995 resultados para IAS 34
Resumo:
15 x 22 cm
Resumo:
kuv., 14 x 21 cm
Resumo:
OBJETIVO: avaliar a hipótese de que a relação cerebroplacentária (RCP) fetal relaciona-se com acidemia no nascimento, em gestações complicadas pela insuficiência placentária detectada antes da 34ª semana de gestação. MÉTODOS: trata-se de coorte prospectiva de 55 pacientes entre a 26ª e a 34ª semanas de gestação, com diagnóstico de insuficiência placentária caracterizada pelo Doppler de artéria umbilical alterado (índice de pulsatilidade >p95). Para cada paciente foi realizada avaliação da vitalidade fetal pela doplervelocimetria de artéria umbilical, artéria cerebral média e ducto venoso, e pelo perfil biofísico fetal. Foi calculada a RCP pela razão entre os valores do índice de pulsatilidade da artéria umbilical e da artéria cerebral média, bem como o cálculo de seu z-score (número de desvios padrão que se afasta da média para a idade gestacional). A acidemia no nascimento foi caracterizada quando pH<7,2. RESULTADOS: das 55 pacientes, 29 (52,7%) apresentaram acidemia no nascimento. O grupo com acidemia, comparado ao grupo com pH>7,2, apresentou associação significativa com os valores da RCP (mediana 0,47 versus 0,58; p=0,009), índice de pulsatilidade da artéria umbilical (mediana 2,45 versus 1,93; p=0,003), índice de pulsatilidade para veias (IPV) do ducto venoso (mediana 1,08 versus 0,85; p=0,034) e perfil biofísico fetal suspeito ou alterado (37 versus 8%; p=0,031). A análise da RCP pelo seu z-score demonstrou tendência de maior afastamento negativo da média, mas sem atingir valor significativo (p=0,08). Foi constatada correlação significativa entre o pH no nascimento e a RCP (r=0,45; p<0,01), o z-score da RCP (r=0,27; p<0,05) e o IPV do ducto venoso (r=-0,35 p<0,01). CONCLUSÃO: A RCP associa-se à presença de acidemia no nascimento nas gestações com insuficiência placentária antes da 34ª semana, e esse parâmetro pode configurar potencial fator para avaliação da gravidade do comprometimento fetal.
Resumo:
21 x 29 cm
Resumo:
Kommentteja artikkeliin Säveltapailun ja musiikin teorian integrointi.
Resumo:
Liikearvoa on käsitelty aineettomana hyödykkeenä 1800-luvun lopulta lähtien. Liikearvo on edelleen aiheena haastava ja mielenkiintoinen. Erään 1800-luvun määritelmän mukaan liikearvossa oli kyse hankintahinnan ja ostetun yrityksen omaisuuden kirjanpitoarvon erotuksesta, jossa on havaittavissa yhtäläisyyttä IFRS 3-standardin määrittelemän liikearvon kanssa. Liiketoimintojen yhdistymisessä syntyneen liikearvon mahdollista arvonalentumista yrityksen tulee kansainvälisen tilinpäätösstandardin IAS 36:n perusteella arvioida ainakin kerran tilikaudessa tai aina kun on havaittavissa viitteitä siitä, että liikearvo on saattanut alentua. Mikäli tällaisia viitteitä on, yrityksen on tehtävä arvonalentumistestaus, jotta selviäisi mahdollinen liikearvon arvonaleneminen. Tutkimuksen keskeiseksi selvityksen kohteeksi muodostuu miten case-yrityksissä IAS 36-standardia sovelletaan ja tulkitaan liikearvon arvonalentumistestauksessa. Päätavoitteena on analysoida liikearvon arvonalentumistestauksen eri vaiheita, muodostaa testauksen kulusta selkeä kuva sekä selvittää millaisia eroja ilmenee testausprosessissa yritysten välillä. Lisäksi tavoitteena on selvittää mitä testaukseen liittyvää haastateltavat pitävät erityisen haasteellisena. Case-yrityksissä tehdyillä teemahaastatteluilla pyritään saamaan vastauksia esitettyyn tutkimusongelmaan. Tutkimustulosten pohjalta voidaan havaita, että case-yritysten liikearvon arvonalentumistestaus näyttää noudattavan hyvin IFRS-standardin mukaisia vaatimuksia, joita voidaan pitää vähimmäisvaatimuksina. On myös havaittavissa, että arvonalentumistestausprosessin eri vaiheissa on selkeästi yrityskohtaisia eroavaisuuksia, sillä IFRS-standardi ei anna yksityiskohtaisia ohjeita testauksesta. Lisäksi yritysten eri elinkaarivaiheesta johtuen on todettavissa, että testauksen tekijät kokevat arvonalentumistestaukseen liittyvien asioiden haasteellisuuden eri tavoin. Tutkielman tuloksia ei voida yleistää koskemaan laajempaa joukkoa, sillä empiirinen osuus pohjautuu kahden yrityksen haastatteluun. Empiirisen osuuden tarkoituksena ensisijaisesti on konkretisoida case-yritysten tulkintaa IFRS-standardien soveltamisesta liikearvon arvonalentumistestauksessa.
Resumo:
Tutkielmassa selvitetään IAS 17 -standardin mahdollisen muutoksen vaikutuksia pörssiyhtiöiden kirjanpitoon. IAS 17 on vuokrien kirjanpitoa koskeva standardi.
Resumo:
1 kartta :, vär. ;, 65 x 81 cm
Resumo:
El artículo aborda los debates públicos en torno a la sanción de la llamada ley de 34;muerte digna34; en Argentina, que garantiza el derecho de los pacientes con enfermedades terminales o incurables a rechazar o suspender tratamientos e intervenciones que les prolonguen la vida. El artículo analiza puntualmente el papel de los actores religiosos en estos debates, examinando los actores que representan la voz de la Iglesia Católica en la esfera pública, la naturaleza de los argumentos y las estrategias desplegadas para incidir en la legislación. En primer lugar, a partir de documentos históricos de la Iglesia Católica se reconstruye los posicionamientos de la institución respecto a los dilemas que presenta la gestión del final de la vida en contextos médicos. En segundo lugar, se aborda la estrategia de la Iglesia Católica Argentina (y de sus portavoces) en los debates públicos recientes en dicho país.
Resumo:
International Accounting Standards Boardin (IASB) tavoitteena on julkistaa nykyisen IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin korvaava uusi leasingstandardi vuoden 2015 loppuun mennessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia IAS 17 -standardimuutoksen vaikutuksia vuokralleottajayritysten näkökulmasta. Tutkimus rajattiin koskemaan vain vuokralle ottajia. IASB:n alustavien päätösten mukaan uudistuvan leasingstandardin merkittävimmät muutokset kohdistuisivat erityisesti vuokralle ottajiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kaikkien yli 12 kuukauden leasingsopimusten taseaktivoinnin vaikutuksia vuokralle ottajiin sekä standardimuutoksen vaikutuksia vuokralle ottajien liiketoimintaan ja tilinpäätösraportointiin. Tutkimuksessa leasingstandardimuutoksen vaikutuksia tarkasteltiin ja vertailtiin myös eri toimialojen välillä. Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostuu eri tahojen lähettämistä kommenttikirjeistä International Accounting Standards Boardin (IASB) julkaisemaan viimeisimpään leasingstandardiluonnokseen, joka julkaistiin toukokuussa 2013. Tutkimuksen kokonaisaineisto muodostuu 641 kommenttikirjeestä, jotka ovat nähtävillä Financial Accounting Standards Boardin (FASB) kotisivuilla. Tämän tutkimuksen varsinaiseksi tutkimusaineistoksi rajattiin kokonaistutkimusaineistosta 65 vuokralle ottajien kommenttikirjettä. Tutkimustuloksissa suhtautuminen kaikkien yli 12 kuukauden leasingsopimusten aktivointiin vuokralle ottajien taseissa oli selkeästi enemmän negatiivinen kuin positiivinen. Toimialakohtaisia eroja standardimuutokseen suhtautumisessa oli myös havaittavissa. Tutkimustulosten perusteella vähittäismyynnin ja ruokakaupan toimialoihin tulisi kohdistumaan merkittävimmät vaikutukset standardimuutoksesta johtuen. Vuokralle ottajien liiketoiminnalle vaikutuksia aiheutuisi tutkimustulosten perusteella etenkin uuden standardin käyttöönoton kustannuksista ja kasvavasta hallinnollisesta taakasta.
Resumo:
Arkit: A-B4.
Resumo:
Invokaatio: Deo duce.
Resumo:
Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, 3X-3Y4.
Resumo:
Invokaatio: I.N.J.