Verkkoviestinnän kytkeytyminen kulutuskokemuksiin : haastattelututkimus nuorten kuluttajien kokemuksista

Digitaalinen aikakausi on muuttanut ihmisten elämäntapoja ja sitä, miten kuluttajat ovat yhteydessä toisiinsa ja ympäröivään todellisuuteen. Tämän lisäksi valtava tarjonnan määrä ja viestinnän uudenlaiset mahdollisuudet vaikuttavat kuluttajien kulutuskokemuksiin. Erityinen piirre kulutuskokemusten muuttuvassa luonteessa on uudenlainen tarve jakaa kokemukset ja merkitykset muiden kuluttajien kanssa. Kuluttajatutkimuksen akateemisissa diskursseissa on tarkasteltu kuluttamista muun muassa sosiokulttuurillisesta, kokemuksellisesta ja symbolisesta näkökulmasta. Markkinoinnin perinteinen rooli on muuttunut ja uuden paradigman tulisi pikemminkin korostaa arvontuotantoa kokemuksina. Näin ollen tämän tutkielman tarkoituksena ja tutkimusongelmana on tutkia kuluttajien välisen verkkoviestinnän kytkeytymistä kulutuskokemuksiin, kun kyseessä ovat nuoret kuluttajat. Tutkimusongelmaan etsitään vastauksia seuraavien osaongelmien avulla: Millaisia ovat kulutuskokemukset ja miten niitä voidaan käsitteellistää? Millaiset asiat korostuvat verkkoviestinnässä ja millä tavoin verkossa viestitään? Millä tavoin nuorten kuluttajien välinen verkkoviestintä vaikuttaa muodostettuihin kulutuskokemuksiin? Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu kulutuskokemuksista, verkkoviestinnästä ja niiden yhteisestä rajapinnasta. Tässä tutkielmassa tutkimusmetodologiaksi on valittu laadullinen tutkimus. Aineiston keräämiseksi käytettiin teemahaastattelumuotoa ja analyysin tukena fenomenologis-hermeneuttista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto koostuu yhdeksästä haastattelusta, jotka nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineiston analyysi tehtiin niin, että tutkittavien ajatukset pääsivät mahdollisimman aidosti esille. Tutkimustulosten perusteella voitiin tunnistaa kulutuskokemuksille ja verkkoviestinnälle ominaisia piirteitä. Kulutuskokemusten piirteet luokiteltiin neljään luokkaan, joita ovat egosentrisyys, emotionaalisuus, konkreettisuus ja epähavainnollisuus. Myös verkkoviestinnälle tunnistettiin omat luokkansa, joita ovat teknologiset ominaisuudet, inhimilliset ominaisuudet ja viestin muoto. Edellä mainittujen luokkien avulla selvennettiin ja jäsenneltiin tutkittavaa ilmiötä ja vastattiin ensimmäisiin osaongelmiin. Kolmannen ja viimeisen osaongelman selvittämiseksi muodostettiin aineiston perusteella nelikenttä. Nelikentän avulla tunnistettiin neljä tapaa, joilla verkkoviestintä kytkeytyy kulutuskokemuksiin. Näitä ovat tukeva, vahvistava, rakentava ja muuttamaton vaikutus vuorovaikutuksen laadun (positiivinen, negatiivinen) ja kohteen (tuttu, tuntematon) perusteella. Tutkimustulokset osoittavat kuinka verkkoviestintä kytkeytyy kulutuskokemuksiin, kun tutkimuksen kohteena ovat nuoret aikuiset. Tämä tutkielma edistää kululutuskokemusten tutkimusta, jossa tavoitteena oli tarkastella nimenomaan kuluttajien välistä vuorovaikutusta verkkoympäristössä. Tutkimustulokset eivät anna liikkeenjohdollisia työkaluja esimerkiksi markkinointitoimenpiteiden parempaan johtamiseen. Sen sijaan tutkimus tunnisti tapoja, joilla verkkoviestintä kytkeytyy kulutuskokemuksiin. Tutkielman olennainen löydös on se miten, missä ja kenen kanssa kuluttajat puhuvat kuluttamisesta ja kulutuskokemuksistaan. Tämä tarkoittaa, että yritysten on paremmin ymmärrettävä niitä ominaisuuksia, jotka rakentavat kuluttajien todellisuutta, eli yritysten on huomioitava paremmin esimerkiksi kuluttajien elämän tilanne ja sosiaaliset suhteet

Ryöstäjiä vai maailmanpelastajia? : Yritysten yhteiskuntavastuun diskurssit Kauppalehdessä vuosina 2010-2012

Yritysten yhteiskuntavastuuta on talouskriisin ja useiden viime vuosien yritysmaailman väärinkäytösten ja skandaalien jälkeen käsitelty runsaasti niin yhteiskunnallisessa keskustelussa, mediassa, politiikassa kuin akateemisessa keskustelussa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaista kuvaa Kauppalehden vuosien 2010–2012 artikkelin diskurssit luovat yritysten yhteiskuntavastuusta. Aineistona tutkimuksessa olivat yhteiskuntavastuuta käsittelevät kirjoitukset, joita lähestyttiin diskurssianalyysiä hyödyntämällä. Diskurssianalyysi on tekstitutkimus, jonka avulla voidaan tutkia kielen rakentamaan sosiaalista todellisuutta sekä sitä, miten kielen avulla voi edistää tiettyjä ideologioita tai tiettyjen ryhmien etuja. Aineistosta muodostettiin kolme päädiskurssia. Mahdollisuuksien diskurssi toi esiin yhteiskuntavastuun strategisena keinona yrityksille lisätä niiden omaa kilpailuetua. Välttämättömyyden diskurssi käsitteli yhteiskuntavastuuta sidosryhmien asettamana velvoitteena yrityksille, jolloin vastuullisuuden katsottiin olevan välttämätöntä institutionaalisten paineiden johdosta. Yhteiskuntavastuun etiikan diskurssi loi yhteiskuntavastuusta kuvaa eettisesti oikeana toimintana riippumatta mahdollisista hyödyistä, haitoista tai paineista. Näiden kolme päädiskurssin lisäksi aineistosta nousi esiin kolme heikompaa diskurssia, jotka olivat yritysten toteuttaman yhteiskuntavastuun kritiikin diskurssi, yhteiskuntavastuun vaikeuden diskurssi sekä yhteiskuntavastuun ilmiön kritiikin diskurssi. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös aineiston toimijoita eli ryhmiä, jotka tuottivat aineiston diskurssit. Aineiston suurimmaksi toimijaksi Kauppalehden ja sen toimittajien lisäksi nousivat yritysjohtajat. Paljon esillä olivat myös yhteiskuntavastuun asiantuntijat ja näistä erityisesti konsultit. Vähemmälle huomiolle jäivät tutkijat ja tieteenedustajat. Poliitikot ja muut yhteiskunnalliset vaikuttajat esiintyivät aineistossa useasti joko yritysjohtajien asemassa valtioyhtiötä käsittelevissä tapauksissa tai virka-asemassaan. Kansalaisjärjestöjen tai kuluttajien kansalaisten kannanottoja aineistossa ei ollut lainkaan. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta yhteiskuntavastuun uutisoinnin kasvaneen vuosien 2010–2012 aikana. Vastuullisuutta käsiteltiin positiivisesta näkökulmasta nostaen esille yritysten siitä saamat hyödyt. Vähäisemmälle huomiolle jäi kritiikki yrityssektoria kohden vastuullisuusasioissa. Yhteiskuntavastuu toisaalta nähtiin muiden sidosryhmien asettamana velvoitteena ja täten yrityssektorin toimintaa jarruttavana ilmiönä. Vastuullisuutta puhtaasti eettisenä toimintana nousi aineistosta esille vahvemmin vasta vuonna 2012, jolloin tyytymättömyyttä yrityssektorin menettelytapoihin alettiin tuoda esiin5. Vastuullisuusuutisointi oli kaiken kaikkiaan hyvin lukijakunnan huomioivaa sekä yritysten näkökulmasta toteutettua.

Senes Simul – Ikääntyvät yhteisöllisessä mediassa

Tässä tutkimuksessa käsitellään ikääntyvien kokemaa yhteisyyttä sosiaalisen median virtuaaliverkostoissa. Tutkimuksen ilmiötä tarkastellaan sosiologisten modernisaatioteorioiden käsitteiden avulla, joista keskeisenä käsitteenä on yhteisyys. Pääongelmana tässä tutkimuksessa on selvittää, miten sosiaalisen median virtuaaliverkoston jäsenyys tukee ikääntyvien yhteisyyttä verkoston muihin jäseniin. Empiirinen aineisto tutkimukseen on kerätty teemahaastattelumetodilla 15 ikääntyvältä henkilöltä. Tutkimuksen haastatteluaineisto käsiteltiin laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysimenetelmällä. Metodina sisällönanalyysi toi parhaiten esiin tutkimuksen ongelmanasettelun vaatimat sisällöt, koska se mahdollisti muun muassa tutkittavan ilmiön saattamisen sanalliseen muotoon, jossa haastatteluaineistosta voitiin muodostaa tiiviitä ja selkeitä teemakokonaisuuksia. Täten aineiston kokonaisvaltainen hallinta sekä siitä tehtävien johtopäätösten teko oli helpompaa kuin muilla laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmillä. Aiemassa tutkimuksessa on keskitytty tarkastelemaan lähinnä ikääntyvien eri keskustelufoorumeilla kokemaa keskinäistä yhteisyyttä. Tällöin ei ole selvitetty sitä, miten ikääntyvät kokevat yhteisyyttä verkostoissa, joissa on läsnä kaikenikäisiä toimijoita. Edellä esitettyä taustaa vasten tässä tutkimuksessa onkin tarkoitus lisätä ymmärrystä siitä, miten ikääntyvät kokevat keskinäistä yhteisyyttä toisiinsa sekä siitä, miten verkoston muut ikäryhmät vaikuttavat heidän yhteisyytensä tunteeseen. Tutkimuksen keskeisinä tuloksina voidaan sosiaalisen median virtuaaliverkostojen yhteisyyden tuki ikääntyville jakaa kolmeen osaan: yhteisyyttä ilmentävät tekijä, yhteisyyttä edistävät tekijät sekä yhteisyyttä kehittävät tekijät. Edellisistä tekijöistä keskeisinä yhteisyyden tukielementteinä esiin nousivat erityisesti yhteisyyttä kehittävät tekijät, joita olivat: olemassa olevien kontaktien aktivointi, uusien viestintäteknologioiden hankinta sekä teknisten taitojen oppiminen. Täten ikääntyvien virtuaaliverkostoissa ilmenevää yhteisyyttä kehittävät tekijät muodostavat perustan ja lähtökohdan heidän kokemalle yhteisyydelle verkostojen jäseninä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta myös, että ikääntyvien jäsenyys sosiaalisen median virtuaaliverkostoissa tukee erityisesti yhteisyyttä heidän verkostoissaan oleviin sukulaisiin tai läheisiin ystäviin. Tutkimuksen mukaan ikääntyvien virtuaaliverkostoilla on myös merkittävä rooli yksinäisyyden tunteen vähentymisessä sekä läsnäolon kokemuksessa erityisesti silloin, kun yhteysteknologiana käytetään kasvokkaista ja reaaliaikaista videoneuvottelupalvelua.

Cesarean section - short term maternal complications related to the mode of delivery

Cesarean section (CS) is the most common major surgery performed on women worldwide. CS can save the life of the mother or the fetus, but is associated with the typical complications of any major surgery: hemorrhage, infection, venous thromboembolism and complications of anesthesia, sometimes leading to maternal death. Recently there have been several reports from well resourced countries on increased severe maternal morbidity and even mortality. Increased rates of CS, obesity and older mothers may explain this rise. The aim of this thesis is to study the rates and risk factors of short term maternal complications associated with CS. Also, we compared maternal morbidity by mode of delivery and over time. The complication rates were assessed in a prospective study involving 2496 CS performed in the 12 largest delivery units in Finland in 2005. The rates of severe complications were studied by mode of delivery in a register-based study comparing national cohorts in 1997 and 2002. The impact of several risk factors on severe maternal morbidity by mode of delivery was studied in a register-based study of all singleton deliveries in 2007-2011. In the prospective study, 27% of the women who underwent CS had one or more intraoperative or postoperative complications during their hospital stay, and 10% had a severe complication. In the register-based study the incidence of life-threatening maternal complications was 7.6 in 1000 deliveries. The incidence was lowest for vaginal delivery (VD), followed by instrumental VD and elective CS, and highest in emergency CS. An attempt of VD, including the risks associated with emergency CS, seems to be the safest mode of delivery, even for most high-risk women.

Kouluttajien vaikutus varusmiesjohtajien palvelusmotivaatioon : tapaustutkimus Uudenmaan Prikaatin kranaatinheitin ryhmänjohtajista

Tutkimuksessa tarkastellaan puolustusvoimien kantahenkilökuntaan kuuluvan kouluttajan vaikutusta varusmiesjohtajien palvelusmotivaatioon. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tutkimus- ja teoria-aineiston avulla se, miten kouluttaja omalla toiminnallaan, käytöksellään ja palautteellaan vaikuttaa varusmiesjohtajien palvelusmotivaatioon. Tutkimuksen alaongelmiksi nousivat seuraavat kysymykset: - Miten kouluttaja voi omalla toiminnallaan, käytöksellään ja palautteellaan nostaa sekä vahvistaa varusmiesten palvelusmotivaatiota? - Miten kouluttaja voi omalla toiminnallaan, käytöksellään ja palautteellaan laskea sekä heikentää varusmiesten palvelusmotivaatiota? - Miten eri tavoin kouluttaja voi tukea varusmiesten palvelusmotivaatiota? - Mitkä muut tekijät vaikuttavat varusmiesjohtajien palvelusmotivaatioon? Tutkimus on ajankohtainen puolustusvoimien koulutuskulttuurin muutoksen sekä sen toteutumisen seurannan vuoksi. Tutkimuksen metodinen lähestymistapa on kvalitatiivinen. Tutkittavaa ilmiötä lähestyttiin fenomenografisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto on kerätty kyselylomakkeiden avulla. Tutkimuksessa tarkasteltiin Uudenmaan Prikaatin kranaatinheitin koulutettuja ryhmänjohtajia. Otannaksi valittiin 15 krh-koulutettua varusmiestä saapumiseristä 2/2007 ja 1/2008. Varusmiehet vastasivat kyselylomakkeeseen kaksi kertaa; ensin aliupseerikoulun aikana ja toisen kerran johtajakautensa aikana. Tutkimuksen lähestymisnäkökulmaksi on valittu puolustusvoimien koulutuskulttuuri, ja aihetta tutkitaan toimintaa (opetus, koulutus, motivointi) säätelevien tekijöiden kannalta. Tuloksista käy ilmi, että kouluttajalla on merkittävä rooli varusmiesten palvelusmotivaatiossa, niin laskevasti kuin nostavasti. Tulosten perusteella voidaan todeta, että varusmiehet motivoituvat ammattitaitoisesta kouluttajasta, joka kykenee motivoimaan ja kannustamaan alaisiaan myös omalla esimerkillään. Kaikista tutkimuksen vastauksista kävi ilmi, että kouluttajan palautteella on merkittävä vaikutus varusmiesten palvelusmotivaatioon. Valtaosa vastanneista nosti esiin keskeisempänä tekijänä palvelusmotivaation nousussa juuri kouluttajalta saadun positiivisen, rakentavan ja kehittävän palautteen. Epäasiallinen ja negatiivinen palaute puolestaan laski varusmiesjohtajien palvelusmotivaatiota. Vastaajille tärkeä tekijä palveluksessa motivoitumiselle oli se sosiaalinen yhteisö, jossa varusmiespalvelus suoritetaan. Vastanneet korostivat omassa palvelusmotivaatiossaan palveluskavereiden, hyvän yhteishengen ja hyvien ihmissuhteiden merkitystä. Muutenkin vastaukset korreloivat Maslow´n tarvehierarkian kanssa. Tutkielmassa käytetyt tärkeimmät lähteet ovat kasvatustieteellisiä teoksia sekä Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisemia teoksia.

Erakkovaltakunnasta Jumalan valtakunnaksi. Amerikkalaisten lähetystyöntekijöiden kuva Koreasta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa

Korea ilmestyi länsimaailman tietoisuuteen erakkovaltakuntana 1800-luvun lopulla. Tässä tutkimuksessa tutkin Korean kuvan muotoutumista 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuun eli ajanjaksoa, jolloin Kiinan tribuuttijärjestelmä purkautui ja Korea tuli sopimuksien myötä kansainvälisen järjestelmän piiriin. Itsenäisyys loppui lyhyeen, kun Japani ilman merkittävää väkivaltaa valloitti Korean siirtomaakseen. Samalla ajanjaksolla Koreaan saapui paljon länsimaalaisia ja Korean modernisaatio alkoi. Yksi merkittävimmistä ulkomaalaisryhmistä olivat amerikkalaiset protestanttisen kirkon lähetys-työntekijät, joita alkoi saapua maahan Yhdysvaltojen solmittua ensimmäisenä länsimaana Korean kanssa kahdenvälisen sopimuksen vuonna 1882. Tutkimuksen pääkysymyksenä on, mihin näiden amerikkalaisten lähetystyöntekijöiden näkemykset modernista Koreassa perustuivat. Tarkastelen modernia suhteessa siihen, miten se määrittyy perinteen kautta sekä sitä, miten useat käsitykset modernista kohtasivat Koreassa. Lähdeaineistoni muodostavat yhdentoista lähetystyöntekijän Koreasta kirjoittamat matkakertomukset, jotka on julkaistu vuosien 1892–1919 välillä. Tutkimusongelmaa lähestytään historiallisen kuvatutkimusmetodin avulla. Kuvatutkimus on apuväline mielikuvien kartoittamiseen. Kuvaa tutkittaessa on kysyttävä mm. millainen kuva on, mitä tarpeita kuva palvelee ja mitä kuva kertoo kuvan luojasta. Matkakirjallisuus soveltuu hyvin kuvatutkimuksen lähteeksi, koska sen tarkoitus on ollut levittää tietoa vieraista kansoista ja kulttuureista ihmisille kotona. Tutkitulla ajanjaksolla Korean kuva kehittyi syrjäisestä erakkovaltakunnasta moderniin elämään kiinni päässeen maan kuvaksi. Lähetystyöntekijät uskoivat Koreasta tulevan Jumalan valtakunnan osan, mutta kristillistämistehtävä oli vielä kesken. Korean joutuminen Japanin siirtomaaksi aiheutti ristiriitaisia tunteita lähetystyöntekijöissä. Koska Yhdysvallat oli menettänyt valtiotason kiinnostuksensa Koreaa kohtaan, useimmat lähetystyöntekijät hyväksyivät Japanin modernin malliksi Korealle. Lähetystyöntekijöiden kotimaa säilyi kuitenkin koko ajan ihanteellisena modernina, sillä toisin kuin Japani, Yhdysvallat oli kristitty maa. Huolimatta lähetystyöntekijöiden osallisuudesta modernin Korean rakentamiseen lähetystyön tärkeimpänä sisältönä säilyi kristinuskon levittäminen. He uskoivat, että kristinuskon myötä muutkin modernit ilmiöt toteutuvat Koreassa. Tutkimustulosten valossa länsimaalaista käsitystä modernista on problematisoitava enemmän. Lähetystyöntekijöiden Koreasta välittämä kuva oli melko ehdoton ja orientalistinen.

Pehmeä informaatio pankkien luotonannossa pk-yrityksille

Useimmat pk-yritykset tarvitsevat ulkoista rahoitusta elinkaarensa eri vaiheissa. Lainaa haetaan pääasiassa pankeilta, joiden luotonanto perustuu pääosin yrityksen taloudellisen tilan arviointiin numeerisen eli kovan informaation avulla. Pk-yritysrahoituksessa pehmeällä, ei numeerisella informaatiolla on kuitenkin todettu olevan huomattava rooli luottokelpoisuuden arvioinnissa pkyritysten tilinpäätösinformaation vaillinaisuuden vuoksi. Aiemmissa tutkimuksissa pehmeän informaation hyödyntämisen pankin luotonannossa on havaittu perustuvan pääasiassa pankin ja yrityksen pitkän ja läheisen suhteen olemassaoloon. Pehmeään informaatioon perustuva lainaamisen on todettu olevan yleisempää pienissä pankeissa, joiden ohut organisaatiorakenne mahdollistaa pehmeän informaation hyödyntämisen luotonannossa. Tutkielman tavoitteena on tutkia pehmeän informaation käyttöä ja merkitystä pk-yrityksille suuntautuvassa pankkien luotonannossa. Tutkielman tutkimusote on toiminta-analyyttinen eli sen tarkoituksena on kuvailla tutkittavaa ilmiötä ja lisätä samalla siihen liittyvää ymmärrystä. Tutkielman empiirisen osuuden aineisto on kerätty haastattelemalla kolmen eri Suomessa toimivan pankin henkilöstöä ja sen tarkoituksena on laajentaa sekä syventää tietämystä pehmeän informaation hyödyntämiseen liittyvästä käytännöstä pk-yrityksille suuntautuvassa pankkien luotonannossa. Tutkielman tulosten mukaan pehmeän informaation asemaa voidaan pitää kovan informaation perusteella tehtyä luottokelpoisuuden arviointia tukevana. Pehmeä informaatio vaikuttaa luottopäätöksentekoon luottokelpoisuuden arviointia enemmän, vaikka lopulliseen luottopäätökseen vaikuttavatkin pääasiassa yrityksen taloudellinen tila ja tulevaisuudennäkymät. Pehmeällä informaatiolla ei myöskään yleensä ole vaikutusta lainan sopimusehtoihin. Toisin kuin aiemmissa tutkimuksissa, pkyritysten tilinpäätösinformaatio koetaan pankin kannalta pääosin käyttökelpoiseksi. Merkittävimpänä pehmeän informaation käyttöä lisäävänä tekijänä pidetään yritystoiminnan aloittamisesta johtuvaa kovan informaation puutetta. Myös pankin ja yrityksen välinen läheinen suhde lisää pehmeän informaation käyttöä. Luottokelpoisuuden arvioinnissa käytettävä pehmeä informaatio liittyy pääasiassa yrityksen johtoon tai sen omistajiin sekä yritykseen ja sen toimintaympäristöön. Käytetyimmät pehmeän informaation keräämistavat ovat yritysjohdon kanssa keskusteleminen, yrityskäyntien tekeminen ja toimialajärjestöjen tarjoaman toimiala- ja markkinainformaation tarkasteleminen.

Parland, Henry

f. 29.7.1908 i Viborg, d. 10.11.1930 i Kaunas, Litauen Henry Parland har gått till litteraturhistorien som modernistisk författare och litterärt underbarn. Han debuterade som lyriker vid slutet av 1920-talet men hans författarbana avbröts snart av hans tidiga död. Parland var influerad av moderna strömningar så som den ryska futurismen och dadaismen. Moderna fenomen, t.ex. samtidens film och annan populärkultur, motorfordon och storstadslivet har också en framträdande roll i hans verk. Stilmässigt är iakttagande ”nysaklig” skildring av verkligheten och en fragmenterad skildring av t.ex. personer, typiska för Parland. I produktionen, som till stor del är postumt utgiven, ingår förutom lyrik den förvånansvärt moderna romanen Sönder (1929-1930) samt essäer och kortprosa. Tidigt påverkad av den ryska formalismen som starkt betonade det specifikt litterära i skönlitteraturen, företrädde han också en för sin tid ovanligt modern konstuppfattning. Parlands verk upplevs fortfarande som fräscha och moderna av dagens läsare och har översatts till andra språk långt efter författarens levnadstid.

Sisäinen valvonta Suomenlahden merivartiostossa

Tässä tutkimuksessa perehdyttiin Suomenlahden merivartioston sisäinen valvonnan järjestelyjen nykytilaan ja kehittämistarpeisiin. Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus uudistettiin vuonna 2013, mutta päivitettyä määräystä ei ehditty heti toimeenpanna hallintoyksiköissä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten sisäinen valvonta tulisi jatkossa Suomenlahden merivartiostossa toteuttaa. Tutkimuksen aineistona käytettiin Rajavartiolaitoksen virallisia asiakirjoja ja tutkijan omaa käsitystä sekä tehtyjä havaintoja sisäisen valvonnan toteuttamisesta merivartiostossa. Kokemusperäisen tiedon hyödyntämisen johdosta tutkimusmenetelmäksi valittiin fenomenologinen tutkimusstrategia. Kyseisen tutkimusmenetelmän avulla tutkittavaa ilmiötä analysoitiin tutkijan oman ymmärryksen ja kokemuksen perusteella. Tutkimustuloksena voidaan todeta, että sisäinen valvonta on kiinteä osa Suomenlahden merivartioston johtamista. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on hallita merivartioston toimintaan ja asetettuihin tavoitteisiin liittyviä epävarmuustekijöitä. Sen avulla pyritään saada kohtuullinen varmuus määräysten noudattamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja oikeiden tietojen raportoimisesta. Suomenlahden merivartioston sisäinen valvonta täyttää enimmäkseen hyvin sille asetetut vaatimukset, mutta siinä on joitakin kehittämistarpeita, koska se on järjestetty pääosin vanhan sisäisen valvonnan ohjeistuksen mukaisesti. Sisäisen valvonnan toimenpiteet tulee jatkossa kohdistaa tarkasti riskiarvion perusteella valittuihin merkittäviin kohteisiin. Rajavartiolaitoksen hallinnon ja tukipalvelujen tehtävien keskittämisen myötä sisäinen valvonta voidaan toteuttaa aiempaa kustannustehokkaammin. Lisäksi valvonnan luonne tulee muuttaa nykyisin vallitsevasta reagoivasta toimintatavasta entistä ennakoivampaan malliin.

Alueellisen turvallisuuden haasteet : Länsi-Afrikan turvallisuusyhteistyö ja Malin kriisi

Malissa vuonna 2014 meneillään olevan kriisin tarkastelu luo kuvan tyypillisestä 2000 - luvun afrikkalaisesti konfliktista, jonka juuret ovat syvällä alueen historiallisissa epäkohdissa sekä etnisissä ja alueellisissa ongelmissa. Konfliktin monitahoinen vaikutus nykymaailmassa ulottuu laajalle, jopa globaalille, tasolle. Malin kriisin ratkaisuyritykset muodostavat poikkeavan kaavan kansainvälisen yhteisön aikaisemmin harjoittamasta tavasta ja voivat olla esimerkki uudesta turvallisuusyhteistyöstä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää vuonna 2012 eskaloituneen Malin kriisin ratkaisemiseksi tehtyjä pyrkimyksiä sekä niiden taustalla vaikuttavia toimijoita ja turvallisuusyhteistyötä. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi Länsi-Afrikan ja Sahelin alueella vaikuttavien valtioiden ja yhteisöjen toimintaa sekä analysoidaan niiden intressejä aluetta kohtaan ja mahdollista vaikutusta Malin sisäiseen konfliktiin. Malissa nykyiseen kriisiin liittyy monia ulottuvuuksia. Historiallinen tausta vuosikymmeniä kestäneessä konfliktissa, keskushallinnon heikkous ja useiden Länsi-Afrikan valtioiden suvereniteetin puuttuminen omalla alueellaan ovat merkittäviä tekijöitä kriisin syntymisessä ja jatkumisessa. Yhteiskunnalliset epäkohdat ja humanitääriset ongelmat ruokkivat vähemmistöjen kapinointia ja luovat pohjan järjestäytyneelle rikollisuudelle, terrorismille ja uskonnollisille ääriliikkeille, joiden voima on kasvanut niin suureksi, että ne pystyvät haastamaan alueen heikot valtiot. Kriisi on samalla Malin keskushallinnon taistelua maan sisäisiä separatistisia pyrkimyksiä vastaan ja terrorismin vastaista sotaa, johon kansainvälinen yhteisö laajalla rintamalla omien intressiensä mukaisesti osallistuu. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on kvalitatiivinen eli laadullinen konfliktin tutkimus, joka perustuu vertailevaan asiakirjatutkimukseen ja aineiston sisällönanalyysiin. Tutkimuksen näkökulmaa on laajennettu premissien kautta konstruktiivisen ja jälkikoloniaalisen teorian avulla.

Kiinteistönvälityspalvelun laatu asunnon myyjän näkökulmasta

Asuntokauppa herättää voimakkaita tunteita. Kiinteistönvälityspalveluita tuottavilla tahoilla on suuri vastuu palveluprosessissa, jossa tavallisen ihmisen suurin omaisuus vaihtaa omistajaa. Kiinteistönvälitysala on juridisesti säädeltyä ja se toimii kaksisuuntaisilla markkinoilla, jossa palvellaan erillään olevia asiakasryhmiä. Liiketoiminnan kannalta asunnon myyjän mielipide on tärkeä; laadukas palvelu johtaa suosituksiin, ja asiakkaat käyttävät hyväksi havaitsemaansa palvelua uudelleen. Kiinteistönvälitysala on voimakkaasti kilpailtu ja riittävä määrä toimeksiantoja on edellytys menestyksekkäälle toiminnalle. Tämän vuoksi kiinteistönvälitysalan toimijoiden tulisi olla kiinnostuneita siitä, mitä tekijöitä asunnon myyjät pitävät tärkeinä käyttäessään kiinteistönvälityspalvelua. Tässä tutkielmassa tunnistettiin suomalaisille asunnon myyjille tärkeitä kiinteistönvälityspalvelun laadun tekijöitä. Tutkielman empiiristä osuutta varten rakennettiin mittaristo, jonka avulla suoritettiin webropol-ohjelmalla tehty strukturoitu kysely. Harkinnanvaraisella otannalla kerätty 100 vastaajan aineisto analysoitiin pääkomponenttianalyysilla, jonka avulla tunnistettiin laadun tekijöitä. Vastaajien preferenssejä tunnistettujen tekijöiden suhteen mitattiin tilastollisin menetelmin. Tämä tutkielma on luonteeltaan eksploratiivinen, jossa kvalitatiivisella tarkastelulla pyrittiin syventämään kvantitatiivisessa mittauksessa saatuja tuloksia. Tutkielma ei pyri yleistettävyyteen vaan tuo esiin sen, mikä voisi toistua tutkittaessa ilmiötä yleisemmällä tasolla. Tutkimuksessa tunnistettiin kahdeksan tekijää. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna välittäjien koulutus havaittiin uutena laadun tekijänä. Lopputulosta pidettiin tärkeimpänä ja aineellisuutta vähiten tärkeimpänä tekijänä; tulokset vahvistivat aikaisemmissa tutkimuksissa esiin tulleita tuloksia. Miesten ja naisten preferenssejä vertailtaessa havaittiin naisten pitävän monia kiinteistönvälityspalvelun laadun tekijöitä tärkeämpinä kuin miehet.

Yritysosto-ohjelmien kyvykkyydet ja niiden kehittäminen: Field-tutkimus

Yritysten tavassa suorittaa yritysostoja on havaittu selkeä muutos. Useassa yritysostoja koskevassa tutkimuksessa on havaittu, että yrityksillä on tapana suorittaa useita peräkkäisiä tai jopa rinnakkaisia yritysostoja, jotka tukevat yrityksen pitkän aikavälin kasvustrategiaa. Tätä ilmiötä kutsutaan yritysosto-ohjelmaksi. Yritysosto-ohjelma on yksittäisten yritysostojen sarja, jonka avulla ohjelmaa toteuttava yritys pyrkii saavuttamaan tietyn liiketoimintapäämäärän tai halutun markkina-aseman. Yritysosto-ohjelmia koskevissa tutkimuksissa on viime aikoina siirrytty tutkimaan syitä, jotka aiheuttavat eroja yritysten toteuttamien yritysostojen suorituskyvyssä. Yhtenä potentiaalisena selityksenä tälle ilmiölle on nostettu erot yritysten yritysosto-ohjelmakyvykkyyksissä. Yritysostoohjelmakyvykkyyksiksi luetaan kaikki yrityksen tiedot, taidot, järjestelmät, menettelytavat ja muu yrityksen osaaminen, jotka tehostavat yrityksen osto-ohjelmien toteuttamista. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat olennaisimmat yritysosto-ohjelmakyvykkyydet ja miten näitä kyvykkyyksiä kehitetään. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi aiheen teoreettisen tarkastelun lisäksi toteutettiin field-tutkimus viidessä lukuisia yritysostoja toteuttaneessa yrityksessä. Teoreettisessa tarkastelussa pyrittiin ensin kuvaamaan osto-ohjelmailmiötä ja aikaisemmissa tutkimuksissa havaittuja osto-ohjelmakyvykkyyksiä. Kyvykkyyksien kehittymisen teoreettisen tarkastelun pohjana hyödynnettiin aikaisempaa kirjallisuutta dynaamisista kyvykkyyksistä ja niiden kehityksestä sekä kirjallisuutta ja aikaisempia tutkimuksia organisatorisesta oppimisesta ja sen vaikutuksesta dynaamisten kyvykkyyksien kehitykseen. Sekä tutkimuksessa esitetty teoria että empiirinen aineisto osoittivat, että on olemassa yritysostoohjelmakyvykkyyksiä, jotka osaltaan selittävät yritysostojen suorituskyvyn eroja eri yritysostajien välillä. Olennaisimpina osto-ohjelmakyvykkyyksinä tutkielmassa nousivat esiin: (1) kyky luoda toimiva yritysostostrategia ja valita menestyvä markkina-alue, (2) kyky valita yritysostoohjelmastrategiaa tukevia ja yritykseen sopivia ostokohteita, (3) kyky strukturoida yritysostoprosessi, (4) kyky hallita integraatioprosesseja, sekä (5) kyky soveltaa yritysostokokemuksia. Haastateltavissa yrityksissä oli kyvykkyyksien kehittämisessä selkeästi havaittavissa yksisilmukkainen ja kaksisilmukkainen oppiminen, joka tuki Vossin (2008) kehittämää viitekehystä osto-ohjelmakyvykkyyksien kehittymissyklistä. Teoreettisten ja empiiristen havaintojen perusteella tutkielmassa hahmoteltiin organisatorisen oppimisen ja kyvykkyyksien kehittymisen suhdetta visualisoiva yritysosto-ohjelmakyvykkyyksien kehittämisen viitekehys.

Vihatkoot kunhan pelkäävät : näkökulmia terrorismiin ilmiönä

Terrorismilla on Euroopassa kauas historiaan ulottuvat juuret. Samoin sitä on ilmiönä tutkittu jo pitkään. Myös Suomessa tätä ilmiötä kohtaan on tunnettu akateemista mielenkiintoa, mutta sen tutkimukselle ei ole löytynyt kotia tai selkeää johtavaa oppituolia. On vaikea sanoa, johtuuko tämä terrorismin sijoittumisesta poliisiviranomaisen hallinnonalaan, ilmiön monimuotoisuuden aiheuttamista tieteenalojen rajoja rikkovasta mielenkiinnosta vai jostain muusta syystä. Keskustellessamme terrorismista ilmiönä kiinnostuneiden henkilöiden kanssa, meille heräsi ajatus koota suomalaisten tutkijoiden näkemyksiä ajankohtaisten teemojen valossa yksiin kansiin. Vuoden kestäneen kirjoitus- ja toimitusprojektimme tuotos on nyt käsissänne. Haluamme kiittää kirjoitus- ja toimitustyöhön osallistuneita. Lisäksi haluamme osoittaa kiitoksemme Suomalaiselle strategisen tutkimuksen ja seurannan tukisäätiölle, joka osaltaan oli mahdollistamassa työtämme. Olemme saaneet tukeutua asiantuntevaan joukkoon tutkijoita ja kirjoittajia. On hienoa, että olemme saaneet näin kattavan otoksen eri tieteen- ja hallinnonalojen osaajia ”saman katon alle”, ainakin hetkellisesti. Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen itsenäisen taipaleen päättyessä vuoden lopussa, jatkaa toimintansa aloittava Sotataidon laitos ilmiön tutkimusta kansainvälisen turvallisuuden näkökulmasta. Toivomme, että yhteistyö jatkuu ja on hedelmällistä jatkossakin.

Tapahtumamarkkinointi osana yrityksen markkinointiviestintää

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli laadullisia tutkimusmenetelmiä yhdistelemällä ja relevanttia tieteellistä kirjallisuutta hyödyntämällä selvittää, miten tutkimuksen kohdeyrityksen toteuttamaa tapahtumamarkkinointia voitaisiin kehittää vastaamaan paremmin yrityksen muuttuvia tarpeita. Tähän liittyen tutkittiin kohdeyrityksen näkökulmasta, miten tapahtumamarkkinointi nähdään, ja miten sitä hyödynnetään tällä hetkellä osana yrityksen markkinointiviestintää. Kuluttajan näkökulmaa hyödyntäen pyrittiin selvittämään, mitä vaikutuksia toteutetulla tapahtumamarkkinoinnilla on tapahtumiin osallistuvien yksilöiden kuluttajakäyttäytymiseen ja heidän kokemaansa brändiin. Lopuksi tutkittiin, missä rooleissa tapahtumiin osallistuvat yksilöt ovat kohdeyrityksen tuotteiden kuluttamiseen liittyvässä päätöksentekoprosessissa, ja mitä muita vaikuttajia prosessiin sisältyy. Empiirisiä tutkimustuloksia ja tieteellisessä kirjallisuudessa määriteltyjä parhaita toimintatapoja vertailemalla pyrittiin tunnistamaan eroavaisuuksia ja mahdollisia kehityskohteita. Työ toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkittavaa ilmiötä lähestyttiin sekä yrityksen että kuluttajan näkökulmasta. Tutkimuksen laadullinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla, jonka lisäksi tukevana menetelmänä hyödynnettiin havainnointia. Haastattelujen kohteena oli kohdeyrityksen markkinointivastaavan lisäksi 19 järjestettyyn case-tapahtumaan osallistunutta yksilöä. Tulokset paljastivat tiettyjä eroavaisuuksia kohdeyrityksen toteuttaman tapahtumamarkkinoinnin ja alan tieteellisessä kirjallisuudessa määriteltyjen parhaiden toimintatapojen välillä. Tutkimustulokset kohdistivat huomiota myös tapahtumamarkkinoilla saavutettaviin hyötyihin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi tuloksiin perustuen muodostettiin uutta tietoa toiminnan kohteena olevien yksilöiden ku-luttamiseen liittyvästä päätöksentekoprosessista ja siihen sisältyvistä rooleista.

Maanpuolustuskorkeakoulun oppimisympäristö siviiliopiskelijoiden silmin

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä asiat Maanpuolustuskorkeakoulun oppimisympäristössä ovat siviiliopiskelijoille merkityksellisiä. Toisena tutkimustehtävänä oli selvittää, muuttuvatko siviiliopiskelijoiden ajatukset merkityksellisistä asioista opintojen edetessä. Tutkimus on ensimmäinen, joka tuo esille sotilasorganisaation ulkopuolisten henkilöiden näkökulmasta, mitä on olla opiskelijana sotilasopetuslaitoksessa. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat neljä erilaisen opiskelu- ja työhistorian omaavaa siviiliopiskelijaa, jotka aloittivat ensimmäisen siviileille suunnatun maisteritutkinnon opinnot syksyllä 2012. Tutkimus on aineistolähtöinen ihmistieteisiin lukeutuva empiirinen tapaustutkimus. Tutkimuksessa on myös vivahteita kartoittavasta ja kuvailevasta tutkimuksesta. Tutkimuksessa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä ja aineisto kerättiin haastattelemalla. Haastattelut analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksen aineistolähtöisyyden vuoksi tutkimusta ei rakennettu tietyn teorian tai ennakkokäsityksen mukaan. Ensimmäinen haastattelu toteutettiin syksyllä 2012 ja se oli luonteeltaan teemahaastattelun ja avoimen haastattelun välimuoto. Haastattelun tarkoituksena oli löytää tutkimukselle suunta antamalla opiskelijoille mahdollisuus tuoda esille heille merkityksellisiä asioita, joita tutkimuksessa kutsutaan ilmiöiksi. Toinen haastattelukierros toteutettiin teemahaastatteluna puolitoista vuotta opintojen alkamisen jälkeen alkuvuodesta 2014. Teemarunko muodostui ensimmäisessä haastattelussa esille tulleista ilmiöistä. Aineiston analysoinnin perusteella opiskelijoita eniten puhuttaneet ja merkityksellisimmiksi nousseet ilmiöt olivat tukipalvelut, opetus, opetusmenetelmät, palaute, sotilasorganisaatio, perinteet ja ilmapiiri. Ilmiöitä yhdistävä käsite, oppimisympäristö, muodostui tutkimuksen keskeisimmäksi käsitteeksi. Tutkimus tarkastelee Maanpuolustuskorkeakoulun oppimisympäristöä fyysisenä, henkisenä, sosiaalisena ja psyykkisenä oppimisympäristönä opiskelijoiden esiintuomien ilmiöiden kautta. Opiskelijoiden ajatukset heille merkityksellisistä ilmiöistä muuttuivat osittain opintojen edetessä. Haastatteluaineiston analyysi toi esiin ilmiöihin liittyvää hyväksymistä, ymmärrystä, tottumista sekä tietyiltä osin niiden merkityksellisyyden vähenemistä. Tutkimuksen haastattelutilanteiden, analysoitujen aineistojen ja koko tutkimusprosessin kautta tarkasteltaessa, tutkimuksesta nousee esille yksi tuloksia yhdistävä ilmiö: Siviiliopiskelijat ovat jossakin määrin alkaneet sopeutua Maanpuolustuskorkeakoulun oppimisympäristöön.