Työn glokalisaatio ja eriarvoisuus

Erikoisnumero: Työn glokalisaatio.

Ajan ja tilan tiivistyminen : yritysjohtajien kokema glokalisaatio työn elämismaailmassa

Erikoisnumero: Työn glokalisaatio.

Työn glokalisaatio

Erikoisnumero: Työn glokalisaatio.

Pelätty, vihattu vai rakastettu tietotekniikka elinikäisessä työ- ja oppimisympäristössä. Tietotekniikan merkitys työn ja työympäristön hallinnassa

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat työn ja työympäristön hallintaan tietoteknisessä työssä: työn hallinta, työn nopeampi tekeminen, työn sisältö, työn tulokset ja vaikutusmahdollisuudet. Näitä tekijöitä tutkittiin suhteessa työntekijän tietoteknisiin taitoihin ja työntekijän ikään. Tutkimuksen viitekehyksenä ovat maailmanlaajuisesti tapahtuneet ja edelleen tapahtuvat muutokset työelämässä sekä tietoyhteiskunnan kehittyminen. Aikaisemmat tutkimukset nostavat esiin yleisiä kehityslinjoja, mutta myös ristiriitaisia tuloksia. Siksi tässä tutkimuksessa nämä kysymykset purettiin hyvin konkreettisiksi, työyhteisössä havaituiksi osakysymyksiksi ja suhteutettiin vastaajia koskeviin taustatietoihin. Tutkimus kohdistui eri ikäisiin työntekijöihin, joista osa on kokenut tietotekniikan tulon työelämään ja sen käytön lisääntymisen useamman viime vuosikymmenen aikana. Tänä aikana yhteiskunnassa on tapahtunut yleisemminkin merkittävää kehitystä, joka on nostanut esille laajemminkin tarpeet tietoteknisen osaamisen ja taitojen kehittymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Tämä tutkimus ajoittuu noihin vuosikymmeniin ja vaikka se kohdistuukin yhden organisaation sisällä koettuihin vaikutuksiin, niin on selvää, että yleisempikin yhteiskunnallinen kehitys heijastuu tuloksiin. Tämä tutkimus on tehty kvantitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto on kerätty sähköisellä lomakkeella. Tämän tutkimuksen mukaan tietoteknisiltä taidoiltaan hyvät kokivat hallitsevansa työnsä ja työympäristönsä paremmin kuin tietoteknisiltä taidoiltaan heikot. He kokivat myös tietotekniikan helpottaneen työtä, mahdollisuudet itsensä kehittämiseen lisääntyneen ja työn itsenäisyyden lisääntyneen. Tietoteknisiltä taidoiltaan heikot puolestaan kokivat työn ja työnympäristön hallinnan vähentyneen, työn vaativuuden lisääntyneen, työn tauotuksen vähentyneen, sosiaalisen ympäristön heikentyneen, työn henkisen rasittavuuden lisääntyneen, oman ammattialan arvostuksen vähentyneen ja työhön liittyvien vaikutusmahdollisuuksien vähentyneen. Tulosten perusteella kaikki työntekijät kokivat työn tulosten parantuneen tietotekniikan avulla, mutta toisaalta kokivat työn sisällön köyhtyneen tietotekniikan vuoksi – varsinkin iäkkäät työntekijät kokivat näin. Tutkimuksessa selvitettiin myös työn ja työympäristön hallintaa tukevia ja uhkaavia tekijöitä. Tämän tutkimuksen mukaan pelot tietotekniikkaa kohtaan ja puutteellinen tuki tietoteknisissä ongelmissa uhkaavat työn ja työympäristön hallintaa.

Kokonaisvaltainen laatujohtaminen mikroyrityksessä : Jormita Oy

Kokonaisvaltaista laatujohtamista on tutkittu ja sovellettu paljon suurissa ja keskisuurissa yrityksissä, mutta ei juurikaan mikroyrityksissä. Siitä syystä tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kokonaisvaltaisen laatujohtamisen sovellettavuutta mikroyrityksessä. Ensimmäinen osaongelma on, miten kokonaisvaltainen laatujohtaminen kytketään osaksi mikroyrityksen johtamisalueita. Toinen osaongelma on, miten kokonaisvaltainen laatujärjestelmä liitetään osaksi yrityksen toimintaa. Tutkielman perustan muodostavat yleiset kokonaisvaltaisen laatujohtamisen teoriat, koska suoraan mikroyrityksiä koskevia tutkimuksia on saatavilla hyvin vähän. Kokonaisvaltaisen laatujohtamisen peruspilareista on valittu kohdeyrityksen tutkimisen kannalta relevanteimmat elementit: johdon sitoutuminen ja johtaminen, suunnittelu ja organisointi, laadun mittaaminen ja esikuva-analyysi, asiakaslähtöisyys, prosessien hallinta ja kehittäminen sekä laatujärjestelmän luominen. Nämä elementit myös muodostavat työn rungon. Kokonaisvaltaisen laatujohtamisen soveltaminen mikroyrityksissä ei toimi samalla tavalla kuin suurissa yrityksissä, ja vain harvoin järjestelmää saatetaan kokonaisuudessaan loppuun asti. Osittain tämä johtuu siitä, että mikroyritykset hyötyvät järjestelmästä jo aikaisessa vaiheessa, jolloin työ jää alun jälkeen kesken. Toinen syy on, että järjestelmän luominen edellyttää suuria määriä niitä resursseja, jotka tavallisesti ovat varsin rajallisia mikroyrityksillä. Kuitenkin tutkimuksen mukaan mikroyrityksessäkin on mahdollista soveltaa kokonaisvaltaista laatujohtamista, kun yrityksen ominaispiirteet otetaan huomioon ja laatuajatteluun sitoudutaan aidosti. Lisäksi laatujärjestelmä voidaan liittää osaksi yrityksen toimintaa suunnittelemalla se tarkasti ja toteuttamalla suunnitelma pitkäjänteisesti, yrityksen resurssit huomioiden. Laadullinen tutkimus on suoritettu perehtymällä yhteen mikroyritykseen, jonka laatujärjestelmän luomista seurattiin lähes kahden vuoden ajan sen valmistumiseen asti. Tietoja yrityksestä kerättiin lähinnä haastattelemalla, mutta myös havainnoimalla ja perehtymällä valmiisiin aineistoihin.

Sisäisen tarkastuksen tekemän työn hyödyntäminen ja yhteistyö tilintarkastuksessa

Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastuksen yhteistyön rakennetta ja toimivuutta. Yhteistyösuhdetta pohdittiin tutkimuksessa tilintarkastajan näkökulmasta, sillä tilintarkastajan nähdään toimivan ratkaisevassa asemassa yhteistyön kehittymisen kannalta. Tutkimuksen toissijaisina tavoitteina oli tutkia sisäisen tarkastuksen osallistumista tilintarkastusprosessiin ja sitä kautta selvittää miten sisäisen tarkastuksen ammattisuositusten kriteerit vaikuttavat yhteistyön tekemiseen. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla, jotka suoritettiin kevään 2014 aikana. Haastateltavina oli kolme KHTtilintarkastajaa. Haastattelutulokset analysoitiin kokoamalla litteroiduista haastatteluista eri kokonaisuudet teemoittain. Tutkimustulosten perusteella sisäisen tarkastuksen työn ja osaamisen hyödyntäminen tilintarkastuksessa riippuu ensisijaisesti siitä, miten luotettavaksi tilintarkastaja arvioi sisäisen tarkastuksen. Tilintarkastajan arvioon sisäisen tarkastuksen luotettavuudesta vaikuttaa sisäisten tarkastajien ammattitaito, riippumattomuus, objektiivisuus ja huolellisuus. Tutkimuksessa havaittiin, että tilintarkastajan kokemat hyödyt yhteistyön tekemisestä liittyvät lähinnä ajansäästöön sekä lisätiedon ja -varmistuksen saamiseen. Haasteet puolestaan ovat yleensä luonteeltaan riippumattomuus- ja kommunikointiongelmia.

Työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus vanhustenhoidossa - seurantatutkimus ergonomisen kehittämistyön tuloksista

Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä työskentelevien työntekijöiden työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta ja työhön liittyviä fyysisiä riskejä. Lisäksi haluttiin selvittää, millaisia vaikutuksia fyysisen kuormittavuuden vähentämistä tavoitelleella ergonomisella kehittämisinterventiolla saadaan aikaan. Tutkimuksessa hyödynnettiin Turun kaupungin vanhuspalveluissa vuosina 2010–2012 toteutuneessa ergonomisessa kehittämisinterventiossa (47 työyksikköä) kertynyttä ja vuosien 2010 ja 2012 Kunta10-kyselyn (120 työyksikköä) tuottamaa tietoa. Intervention ydin oli Työterveyslaitoksen Fyysisten riskien hallintamalli hoitoalalla -mallin käyttööotto. Käytetyt mittarit olivat seuraavat: Työn kuormitus- ja työtyytyväisyyskysely työntekijöille, asiakkaiden toimintakykyä mittaava RAVATM -indeksi, fyysistä kuormitusta ja työn riskejä mittava Care ThermometerTM-menetelmä, potilassiirtojen turvallisuusjohtamisen (PHOQS) arviointi sekä esimies- ja ergonomiavastaavien kysely. Lisäksi käytössä olivat Kunta10-kyselyn tulokset valittujen muuttujien osalta kaikista tutkimukseen osallistuvista kaupungeista sekä ympärivuorokautisen hoidon asiakkaita ja hoitohenkilöstöä kuvaavia tilastoja. Työ vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa on fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa. Interventiotoimenpiteistä huolimatta koettu fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus kasvoivat, tosin fyysinen psyykkistä vähemmän. Kuormittavuus vaihteli toimintamuodoittain ja ammattiryhmittäin. Fyysisesti kuormittavimmaksi työ koettiin pitkäaikaissairaanhoidossa, psyykkinen kuormitus kasvoi eniten tehostetussa palveluasumisessa. Vanhainkodit sijoittuivat näiden väliin. Lähihoitajat kokivat työnsä fyysisesti kuormittavimmaksi, kun taas sairaanhoitajien työ oli psyykkisesti lähihoitajien työtä kuormittavampaa. Ergonomiakoulutus vähensi eniten koettua fyysistä kuormittavuutta. Kehityskeskustelut ja aiempaa paremmaksi arvioitu työkyky vähensivät mutta tyytymättömyys työhön lisäsi koettua fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta. Työntekijöiden ikä, RAVATM -indeksi, Care ThermometerTM -mittaukset ja PHOQS-pisteet eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kuormittavuuden muutoksiin. Työn kuormittavuuden vähentäminen ja turvallisen työskentelyn edistäminen vaativat pitkäkestoista toimintaa ja hyvää johtamista erityisesti lähiesimiehiltä. Fyysisten riskien hallintamallin käyttöönotto ja ergonomiavastaavien toiminnan vakiinnuttaminen tukevat tavoitteiden saavuttamista.

Strategisen suorituskykymittariston implementoinnin haasteet – tapaustutkimus

Tutkimuksen aiheena on strateginen suorituskykymittaristo ja sen implementointi. Muuttuva liiketoimintaympäristö on tuonut mukanaan sen, että yritysten tulee jatkuvasti päivittää toimintastrategiaansa sekä niihin liittyviä suorituskykymittareita. Strategiset suorituskykymittaristot ovat johdon työväline konkretisoida organisaation toiminnan tavoitteet ja menestystekijät alaspäin erilaisiksi mittareiksi. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa haasteita, joita suorituskykymittariston käyttöönottoon liittyy ja keinoja, joilla näihin voidaan varautua. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa tehtiin yrityshaastatteluja. Tutkimuksessa muodostettiin olemassa olevia teorioita mukaillen vaihemalli siitä, mitä osa-alueita strategisen suorituskykymittariston implementointiprojektiin liittyy. Tätä mallia käytettiin pohjana työn empiirisessä analyysissä. Empiirisessä analyysissä käyttöönoton onnistumisen edellytyksiksi havaittiin johdon aktiivinen rooli sekä riittävän viestinnän toteutus. Lisäksi onnistumiseen vaikuttavina tekijöinä korostuivat niin projektinhallinnalliset asiat, esimerkiksi aktiivinen projektipäällikkö, projektin organisointi ja toimintasuunnitelma jatkolle, kuin niiden henkilöiden rooli, jotka projektissa ovat mukana. Tutkimuksen lopputulokset myötäilevät aiempia tutkimuksia siinä, että viestinnällä ja kommunikaatiolla on hyvin merkittävä rooli mittariston käyttöönoton onnistumisessa.