Adoption of an E-service Innovation and its Effects on Customer Service Processes in Forest Industry

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää miten asiakkaille suunnattu Internet –pohjainen palvelu muuttaa asiakaspalvelua metsäteollisuudessa, ja mitkä tekijät vaikuttavat tällaisen palvelun omaksumiseen. Tutkimuksesta ilmenee että muutokset asiakaspalvelussa ovat olleet asiakkaiden mielestä pääasiassa positiivisia. Selvisi, että uuden sovelluksen laatuun ollaan tyytyväisiä, mutta että kaikki asiakkaat eivät pidä sen etuja huomattavina verrattuna vanhoihin toimintatapoihin. Esimerkkiyrityksen oma henkilöstö ei keskimäärin koe sovellusta kovin hyödylliseksi oman työnsä kannalta. Jotta sovelluksen käyttöä ja mahdollisia hyötyjä esimerkkiyritykselle saataisiin lisättyä, on sovellukseen tehtävien parannusten lisäksi panostettava tehokkaampaan kommunikointiin ja lisäkoulutukseen asiakkaille. Lisäksi on löydettävä keinoja, joiden avulla asiakkaat kokisivat sovelluksen käytön itselleen edullisemmaksi kuin pitäytymisen vanhoissa toimintatavoissa. Edellä mainitun saavuttaminen edellyttää esimerkkiyrityksen asiakaspalvelu-henkilöstön ja operatiivisen johdon sitoutumista sovelluksen aktiiviseen markkinointiin asiakkaiden suuntaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastatteluilla ja asiakkaille suunnatulla kyselylomakkeella käyttäen pääasiassa kvalitatiivisia menetelmiä. Haastatteluja tehtiin kahdessa esimerkkiyrityksen yksikössä, kolmessa myyntikonttorissa sekä kahden asiakasyrityksen yhteensä neljässä eri yksikössä. Kyselylomake lähetettiin 215 asiakaskäyttäjälle, joista 30 palautti lomakkeen. Palautusprosentiksi tuli 14.

Osaamisen johtaminen esimiestyössä

Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli kehittää osaamisen johtamisen esimiestyötä kohdeyrityksessä. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia tehtäviä esimiehillä on osaamisen johtamisessa sekä minkälaisia työvälineitä osaamisen johtamisessa voidaan hyödyntää. Tutkimusaineisto kerättiin kvalitatiivisten teemahaastatteluiden avulla. Haastattelujen osia liitettiin tutkielman empiiriseen osaan. Tutkimuksen perusteella saatiin selkeä kuva osaamisen johtamisen esimiestyöstä kohdeyrityksessä. Osaamisen johtaminen oli yrityksessä melko uusi asia, jonka vuoksi yhtenäistä ja systemaattista käytäntöä ei ollut muodostunut. Kohdeyrityksessä osaamisen johtaminen edusti osaamisen johtamisen ensimmäistä sukupolvea, joka perustuu yksilöiden osaamisten hallintaan. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että osaamisen johtamisen kehittämiseksi esimiesten tuli lisätä vuorovaikutusta alaisen kanssa ja parantaa omia vuorovaikutustaitojaan, lisätä tietämystä omista esimiestyöhön liittyvistä rooleistaan, seurata alaisen osaamista, tukea alaisen osaamisen kehittämistä sekä rakentaa yrityksen ilmapiiriä oppimista tukevaksi.

Kahvilatyöntekijöiden suhtautuminen kahviin ja kahvin valmistukseen

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka kahvilatyöntekijät suhtautuvat kahviin ja kahvin valmistukseen sekä millaisena työntekijät näkevät kahvin osana kahvilan laatua ja liiketoimintaa. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, löytyykö suhtautumisessa eroja kahvikoulutuksen saaneiden ja kouluttamattomien työntekijöiden välillä. Tutkimus toteutettiin kyselynä ja kysymyslomakkeet jaettiin Helsingin ydinkeskustan kahvilatyöntekijöille lokakuussa 2007. Lomakkeita jaettiin yhteensä 92 kappaletta, joista 61 saatiin takaisin. Kyselylomake sisälsi 12 väittämää, joihin vastaajan tuli vastata valitsemalla viidestä vastausvaihtoehdosta, kuinka samaa mieltä tai eri mieltä vastaaja on väittämästä. Tutkimukseen vastanneet kahvilatyöntekijät kokivat pystyvänsä omilla toimintatavoillaan vaikuttamaan siihen, miltä kahvi maistuu. He myös kokivat olevansa itse vastuussa laadun toteutumisesta. Työntekijöiden suhtautuminen asiakkaiden pyyntöön saada tuoretta kahvia vanhan kahvin tilalle vaihteli voimakkaasti. Vastaajien käsitys kahvin merkityksestä kahvilan myynnille sekä mielikuva kahvista edullisena ja hyväkatteisena jakoi vastaajien mielipiteitä. Lisäksi suuri osa vastaajista oli vain melko samaa mieltä väittämästä, että kahvi on kahvilan tärkein tuote. Kahvia ei siis koettu ehdottomasti kahvilan tärkeimmäksi tuotteeksi. Kahvikoulutuksen saaneiden ja kouluttamattomien työntekijöiden välillä oli jonkin verran eroavaisuuksia muun muassa käsityksissä kahvilaitteiden puhdistuksesta sekä tuoreen ja vanhan kahvin yhdistämisestä. Suurin ero koulutuksen saaneiden ja kouluttamattomien työntekijöiden välillä oli käsityksessä siitä, pystyykö kuvailemaan tarkasti kahvilassa tarjottavien erikoiskahvien sisältöä ja jopa suosittelemaan asiakkaalle jotain tiettyä kahvijuomaa.

Muodin merkitys suomalaiselle naiselle

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää suomalaisten naisten suhtautumista muotiin ja koota yhteistyökumppani Anna-lehdelle tietoa lehden lukijoiden ja Anna-lehden internetsivuilla vierailevien henkilöiden näkemyksiä koskien internetsivujen muotiosiota. Tutkimuksen kohteena olivat suomalaiset naiset. Heidän näkemyksiään internetsivujen muotiosiosta ja suhtautumista muotiin selvitettiin sähköisen kyselykaavakkeen avulla, joka julkaistiin Anna-lehden internetsivuilla. Kyselyn tulokset diagrammeina toimitti suomalainen yritys Webpropol Oy ja tulokset analysoitiin sisällön analyysimenetelmää käyttäen. Suomalaisten naisten suhtautumista muotiin tutkittiin myös muodin ammattilaisen kautta käyttäen avointa haastattelumenetelmää, joka analysoitiin myös sisällön analyysia käyttäen. Tutkimuksessa tuli ilmi tutkittavan otoksen olevan kiinnostunut enimmäkseen suomalaisista aihealueista sekä normaaliin elämään liittyvistä muotiaiheista. Suurin osa vastanneista mielsi oman pukeutumisensa muodin mukaiseksi silloin, kun sen oli turvallista, varovaista ja lähiryhmän hyväksymää. Tämän kautta he kokosivat oman tyylinsä, eli oman muodikkuutensa.Tutkimuksen perusteella voidaankin päätellä, että suurin osa otoksessa mukana olleista suomalaisista naisista ovat enemmän kiinnostuneita lähiryhmänsä muodista, kuin maailmanmuodista. Yhteistyökumppanin tarkoituksena on tulevaisuudessa mahdollisesti uudistaa sivut opinnäytetyön tietojen pohjalta. Työ voisi myös luoda pohjaa sellaiselle tutkimukselle, jossa selvitettäisiin tarkemmin ja laajemmin nykyajan muotia ja kuinka suomalaiset naiset kuluttajina siihen suhtautuvat.

Laser Doppler -vibrometrin käyttöönotto tärinämittauksissa

Tässä insinöörityössä otettiin käyttöön VTI Technologies Oy:lle hankittu laser Doppler - vibrometri, joka mittaa tärinää perustuen valon Dopplerin siirtymään. Työn tavoitteena oli perehtyä mittauslaitteistoon, muodostaa sille näytteenottolaitteisto ja käytännössä arvioida sen kyvykkyyttä mitata tärinää ja tuottaa uutta informaatiota. Työn teoreettisessa osuudessa perehdytään laser Doppler -vibrometrin teknologiaan ja toimintaperiaatteeseen sekä värähtelevien systeemien dynamiikkaan ja mallintamiseen. Työn käytännön osuuden suorittamiseksi perehdyttiin myös tärinätestauslaitteiston toimintaan, analogiasignaalin näytteenottoon sekä diskreettiin Fourier-muunnokseen perustuvaan signaalin spektrianalyysiin. Työssä käsitellään myös laser-mittauksen kohinalähteitä ja spektrianalyysin virhelähteitä. Työn käytännön osuudessa ohjelmoitiin Labview-mittausohjelmisto näytteenottolaitteistolle. Mittausohjelmistolla voidaan näytteistää vibrometrin mittaussignaalia ja muodostaa sen taajuusspektri. Mittauskohteita tässä työssä olivat kulmakiihtyvyystäryttimen mekaanisen liikkeen mittaus ja elementtikiekkosahan terän värähtelyjen mittaus. Mittaustulokset kulmakiihtyvyystäryttimestä osoittivat sen mekaanisen liikkeen säröytyvän voimakkaasti, johtuen todennäköisesti sen testialustan rakenteesta. Testialustan rakennetta tullaan kehittämään ja mittaukset toistetaan. Mittaustuloksiin elementtikiekkosahasta tuli suhtautua epäillen, koska mittaussignaalin intensiteetti oli erittäin heikko. Mittausten onnistuminen Laser Doppler -vibrometrillä edellyttää riittävää mittauskohteesta takaisinheijastuneen laser-valon intensiteettiä. Mittaustulokset osoittivat laser Doppler -vibrometrin olevan hyödyllinen työkalu tutkivassa tärinämittauksessa. Mittauskohteet, joiden pinta heijastaa huonosti valoa ja joihin ei voi asentaa erityistä heijastavaa teippiä, ovat kuitenkin haaste ja asettavat rajoituksen laser Doppler -vibrometrin käyttömahdollisuuksille. Tämän työn mittaustuloksia voidaan käyttää kulmakiihtyvyystäryttimen uusintamittausten vertailukohtana, kun arvioidaan kehitystyön onnistumista. Tätä työtä voidaan käyttää myös laser Doppler -vibrometrin ohjekirjana tärinämittauksissa.

Liiketoimintakokonaisuus ja verotuksen neutraalisuus yritysjärjestelyissä

In the beginning of the year 2007 there was a change in our taxation laws, allowing the use of partial division in business restructuring without any direct taxation consequences. In this literature research thesis, partial division and transfer of assets and their similarities and differences have been examined. In addition, the concept of branch of activity, which is closely related to partial division and transfer of assets, has been defined. The concept of branch of activity has changed over the years in the Central Tax Board rulings towards more allowing, taking the taxpayer’s opinions into consideration better. The definition of branch of activity can be made relatively flexibly as long as there is a valid commercial reason behind the restructuring. Partial division can be more usable in business restructuring than division, because the transferring company does not dissolve in partial division. Compared to transfer of assets, the advantage of partial division is the transfer of losses to the receiving company and the possibility to use cash payments.

Maahanmuuttaja tutkimushuoneessa : röntgenhoitajien kokemuksia tutkimushuonetyöskentelystä maahanmuuttaja-asiakkaiden/potilaiden kanssa

Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää röntgenhoitajien kokemusten kautta ne normaalin työprosessin vaiheet, joissa röntgenhoitajien mukaan maahanmuuttaja-asiakkaiden/potilaiden erityisyys tuli ilmi sekä tavat, joilla erityisyys ilmeni. Huomion keskipisteenä oli kuvantamisprosessin vaihe, jossa röntgenhoitaja oli välittömässä vuorovaikutuksessa asiakkaan/potilaan kanssa. Opinnäytetyötä varten haastateltiin yksilöhaastatteluin viittä röntgenhoitajaa, jotka työskentelivät kahdella pääkaupunkiseudulla sijaitsevalla röntgenosastolla. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Röntgenhoitajien vastauksissa korostuivat maahanmuuttaja-asiakkaiden/potilaiden aiheuttamat haasteet. Tärkeimmät haasteet liittyivät kulttuurieroihin sekä kieli- ja kommunikaatiovaikeuksiin. Kulttuurisista haasteista vaikutti röntgenhoitajien normaalityöskentelyyn eniten joidenkin maahanmuuttajaryhmien vallitseva sukupuolijärjestelmä, joka poikkesi merkittävästi suomalaisesta. Sekä kulttuurieroista että kieli- ja kommunikaatiovaikeuksista johtuvat haasteet liittyivät erityisesti joihinkin tutkimushuonetyöskentelyn vaiheisiin. Jotta olisi mahdollista sekä kunnioittaa maahanmuuttaja-asiakkaiden/potilaiden kulttuurisia erityispiirteitä että tuottaa diagnostisesti riittävän laadukkaita kuvia, röntgenhoitajat turvautuivat erityisjärjestelyihin ja normaalista poikkeaviin työtapoihin. Haasteellisimmat asiakkaat/potilaat tulivat islamilaisista maista, joiden vallitseva islamin tulkinta poikkesi eniten länsimaisista kulttuurinormeista. Tämän opinnäytteen perusteella toimet, joilla pyritään parantamaan maahanmuuttaja-asiakkaiden/potilaiden palvelua ja vähentämään kulttuurista kitkaa, on syytä kohdentaa muita haasteellisemmiksi koettuihin maahanmuuttajaryhmiin sekä ilmi käyneisiin kuvantamisprosessin ongelmallisiin kohtiin.

Nuorten seksuaaliterveys Suomessa : kirjallisuuskatsaus suomalaisista julkaisuista

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvailla kirjallisuuskatsauksen avulla nuorten seksuaaliterveyttä ja seksuaaliterveyden edistämistä Suomessa. Tavoitteena oli selvittää nuorten seksuaaliterveyden nykytilannetta ja seksuaaliterveydessä tapahtuneita muutoksia sekä terveyden edistämisehdotuksia ja toimintasuosituksia. Opinnäytetyö on osa Helsingin ammattikorkeakoulussa toteutettavaa hanketta, jonka aiheena on Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen osaaminen ja kehittäminen metropolialueella ja hoitotyön koulutuksessa. Hanke suuntautuu erityisesti nuorten seksuaaliterveyteen vuosina 2008-2009. Opinnäytetyö tehtiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto hankittiin Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian kirjastosta löytyvistä tietokannoista Lindasta, Kurresta ja Terveysportista sekä Googlen hakukonetta käyttämällä. Hauilla etsittiin 2000-luvulla julkaistuja aineistoja. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu 13 julkaisusta, joiden valinnassa pääkriteerinä oli, että lähteen otsikon tuli vastata mahdollisimman tarkasti opinnäytetyömme aihetta. Aineiston tuli myös sisältää suomalaisia nuoria koskevaa tietoa. Katsauksen aineiston tutkimusten mukaan nuorten seksuaaliterveys on huonontunut. Erityisesti 1990-luvulla on nähtävissä selkeä muutos suomalaisten nuorten seksuaaliterveydentilassa; nuorten seksuaalinen aktiivisuus lisääntyi, klamydiatartunnat lähtivät uuteen kasvuun sekä raskaudenkeskeytysten ja synnytysten määrät kasvoivat huomattavasti. Myös nuorten käyttämä ehkäisy on kokenut muutoksia; ehkäisynä käytetään usein ehkäisypillereitä, mikä on muutos huonompaan sukupuolitautien ehkäisyssä. Seksuaalikasvatuksen osalta on tapahtunut kuitenkin parannusta. Kotona saatu seksuaalikasvatus on yleistynyt sekä kouluissa tapahtuvaan seksuaalikasvatuksen laatuun ja määrään on alettu kiinnittämään huomiota. Nykypäivän nuorten seksuaaliterveyteen tulisi jatkossa panostaa enemmän. On tärkeää, että nuorella muovaantuu oikeanlainen käsitys seksuaalisuudesta, koska nykypäivän nuoret kasvattavat tulevaa sukupolvea. Avainasemassa on avoin, nuorille suunnattu, kouluissa, mediassa ja terveydenhuoltojärjestelmässä annettava seksuaalikasvatus.

Naisten tuen tarve ja kokemukset saamastaan tuesta kohdunkaulan solumuutosten hoitoprosessissa

Opinnäytetyö on osa Naisten kokemuksia kohdunkaulan solumuutosten hoitoprosessista ja vaikutuksista elämään -hanketta. Hankkeen tarkoituksena on kartoittaa ja kuvata naisten kokemuksia kohdunkaulan solumuutosten hoitoprosessissa sekä solumuutosten vaikutuksista heidän elämäänsä. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää naisten kokemuksia kohdunkaulan solumuutosten hoitoprosessissa. Seuraaviin kysymyksiin haettiin vastauksia: Minkälaista tukea naiset olisivat tarvinneet kohdunkaulan solumuutosten hoitoprosessin eri vaiheissa? Minkälaisia kokemuksia naisilla on saamastaan tuesta kohdunkaulan solumuutosten hoitoprosesin eri vaiheissa? Naisten kokemuksia tarkasteltiin kaikkien hoitoprosessin vaiheiden näkökulmasta. Vaiheet olivat solunäytteen ottamisen vaihe, diagnoosin saamisen vaihe, hoitovaihe, solumuutosten seurannan vaihe ja hoidon jälkeinen aika. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla eri-ikäisiltä naisilta, joilla oli kokemuksia kohdunkaulansolumuutoksista. Kuusi haastattelua analysoitiin sisällönanalyysilla. Opinnäytetyössä saadut tulokset osoittivat, että kohdunkaulan solumuutoksia kokeneiden naisten tuen tarve ja saatu tuki vaihtelivat hoitoprosessin eri vaiheissa. Kokemusten määrä sekä tuen tarve oli vähäisintä hoitoprosessin alussa. Tuen tarve korostui diagnoosin saamisen vaiheessa sekä hoitovaiheessa. Myös seurantavaiheessa naiset tarvitsevat tukea eri muodoissa. Yhteistä hoitoprosessin eri vaiheissa tarvittavalle tuelle oli tiedollisen tuen tarve sekä toisaalta se, että ei ole tarvetta tuelle. Emotionaalisen tuen tarve tuli esiin hoitovaiheessa ja solumuutosten seurannan vaiheessa. Naisilla oli myös epätietoisuutta tuen tarpeen suhteen. Eniten naisilla oli kokemuksia tuen saamisesta diagnoosin saamisen vaiheessa, hoitoprosessissa sekä solumuutosten seurannan vaiheessa. Vaiheita yhdisti se, että kaikissa oli kokemuksia saadusta ja ei- saadusta sosiaalisesta tuesta sekä kokemuksia saadusta emotionaalisesta tuesta. Solunäytteen ottamisen vaihetta sekä hoidon jälkeistä aikaa yhdistivät kokemukset ei saadusta sosiaalisesta tuesta. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää hankkeessa, johon opinnäytetyö kuuluu sekä potilaan tuen tarpeen arvioinnissa ja potilasohjauksen suunnittelussa kohdunkaulan solumuutosten hoitoprosessin aikana.

Palvelutalon asukkaan hyvä suunhoito : Osio 5: Vanhuksen päivittäinen suun terveydenhoito

Opinnäytetyömme on osa suun terveydenhoidon kehittämishanketta Palvelutalon asukkaan hyvä suunhoito. Hanke toteutettiin yhteistyössä Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston vanhushuollon kanssa. Sen tavoitteena oli palvelutaloissa asuvien vanhusten toimintakyvyn kohentaminen suun terveyttä edistämällä. Hanke toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä pitämällä palvelutalojen ja ryhmäkotien hoitohenkilöstölle koulutustilaisuuksia. Myös palvelutalojen asukkaat olivat tervetulleita tilaisuuksiin. Tietopohjan koulutustilaisuuksiin keräsi ryhmä SD05K1, joka jakautui 6 eri substanssiryhmään. Jokaisen tiimin tuli myös hallita koko hankkeen tietopohja. Ryhmien substanssivastuualueina olivat ikääntyminen, suun sairaudet, suun terveyden ja yleissairauksien vastavuoroinen yhteys, ravitsemus, päivittäinen suunhoito sekä hammashoitopalvelut ja niiden saatavuus. Meidän tiimin tietopohjan aiheena oli palvelutalon asukkaan päivittäinen suunhoito. Käsittelimme työssämme päivittäisen suunhoidon merkitystä, puhdistusta, kuivan suun hoitoa, hampaiden vastustuskyvyn lisäämistä, erilaisia proteettisia vaihtoehtoja sekä niihin liittyviä haasteita ja puhdistusta, hoitajan osuutta vanhuksen suunhoidossa sekä moniammatillisuutta. Suun terveydenhoidonryhmä SD05K1 piti koulutustilaisuuksia yhteensä 13 palvelutalossa, joissa on vakinaista henkilökuntaa yhteensä 451. Tilaisuuksien runkona oli luokan yhdessä kokoama PowerPoint-esitys, josta ilmeni koko hankkeen tietopohja.Tilaisuudet kestivät kerrallaan noin 45 minuuttia, jonka jälkeen hoitohenkilöstöllä oli mahdollisuus tutustua suunhoitotuotteiden näyttelyyn. Palvelutalojen henkilökunta sai koulutustilaisuuksista uutta tietoa ja lisävalmiuksia palvelutalon asukkaan päivittäiseen suun terveydenhoitoon. Palvelutalojen asukkaat saivat uutta tietoa ja motivoituivat huolehtimaan omasta päivittäisestä suun hoidosta. Projekti lisäsi asiantuntijuuttamme suun terveydenhuollon ammattilaisina. Opimme myös suunnittelemaan ja toteuttamaan koulutustilaisuuksia.

Tuotannon ulkoistaminen ja sen riskit

Nykyisin markkinoilla tapahtuu muutoksia entistä nopeammassa tahdissa. Ne ovat laajempia ja entistä monimutkaisempia. Tämän johdosta yrityksille on tullut entistä tärkeämmäksi keskittyä ydinliiketoimintoihin. Ulkoistaminen on vaihtoehto tähän ongelmaan. Tämä työ esittelee tarkemmin tuotannon ulkoistamisen sekä siihen liittyviä riskejä. Työn tutkimuskysymys on: mitä on tuotannon ulkoistaminen ja mitä riskejä siihen sisältyy. Kartoitetuista riskeistä tuli varsin laaja kokonaisuus. Riskit jaettiin erilaisiin ryhmiin kirjallisuuden perusteella laaditun mallin avulla. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että työn merkittävin havainto on tuotannon ulkoistamiseen liittyvien riskien määrä sekä riskienhallinnan monimutkaisuus. Lisäksi liika yksinkertaistaminen sekä prosessin liiallinen yksinkertaistaminen ovat usein epäonnistuneen ulkoistamisprosessin lähtökohtia.

"Ei olla heti häärimässä ja auttamassa" : hoitohenkilökunnan näkemyksiä toimintakykyä edistävästä työotteesta

Opinnäytetyö liittyi jo olemassa olevaan IKU-projektiin. Projektissa arvioidaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti ikäihmisten kuntoutumista ja omatoimista selviytymistä edistäviä sekä hoitohenkilökunnan työkykyä tukevia asuin-, hoito- ja toimintaympäristöjä. Projekti on osa Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020-hanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan näkemyksiä kuntouttavasta työotteesta. Opinnäytetyössä sovellettiin laadullista lähestymistapaa käyttäen kolmea ennalta valittua teemaa. Teemat pohjautuivat kuntouttavaan hoitotyöhön. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: hoitohenkilökunnan näkemyksiä kuntouttavasta työotteesta. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että oli tärkeätä huomioida asiakas kokonaisuutena, unohtamatta psyykkistä ja sosiaalista puolta. Haastatteluissa tuli useasti esille, kuinka tärkeätä oli tukea asiakkaan itsenäistä selviytymistä ja jäljellä olevia voimavaroja. Osastoilla edellytettiin hoitajilta työhön sitoutumista ja ymmärrystä kuntouttavan työotteen tärkeydestä. Jokaisessa haastattelussa koettiin, ettei asiakkaan puolesta tehtäisi liikaa, vaan kannustettaisiin omatoimisuuteen. Kiireettömyyden katsottiin edistävän toimintakykyä siten, että asiakkaalle annettiin tarpeeksi aikaa toimia. Hoitajilta edellytettiin pitkää pinnaa, asiakkaan tukemista, kannustamista ja kehottamista sekä houkuttelua että kehumista. Tieto, mitä sairaus aiheuttaa muistihäiriöiselle, koettiin tärkeäksi asiaksi, koska tiedon omaksuminen antoi uusia työkaluja käytännön työhön. Toiminnan suunnitelmallisuuden koettiin tukevan asiakkaan päivärytmiä. Rutiinit ja päivän toiminnan suunnitelmallisuus antaa asiakkaille turvallisuuden tunnetta ja tuttuutta. Kodinomaisuus osastoilla oli tärkeää, koska se lisäsi asiakkaiden viihtyvyyttä. Opinnäytetyön tuottamia tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä uusia kuntouttavia työmenetelmiä sekä IKU-hankkeessa arvioitaessa ja kehitettäessä asiakasläheisesti ikäihmisten kuntoutumista tukevia työympäristöjä. Hoitohenkilökunnalla on mahdollisuus hyödyntää opinnäytetyön tuloksia työssään.

Tyypin I diabetesta sairastavan nuoren ohjausmenetelmät ja niiden vaikuttavuus : kirjallisuuskatsaus

Diabeetikkojen määrä on lisääntynyt viime vuosina ja sairastuvuus on edelleen nousussa. Ohjaus on tämän päivän hoitotyössä yksi sairaanhoitajan tärkeimmistä taidoista. Tätä aihetta on siis ajankohtaista käsitellä. Työ kuuluu osana Lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjaus -projektia. Tarkoituksena on ollut selvittää mitä eri ohjausmenetelmiä on käytössä kun ohjataan tyypin I diabetekseen sairastunutta nuorta ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet nuorten voimaantumiseen ja omahoitoon sitoutumiseen. Työ on rajattu käsittelemään 13-18 vuotiaiden nuorten ohjausta. Työ on tehty soveltaen systemaattista kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuushaut tehtiin Helka, Kurre, Ovid (CINAHL ja MEDLINE) sekä Medic tietokannoista. Työhön on koottu mahdollisimman kattavasti aihetta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 17 tieteellisestä artikkelista, pro graduista ja väitöskirjoista. Kirjallisuuden mukaan tyypin I diabeteksen ohjausmenetelmiä ovat: yksilö- ja ryhmäohjaus, suullinen ja kirjallinen ohjaus, diabetesleirit ja sopeutumisvalmennuskurssit, puhelin- ja sähköpostiohjaus, demonstraatio ja käytännönharjoittelu, audiovisuaalinen ohjaus, ongelmaperustainen oppiminen eli PBL (problem based learning) sekä empowerment-ajattelutapaan perustuva viiden askeleen ohjausmalli. Tutkimusten mukaan potilaat arvostavat enemmän yksilöohjausta. Sairauden hyväksymisen ja sopeutumisen kannalta erityisen tärkeää nuorille on ryhmältä saatu tuki, jota on mahdollista saada muun muassa sopeutumisvalmennuskursseilla. Kirjallisen ohjausmateriaalin on todettu olevan vaikuttava ja taloudellinen menetelmä, kun se on tukemassa suullista ohjausta. Puhelinohjaus on varteenotettava tapa antaa ohjausta diabeetikoille, varsinkin niille jotka eivät ole lähellä terveyspalveluita. Tutkimuksista tuli myös esille, että potilaat halusivat ohjausmateriaalia myös videoina, koska se auttaa heitä havainnollistamisessa. Verrattaessa PBL-ohjausta saaneita nuoria yksilöohjausta saaneisiin diabeetikoihin, oli PBL-ohjauksessa olevat nuoret sitoutuneempia hoitoon. Nuorten hoitoon sitoutumiseen vaikuttaa myös perheeltä ja kavereilta saatu tuki sekä hoitohenkilökunnalta saatu tuki. Diabetesohjausta voidaan toteuttaa monella eri menetelmällä. Ohjausmenetelmistä löytyy vaihtelevasti syventävää tietoa. Tutkimuksellista tietoa tarvitaan lisää ohjausmenetelmien käytännön toteutuksesta ja niiden vaikutuksesta nuoren omahoitoon sitoutumiseen.

Kahdeksan luku- ja kirjoitustaidottoman aikuisen maahanmuuttajan suomen kielen luku- ja kirjoitustaito kuuden kuukauden intensiivisen opiskelun päätteeksi

Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien kirjallisia taitoja puolen vuoden intensiivisen suomen kielen opiskelun päätteeksi. Tutkittavat aikuiset eivät ole elämänsä aikana saaneet mahdollisuutta osallistua koulutukseen tai ovat joistakin muista syistä jääneet koulutuksen ulkopuolelle. Tutkimus selvittää, mitä aikuinen oppija osaa kuuden kuukauden luku- ja kirjoitustaidon opetuksen jälkeen L2-kielellä. Tutkimuksen informantteina on kahdeksan luku- ja kirjoitustaidotonta aikuista maahanmuuttajaa, jotka osallistuivat kuusi kuukautta kestäneen kurssinsa viimeisellä viikolla järjestettyyn tilaisuuteen, jossa he tekivät tutkimusta varten laaditun testin. Testi mittaa kielitaidon eri osa-alueita; kuullun ymmärtämistä, luetun ymmärtämistä, kirjoittamista ja sanaston hallintaa. Puhetaito on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Vertailuryhmässä on puoli vuotta suomen kieltä opiskelleita luku- ja kirjoitustaitoisia maahanmuuttajia. Informanttiryhmässä puhutaan viittä ja vertailuryhmässä kahdeksaa eri äidinkieltä. Informantit ovat iältään 23–43 vuotta ja verrokit 19–48 vuotta. Tutkimus on kvalitatiivinen analyysi, jonka on tarkoitus mitata informanttien kielitaitoa ja luku- ja kirjoitustaidon osaamista tiettynä ajankohtana. Tutkimus kuuluu suomi toisena kielenä -tutkimusalaan ja kohdistuu alkeistason opiskelijoihin. Tutkimus perustuu sitä varten laadittuun testiin, joka sisältää seitsemän eri osiota. Eri osiot mittaavat kielen eri osa-alueita, ja niiden analyysi antaa kuvan informanttien kielitaidosta. Tuloksista käy ilmi informanttiryhmän heterogeenisuus. Heikoimman ja parhaimman testisuorituksen välillä on suuria eroja. Tulos osoittaa, kuinka jokainen oppija oppii yksilöllisten voimavarojensa mukaan omalla vauhdillaan. Kolme informanteista ei kykene vielä lukemaan mekaanisella tasolla, kun taas neljä informanttia osoittaa oppineensa funktionaalisen lukutaidon alkeet. Yksi informanteista osoittaa ymmärtävänsä mekaanisen lukutaidon periaatteen mutta ei vielä kykene lukemaan itsenäisesti. Tasoeroja kuvaa seuraava esimerkki: Tehtävässä 5 tuli jatkaa annettuja lauseita, joista ensimmäinen täydennettävä alkoi sanalla Puhelin. Paras oppija täydensi lauseen Puhelin SOITA ja heikoin oppija Puhelin PUNEATE TUAIEN. Suurin ongelma L2-kielellä lukemaan ja kirjoittamaan oppivilla aikuisilla näyttäisi tämän testin perusteella olevan riittämätön kielitaito, ei se, että opiskelijat eivät kykenisi oppimaan lukemista ja kirjoittamista. Kaikki tutkimukseen osallistuneet informantit vaikuttivat erittäin motivoituneilta oppimaan luku- ja kirjoitustaidon suomen kielellä. Verrokeille testi oli odotetusti helppo, ja he suoriutuivat siitä ongelmitta.

ELISPOT-menetelmän testaaminen primaaristen immuunivajavuustilojen diagnosointiin

Primaarisilla immuunivajavuustiloilla tarkoitetaan ryhmää sairauksia, jotka johtuvat immuunijärjestelmän solujen sisäisestä häiriöstä. Primaarisessa immuunivajavuustilassa kyseessä on synnynnäinen puutos immuunijärjestelmässä geneettisen häiriön pohjalta. ELISPOT (Enzyme linked immunospot) -menetelmässä T-lymfosyyttejä stimuloidaan spesifisillä antigeeneilla. Stimuloidut solut alkavat tuottaa sytokiinia ja yksittäisten sytokiinia tuottavien solujen määrä voidaan mitata. Tutkimukseni tarkoituksena oli primaaristen immuunivajavuustilojen diagnostiikkaan soveltuvan ELISPOT-menetelmän alustava pystyttäminen ja testaaminen. Tavoitteena oli tutkia, vaikuttaako solujen pakastaminen ELISPOTin antamiin tuloksiin ja voisiko ELISPOT-menetelmässä käyttää pakastettuja soluja alustavien viitearvojen määrittämiseen. Tutkittiin myös yhden ja kolmen vuorokauden inkubaatioajan vaikutusta solujen sytokiinintuotantoon sekä optimaalisia mitogeenikonsentraatioita. Tuoreiden ja pakastettujen näytteiden vertailu tehtiin kolmella henkilökunnan näytteellä. Henkilöistä kerättyjen ja eristettyjen tuoreiden mononukleaarisolujen antamia tuloksia verrattiin samoista henkilöistä aikaisemmin kerättyjen ja pakastettujen solujen antamiin tuloksiin. Viitearvojen alustava määrittäminen tehtiin pakastetuista potilasnäytteistä. Mitogeenikonsentraatioiden titraaminen ja inkubaatioaikojen vertailu tehtiin henkilökunnan tuoreista näytteistä. Tulokset osoittivat, että tuoreiden ja pakastettujen solujen sytokiinintuotanto eroaa toisistaan ja pakastettuja soluja ei voi käyttää viitearvojen määrittämiseen tässä menetelmässä. Inkubaatioaikavertailu osoitti, että yhden vuorokauden inkubaatioaika antoi riittävästi spotteja, mutta kolmen vuorokauden inkubaatioaika lisäsi solujen sytokiinintuotantoa niin paljon, että tuloksia oli vaikea tulkita. Mitogeenikonsentraatioita titraamalla saatiin selville Con A-mitogeenin optimaalinen ja suboptimaalinen pitoisuus ELISPOT-menetelmää varten. PWM:lla ja PHA:lla titrauksia tulee vielä jatkaa optimaalisen konsentraation selvittämiseksi. Näille mitogeeneille käytetty solumäärä 200 000 solua/kuoppa oli liian suuri ja spotteja tuli liikaa, jotta niitä olisi voitu lukea. Mitogeenien konsentraatioiden titraamista kannattaa tutkia lisää. Lisäksi tulevaisuudessa kannattaa alustavien viitearvojen määrittäminen tehdä tuoreista soluista. Solumääriä kannattaa tulevaisuudessa myös titrata, jotta ELISPOT-menetelmälle parhaiten soveltuva solumäärä löytyisi.