initiated in 1999 and included 307 patients with invasive ovarian cancer and 65 patients with an ovarian borderline tumor. The baseline and 5-year surveys used a questionnaire that was filled in by the operating surgeons. For analysis of the 5-year followup data, the hospitals were divided into three categories (<10, 10-20, or >20 patients operated in 1999). The effect of the surgical volume was analyzed also as a continuous variable (1-47 operations per year). In university hospitals, pelvic lymphadenectomy was performed in 88 %, and para-aortic lymphadenectomy in 73 %, of the patients with stage I disease. The corresponding figures ranged from 11 % to 21 % in the other hospitals. For stage III ovarian cancer patients operated by gynecological oncologists, the estimated odds ratio for no macroscopic residual tumor was 3.0 times higher (95 % CI 1.2-7.5) than for those operated by general gynecologists. In the university and other hospitals 82% of the patients received platinum-based chemotherapy. Platinum + taxane combination was given to 63 % of the patients in the university and in 49 % in the other hospitals (p = 0.0763). Only a minority of the patients with tumors of borderline malignancy were staged according to recommendations, most often multiple peritoneal biopsies and omentectomy were neglected. FIGO stage, patient age, and residual tumor were independent prognostic factors of cancer-specific 5-year survival. A higher hospital operative volume was also a significant prognostic factor for better cancer-specific survival (p = 0.036) and disease-free survival (p = 0.048). In conclusion, ovarian cancer patients operated in high-volume university hospitals were more often optimally debulked and had a significantly better cancer-specific survival than patients operated in other hospitals. These results favor centralization of primary surgical treatment of ovarian cancer.

Tuntosarvet pystyssä- erityistuen tarpeessa olevan lapsiperheen tunnistaminen

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata terveydenhoitajien käyttämiä menetelmiä erityistuen tarpeessa olevan lapsiperheen tunnistamisessa. Lisäksi tutkimuksessa kuvataan, mikä estää tunnistamista ja miksi se on vaikeaa. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä terveydenhoitajien tietoa tunnistamiseen liittyvistä tekijöistä ja ongelmista sekä kuvata haastattelun avulla terveydenhoitajien kokemuksia ja näkemyksiä. Opinnäytetyö on osa Lapsiperheiden terveyden edistäminen -projektia, joka on Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadian lisäksi toinen tutkimuksen toimeksiantaja. Projekti toteutuu Haagan, Laajasalon ja Herttoniemen terveysasemilla. Projektin tarkoituksena on lapsiperheiden terveydenhoitotyön työmenetelmien ja toimintatapojen kehittäminen näyttöön perustuvan tiedon avulla työelämän ja koulutuksen yhteistyönä. Tutkimus on kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla. Työhön haastateltiin kuutta (n=6) terveydenhoitajaa kahdelta eri terveysasemalta. Tutkimustulokset analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Opinnäytetyön tuloksien mukaan terveydenhoitajien käyttämiä menetelmiä erityistuen tarpeen tunnistamisessa olivat tiedonhankintamenetelmät, tunneperäiset menetelmät ja tunnistamisen apumenetelmät. Ne muodostuivat alakategorioista keskustelu, havainnointi ja taustatietojen hyödyntäminen, intuitio, heräävät tunteet ja asiakkaan luottamuksen herättäminen sekä yhteistyö, ajan varaaminen, ammattitaidon hyödyntäminen, kotikäynnit ja lomakkeet. Tutkimustuloksien mukaan tunnistamisen esteet ja vaikeudet jakautuivat asiakaslähtöisiin, työntekijälähtöisiin ja ulkoisista tekijöistä johtuviin ongelmiin. Ne muodostuivat seuraavien alakategorioiden pohjalta: asiakas ei tunnista ongelmaansa tai kerro siitä, ongelmien peittely ja kieltäminen, asiakkaan loukkaantuminen ja kulttuurisidonnaisuus, puheeksiottamisen vaikeus, tiedon puute ja henkilökunnan asenteet sekä resurssipula, yhteistyön puute ja apumenetelmien heikkoudet. Lapsiperheiden erityistuen tarpeen tunnistaminen koetaan haasteellisena. Varhainen tunnistaminen edellyttää hyviä menetelmiä, riittäviä resursseja ja laaja-alaista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Kehittämisehdotuksena on tiedon kokoaminen jatkohoitopaikoista ja yhteistyökumppaneista tunnistamisen ja eteenpäin ohjaamisen helpottamiseksi liittyen erityisesti perheväkivaltaan ja päihteiden käyttöön.

Asiakaslähtöisyyden mittaaminen hoitotyössä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ja analysoida millaisilla mittareilla asiakaslähtöistä hoitotyötä on mitattu ja millaisia tuloksia mittareilla asiakaslähtöisyydestä on saatu. Opinnäytetyö on osa kansainvälistä StaLT -hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää hoidon laatua Länsi-Tallinnan keskussairaalassa. Analysoitava aineisto on kerätty kirjallisuuskatsauksen avulla. Tarkasteluun valikoitui 13 hoitotieteellistä tutkimusta. Aineistomme koostui väitöskirjoista (n = 3), pro gradu -tutkielmista (n = 5), tutkimusartikkeleista (n = 4) sekä tutkimusraportista (n = 1). Aineisto analysoitiin kahdessa osassa tutkimuskysymyksiin perustuen. Deduktiivisella sisällön analyysilla tarkasteltiin asiakaslähtöisyyttä mittaavia mittareita luomamme analyysirungon pohjalta: tutkimuksen tarkoitus, tutkimuksen kohdejoukko, mittarin kehittämisen vaiheet ja mittarin rakenne. Mittareilla saatuja tuloksia tarkasteltiin Irma Kiikkalan esittämien asiakaslähtöisyyden ulottuvuuksien pohjalta luodulla analyysirungolla. Analyysirungon kategoriat olivat: toiminnan arvoperusta ja näkemys työtekijästä, näkemys asiakkaasta, näkemys hoito- ja palvelutoiminnan luonteesta sekä terveydenhuollon organisaation toiminta. Asiakaslähtöisyyttä voidaan mitata kvantitatiivisilla ja kvalitatiivisilla mittareilla. Asiakaslähtöisyyttä on aikaisemmissa tutkimuksissa tarkasteltu vaihtelevasti: mittarista riippuen eri asiakaslähtöisyyden ulottuvuudet painottuivat eri tavoin. Toiminnan arvoperusta ja näkemys työntekijästä nousivat esiin osana asiakaslähtöistä hoitotyötä kaikissa mittareissa. Useilla mittareilla mitattiin myös hoito- ja palvelutoiminnan luonnetta sekä terveydenhuollon organisaation antamia lähtökohtia asiakaslähtöiselle työskentelylle. Ulottuvuuksista vähiten painottui näkemys asiakkaasta, jonka ominaisuuksia mitattiin vain muutamassa mittarissa. Asiakaslähtöisyyttä on tutkittu monissa eri ympäristöissä, mutta jatkossa asiakaslähtöisyyttä voisi tutkia terveysasemien vastaanotolla ja päihdehuollossa sekä -psykiatriassa, joihin suunnattua mittaria ei analyysin perusteella ole kehitetty. Myöskään terveydenhuoltoalan opetuksessa ilmenevää asiakaslähtöisyyttä ei ole kattavasti tutkittu. Mielenkiintoisen näkökulman asiakaslähtöisyyden mittaamiseen toisi lisäksi hoitohenkilökunnan persoonallisuuden ja inhimillisten piirteiden vaikutus asiakaslähtöisyyden kokemiseen.

Siltanosturin teräsrakenteen suunnittelun avuksi luodun ohjelman jatkokehitys

Diplomityössä tehdään jatkokehitystä KCI Konecranes yrityksen siltanosturin laskentaohjelmaan. Ohjelman tärkeimmät jatkokehityskohteet kartoitettiin käyttäjäkyselyn avulla ja niistä valittiin toivotuimmat, sekä diplomityön lujuusopilliseen aihepiiriin parhaiten soveltuvat. Työhön valitut kaksi aihetta ovat koteloprofiilin kaksiosaisen uuman lujuuslaskennan selvittäminen ja siltanosturin kahdeksanpyöräisenpäätykannattajan elementtimallin suunnittelu. Diplomityössä selvitetään jatkokehityskohteisiin liittyvä teoria, mutta varsinainen ohjelmointi jätetään työn ulkopuolelle. Kaksiosaisella uumalla varustetussa koteloprofiilissa nostovaunun kulkukiskon alla olevan uuman yläosa tehdään paksummaksi, jotta uuma kestäisi nostovaunun pyöräkuormasta aiheutuvan paikallisen jännityksen, eliniin sanotun rusennusjännityksen. Rusennusjännityksen määrittäminen uumalevyissä on kaksiosaisen uuman lujuuslaskennan tärkein tehtävä. Rusennuksen aiheuttamankalvojännityksen ja jännityskeskittymien määrittämiseen erilaisissa konstruktioissa etsittiin sopivimmat menetelmät kirjallisuudesta ja standardeista. Kalvojännitys voidaan määrittää luotettavasti käyttäen joko 45 asteen sääntöä tai standardin mukaista menetelmää ja jännityskonsentraatioiden suuruus saadaan kertomallakalvojännitys jännityskonsentraatiokertoimilla. Menetelmien toimivuus verifioitiin tekemällä kymmeniä uuman elementtimalleja erilaisin dimensioin ja reunaehdoin ja vertaamalla elementtimallien tuloksia käsin laskettuihin. Käsin lasketut jännitykset saatiin vastaamaan tarkasti elementtimallien tuloksia. Kaksiosaisen uuman lommahdus- ja väsymislaskentaa tutkittiin alustavasti. Kahdeksanpyöräisiä päätykannattajia käytetään suurissa siltanostureissa pienentämään pyöräkuormia ja radan rusennusjännityksiä. Kahdeksanpyöräiselle siltanosturin päätykannattajalle suunniteltiin elementtimallit molempiin rakenteesta käytettyihin konstruktioihin: nivelöityyn ja jäykkäkehäiseen malliin. Elementtimallien rakentamisessa hyödynnettiin jo olemassa olevia malleja, jolloin niiden lisääminen ohjelmakoodiin nopeutuu ja ne ovat varmasti yhteensopivia muiden laskentamoduuleiden kanssa. Elementtimallien värähtelyanalyysin reunaehtoja tarkasteltiin. Värähtelyanalyysin reunaehtoihin ei tutkimuksen perusteella tarvitse tehdä muutoksia, mutta staattisen analyysin reunaehdot kaipaavat vielä lisätutkimusta.

Optinen merkintunnistus satamaliikenteessä ja junavaunujen tunnistamisessa

Optisella merkintunnistuksella on tärkeä rooli nykypäivän automaatiossa. Optisen merkintunnistuksen eri sovellusalueet vaihtelevat dokumenttien tekstin tunnistamisesta ajoneuvojen tunnistamiseen ja erilaisten tuotanto- ja kokoonpanolinjojen automaatioon ja laadun tarkkailuun. Tässä työssä keskitytään optisen merkintunnistuksen käyttöön satamaliikenteessä. Työ jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa esitellään satamien kannalta kaksi yleisintä ja samalla tärkeintä optisen merkintunnistuksen sovellusaluetta: rekisterikilpien tunnistus ja konttien tunnistus. Työn jälkimmäinen osa käsittelee junavaunujen tunnistamista optisen merkintunnistuksen avulla. Satamissa toimiva vaunukalusto ja niissä esiintyvät tunnisteet esitellään. Vaunujen tunnistamisen toteuttava konenäköjärjestelmä, sen vaativat laitteet sekä kuvankäsittelyn ja kuva-analyysin vaiheet käydään läpi. Kuva-analyysion jaettu työssä neljään päävaiheeseen: esikäsittely, segmentointi, piirreirrotus ja luokittelu. Kustakin vaiheesta esitetään useita eri menetelmiä, joiden käyttökelpoisuutta esitettyyn ongelmaan arvioidaan työn lopussa.

Virtuaalitilan suunnitteluja toteutus nuorisotyön tueksi

Tämän diplomityön tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa nuorisotyön tarpeisiin soveltuva virtuaalitila, jossanuoret voivat keskustella ongelmistaan oikean nuorisotyöntekijän kanssa. Ensin tutkitaan olemassa olevien virtuaalimaailmojen nykyistä tilaa, sekä luodaan katsaus virtuaalisuuteen ja mallintamiseen liittyviin perustekniikoihin. Olemassa olevien virtuaalimaailmojen ja niiden ominaisuuksien pohjalta suunnitellaan uusi, täysin nuorten auttamiseen tarkoitettu virtuaalitila. Tämän työn tarkoituksena ei ole tutkia nuorten auttamisen sosiaalista problematiikkaa, vaan tekniikoita, joilla auttaminen tehdään mahdolliseksi. Työn käytännöllisenä osuutena toteutettiin suunniteltu monen käyttäjän virtuaalitila, jossa käyttäjät voivat kommunikoida keskenään, keskustella nuorisotyöntekijän kanssa tai pelata ajanvietteeksi tarkoitettua junapeliä. Virtuaalitilan toteutuksessa käytettiin hyödyksi kolmiulotteista mallinnusta, Lingo-skriptikieltä, sekä Macromedian tarjoamaa monen käyttäjän palvelinta. Kaikki toteutetut osat koottiin yhdeksi sovellukseksi, joka julkaistiin Shockwave-elokuvana www-sivustolla.

VAL-Varastoinvestoinnit satamatoiminnassa. Case: Hamina Port Invest Oy

Tämän tutkielman päätavoitteena oli tutkia varastoinvestointitoimintaa ja sen mandollisuuksia Haminan satamassa. Teoreettinen osa jakautuu kahteen osa-alueeseen. Ensimmäisessä osassa käydään läpi investointien suunnittelua ja niiden taustoja, investoinnin kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä suosituimpia investointilaskentamenetelmiä. Toisessa osassa keskitytään investointien rahoitukseen ja sen suunnitteluun Empiirinen aineisto muodostuu haastatteluista case-yrityksessä. Tutkimusote on normatiivinen. Tutkimuksessa on esitetty Hamina Port Invest Oy:n investointitoiminnan nykytila sekä investointitoimintaanvaikuttavat tekijät. Tutkimustulokset on esitetty tutkielman empiirisen osion lopuksi.

Gold investments and short- and long-run price determinants of the price of gold

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia tekijöitä jotkavaikuttavat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä kullan hintaan. Toiseksi tutkielmassa selvitetään mitä eri sijoitusmahdollisuuksia löytyy kultaan sijoitettaessa. Aineistona käytetään kuukausitasoista dataa Yhdysvaltain ja maailman hintaindekseistä, Yhdysvaltain ja maailman inflaatiosta ja inflaation volatiliteetista, kullan beetasta, kullan lainahinnasta, luottoriskistä ja Yhdysvaltojen ja maailman valuuttakurssi indeksistä joulukuulta 1972 elokuulle 2006. Yhteisintegraatio regressiotekniikoita käytettiin muodostamaan malli jonka avullatutkittiin päätekijöitä jotka vaikuttavat kullan hintaan. Kirjallisuutta tutkimalla selvitettiin miten kultaan voidaan sijoittaa. Empiirisettulokset ovat yhteneväisiä edellisten tutkimusten kanssa. Tukea löytyi sille, että kulta on pitkän ajan suoja inflaatiota vastaan ja kulta ja Yhdysvaltojen inflaatio liikkuvat pitkällä aikavälillä yhdessä. Kullan hintaan vaikuttavat kuitenkin lyhyen ajan tekijät pitkän ajan tekijöitä enemmän. Kulta on myös sijoittajalle helppo sijoituskohde, koska se on hyvin saatavilla markkinoilla ja eri instrumentteja on lukuisia.

Field Sales Management Control: Towards a Multi-Level Theory

The purpose of this dissertation is to increase the understanding and knowledge of field sales management control systems (i.e. sales managers monitoring, directing, evaluating and rewarding activities) and their potential consequences on salespeople. This topic is important because research conducted in the past has indicated that the choice of control system type can on the other hand have desirable consequences, such as high levels of motivation and performance, and on the other hand leadto harmful unintended consequences, such as opportunistic or unethical behaviors. Despite the fact that marketing and sales management control systems have been under rigorous research for over two decades, it still is at a very early stage of development, and several inconsistencies can be found in the research results. This dissertation argues that these inconsistencies are mainly derived from misspecification of the level of analysis in the past research. These different levels of analysis (i.e. strategic, tactical, and operational levels) involve very different decision-making situations regarding the control and motivation of sales force, which should be taken into consideration when conceptualizing the control. Moreover, the study of salesperson consequences of a field sales management control system is actually a cross-level phenomenon, which means that at least two levels of analysis are simultaneously involved. The results of this dissertation confirm the need to re-conceptualize the field sales management control system concept. It provides empirical evidence for the assertion that control should be conceptualized with more details atthe tactical/operational level of analysis than at the strategic levelof analysis. Moreover, the results show that some controls are more efficiently communicated to field salespeople than others. It is proposed that this difference is due to different purposes of control; some controls aredesigned for influencing salespersons' behavior (aim at motivating) whereas some controls are designed to aid decision-making (aim at providing information). According to the empirical results of this dissertation, the both types of controls have an impact to the sales force, but this impactis not as strong as expected. The results obtained in this dissertation shed some light to the nature of field sales management control systems, and their consequences on salespeopl

JOHDON LASKENTATOIMI KÄRKIYRITYSVERKOSTOISSA Soveltamismahdollisuudet ja yritysten tarpeet

Tutkimus tarkastelee johdon laskentatoimea yritysverkostoissa. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä koskien sitä, millaisia tarpeita verkostoituneilla yrityksillä on johdon laskentatoimen suhteen ja millaiset ovat verkostotasoisten laskentajärjestelmien soveltamismahdollisuudet. Johdon laskentatoimea ja yritysverkostoja on tutkittu erillisinä alueina jo varsin pitkään, mutta verkostoituneen toimintamuodon yleistymisestä huolimatta johdon laskentatoimen tutkimus nimenomaan verkostoympäristössä onvasta alkuvaiheessa. Tämä tutkimus on toteutettu suomalaisissa verkostoituneissa metalliteollisuusyrityksissä. Tutkitut verkostot muodostuvatverkoston ydinyrityksestä ¿ kärkiyrityksestä - ja sen ympärille ryhmittyneistä pienistä toimittajayrityksistä. Tutkimus on toteutettu käyttäen teemahaastatteluja, joita suoritettiin neljässä eri yritysverkostossa. Tutkimusote on luonteeltaan laadullinen ja pääosin kuvaileva. Verkostojen laskentatoimen tutkimuksessa pienten toimittajayritysten näkemykset ja asenteet laskennan kehittämistä kohtaan ovat jääneet taka-alalle. Tämän tutkimuksen keskeisenä näkökulmana on juuri verkostoituneiden pk-yritystentarpeet, asenteet ja mahdollisuudet osallistua laskentatoimen kehitystyöhön. Tutkimuksessa tarkastellaan johdon laskentatoimea yleisellä tasolla, eikä rajauduta yksittäisiin menetelmiin. Tutkimus toi esille joitakin informaatiotarpeita verkostotasolla. Useita jalostusvaiheita eri yrityksissä käsittävässä tuotannossa vaikeutena on tietää tarkalleen missä tilaus etenee ja milloin tilaus saapuu yritykseen jalostettavaksi. Toimittajayritykset kaipaavat myös tarkempaa ja pidemmän ajanjakson kattavaa tietoa verkoston kärkiyrityksen tilauskannasta. Informaatiopuutteet aiheuttavat turhaa työtä ja vaikeuttavat resurssien ohjausta. Tutkituissa verkostoissa suunnittelua avustavalle budjetoinnille olisi tarpeita, mutta yhteistä budjetointia ei ole käytännössä toteutettu. Verkostojen laskentatoimessa kustannusten avoin esittäminen kumppaneille tai yleisemmin avoimuus koskien muitakin toiminnan mittareita on keskeisin tekijä, johon verkoston laskentatoimen toteuttaminen tiivistyy. Tutkituista verkostoista kahdessa avoimuus toteutui koskien kustannuksia, kahdessa muussa verkostossa kärkiyritykset eivät nähneet toimittajien kustannustietoja verkoston kilpailukyvyn kannalta merkittäväksi. Kustannusten avoimen esittämisen taustatekijöinä korostuivat kärkiyrityksen tuki, monimutkaisten konstruktioiden aiheuttamat hinnoitteluongelmat ja kannattavan asiakassuhteen varmistaminen. Verkostolaskennan kehittämisessä kärkiyrityksen rooli korostuu. Jos toimittajayritykset eivät tunnista verkostolaskennan tarjoamia mahdollisuuksia toiminnan yhteisessä kehittämisessä ja ohjaamisessa, on kärkiyrityksen pystyttävä perustelemaan toimittajille uskottavasti mitä hyötyä laskentajärjestelmistä on koko verkostolle ja erityisesti toimittajayrityksille. Tutkittujen yritysten on pystyttävä rutinoimaan nyt yleisellä tasolla toimiva keskustelu järjestelmälliseksi suunnittelu- ja ohjaustyöksi. Hyvät kokemuksetyksinkertaisistakin laskenta- ja seurantajärjestelmistä parantavat mahdollisuuksia soveltaa myös kattavampia ja luottamuksellisempaa tietoa sisältäviä laskentajärjestelmiä.

Temporomandibular Disorders and Headache in Adolescents

13-16-vuotiaiden purentaelimistön toimintahäiriöt ja päänsärky Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää purentaelimistön toimintahäiriöihin (TMD) liittyvien oireiden ja kliinisten löydösten esiintyvyyttä ja muutosta kolmen vuoden seurannan aikana päänsärystä kärsivillä nuorilla ja heidän verrokeillaan, TMD-löydösten yhteyttä eri tyyppisiin päänsärkyihin ja päänsärkyyn liittyviin tekijöihin, TMD-löydöksiä ennustavia tekijöitä sekä perhetaustan osuutta TMD-löydösten esiintyvyyteen. Tutkimus perustui kahteen laajaan koululaismateriaaliin Turun seudulla. Ensimmäinen 13-vuotiaiden nuorten ryhmä (n = 311) osallistui myös 16-vuotiaana seuranta-tutkimukseen. Toisen 13-vuotiaiden nuorten ryhmän (n = 154) äidit (n = 154) osallistuivat myös tutkimukseen, jossa selvitettiin tapaus-verrokkiasetelmassa TMD-löydösten ja päänsärkyjen esiintyvyyttä kahdessa sukupolvessa. Nuoret jaettiin päänsärkyryhmiin ja terveisiin kontrolleihin IHS (1988) päänsärky-kriteerien mukaisesti kyselykaavakkeen ja lääkärin suorittaman haastattelun ja kliinisen tutkimuksen antamien tietojen perusteella. Lääkäri määritteli äitien päänsärkydiagnoosin kyselykaavakkeen tietojen perusteella. Kaikki nuoret ja heidän äitinsä haastateltiin ja heille tehtiin kliininen purentafysiologinen tutkimus sokkoutetusti. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tytöillä esiintyi TMD-löydöksiä selvästi enemmän kuin pojilla sekä ennen puberteettia että sen jälkeen. Tutkimuksessa havaittiin selkeä yhteys TMD-löydösten ja molempien päänsärkytyyppien, migreenin ja episodisen tensiotyyppisen päänsäryn, välillä. Kolmen vuoden seurannan aikana TMD-löydöksissä havaittiin runsasta muutosta ja iän myötä vähenemistä, mutta TMD-oireiden kohdalla ei vastaavaa muutosta todettu. TMD-löydösten ja niska-hartiaseudun lihaskipujen välillä havaittiin yhteys 13-vuotiailla nuorilla. Mikään päänsärkyyn liittyvistä tekijöistä 13-vuotiailla ei osoittautunut ennustavaksi taustatekijäksi myöhemmille TMD-löydöksille. TMD-löydösten suhteen ei todettu perheyhteyttä. Päänsäryistä kärsivillä nuorilla on enemmän myös muita kiputiloja, kuten purentaelimistön toimintahäiriöitä ja niska-hartiaseudun kipuja, kuin heidän terveillä verrokeillaan. 1316 vuoden iässä nämä löydökset ovat valtaosaltaan lieviä ja vaihtelevia.

Älykäs sisältötuote monimediaympäristössä, case: AVO

Diplomityön teoriaosassa tutkittiin monimedian jakelukanavia ja niiden ominaisuuksia sisältöpalveluissa. Työssä esiteltiin keinoja älykkyyden lisäämiseksi monnimediasisältötuotannossa sekä tarkasteltiin sisältöpalvelujen käytettävyyttä. Työssä keskityttiin neuroverkkoteknologiaan, sen toteuttamiseen sekä ohjelmisto-agentteihin. Empiirisessä osassa tutustuttiin työministeriön AVO-ammatinvalintaohjelman toimintaan. Työssä määriteltiin Excel-taulukkoon 280 ammatin ominaisuudet, jotka pohjautuivat AVO:n 122 kysymykseen. Työministeriöstä on saatu 5115 henkilön vastaukset AVO-ammatinvalintaohjelman kysymyksiin. Tätä vastausaineistoa ja tutkimuksessa laadittua ammattitaulukkoa käytettiin neuroverkon opettamiseen. Lopuksi analysoitiin SOM-karttoja. Analyysin tarkoituksena oli tutkia laaditun ammattitaulukon oikeellisuutta ja eri ammattien sijoittumista SOM-kartalle. Tutkimus osoitti, että neuroverkkoteknologia soveltuisi uuden urasuunnittelupalvelun ydinteknologiaksi.