Comportamento das organizações: a influência da dimensão das empresas na capacidade de internacionalização e o interesse daquelas no aumento da dimensão

Teses de Doutoramento em Ciências Empresariais.

What Kind of Justice Today ? Expectations Of 'Good Justice', Convergences And Divergences Between Managerial And Judicial Actors And How They Fit Within Management-Oriented Values

This research aims toward a better understanding of the organizational culture(s) of the judiciary in Switzerland by analysing what 'good justice' means nowadays in this country. It seeks to clarify whether, and to what extent, expectations of 'good justice' of judicial actors (judges without managerial experience) and of managerial actors (court managers) are similar and to describe possible managerial implications that may result from this. As judges are at the heart of the judicial organization and exert a strong influence on other groups of actors (Sullivan, Warren et al. 1994), the congruence of their expectations with those of court managers will be at the centre of the analysis. Additionally, referring to the conceptual worlds of Boltanski and Thévenaut (1991), we analyze how closely these expectations are to management-oriented values. We found that almost half of expectations are common to the two groups examined and the main quoted ones are compatible to new public management (NPM) concepts. On the other hand, those expectations shared exclusively by judges relate to the human side of justice, whereas those specific to court managers focus on the way justice functions.

Sharing competences in strategic alliances: a case study of the Cosan and Shell biofuel venture

In a competitive world, the way a firm establishes its organizational arrangements may determine the enhancement of its core competences and the possibility of reaching new markets. Firms that find their skills to be applicable in just one type of market encounter constraints in expanding their markets, and through alliances may find a competitive form of value capture. Hybrid forms of organization appear primarily as an alternative to capturing value and managing joint assets when the market and hierarchy modes do not present any yields for the firm's competitiveness. As a result, this form may present other challenging issues, such as the allocation of rights and principal-agent problems. The biofuel market has presented a strong pattern of changes over the last 10 years. New intra-firm arrangements have appeared as a path to participate or survive among global competition. Given the need for capital to achieve better results, there has been a consistent movement of mergers and acquisitions in the Biofuel sector, especially since the 2008 financial crisis. In 2011 there were five major groups in Brazil with a grinding capacity of more than 15 million tons per year: Raízen (joint venture formed by Cosan and Shell), Louis Dreyfus, Tereos Petrobras, ETH, and Bunge. Major oil companies have implemented the strategy of diversification as a hedge against the rising cost of oil. Using the alliance of Cosan and Shell in the Brazilian biofuel market as a case study, this paper analyses the governance mode and challenging issues raised by strategic alliances when firms aim to reach new markets through the sharing of core competences with local firms. The article is based on documentary research and interviews with Cosan's Investor Relations staff, and examines the main questions involving hybrid forms through the lens of the Transaction Cost Economics (TCE), Agency Theory, Resource Based View (RBV), and dynamic capabilities theoretical approaches. One focal point is knowledge "appropriability" and the specific assets originated by the joint venture. Once the alliance is formed, it is expected that competences will be shared and new capabilities will expand the limits of the firm. In the case studied, Cosan and Shell shared a number of strategic assets related to their competences. Raízen was formed with economizing incentives, as well to continue marshalling internal resources to enhance the company's presence in the world energy sector. Therefore, some challenges might be related to the control and monitoring agents' behavior, considering the two-part organism formed by distinctive organizational culture, tacit knowledge, and long-term incentives. The case study analyzed illustrates the hybrid arrangement as a middle form for organizing the transaction: neither in the market nor in the hierarchy mode, but rather a more flexible commitment agreement with a strategic central authority. The corporate governance devices are also a challenge, since the alignment between the parent companies in the joint ventures is far more complex. These characteristics have led to an organism with bilateral dependence, offering favorable conditions for developing dynamic capabilities. However, these conditions might rely on the partners' long-term interest in the joint venture.

Patient safety management from the perspective of nurses

OBJECTIVE To evaluate the actions of patient safety management developed in hospitals, from the perspective of nurses. METHOD This is a cross-sectional, descriptive study of the survey type. Participants were seven hospitals, in which seven nurse managers and 49 sector coordinator nurses (n = 56) answered the instrument prepared by the author. RESULTS The results showed that 100% of hospitals have an adverse event reporting system, 71.4% have a Risk Management Committee and 80% have discussions about the events. There is agreement that these discussions lead to favorable changes for patient safety in the surveyed institutions. The employees' fear of punishment for their faults, and the underreporting of events were the aspects of greatest weakness found. CONCLUSION The institutions should develop organizational policies focused on stimulating event notification and on the implementation of measures directed to a non-punitive organizational culture.

Avaliação da Cultura Organizacional e Liderança – O Caso do Instituto Nacional de Providência Social – Empresa Pública

Ao longo dos últimos anos, com às crescentes mudanças no mundo empresarial, tanto no meio académico, quanto no meio profissional, as relações entre a cultura organizacional e a liderança têm atraído considerável atenção e alguns estudos da área têm apontado a interdependência entre ambos (Schein, 1992; Bass & Avolio, 1993). O presente trabalho de investigação científica, tem por objectivo, avaliar a existência dessa mesma relação através de um estudo de caso, aplicado aos trabalhadores e três gestores, a uma empresa pública de segurança social, cabo-verdiana – Instituto Nacional de Previdência Social – INPS, nos anos 2000 a 2010. A metodologia, consistiu primeiramente numa pesquisa bibliográfica, exploratória e descritiva e ainda foi feito um estudo de caso à empresa. Para a recolha dos dados, foram aplicados questionários com perguntas fechadas aos trabalhadores e gestores com o consentimento do Conselho de Administração. Para a análise dos dados foram utilizadas técnicas quantitativas e qualitativas, feito através das respostas obtidas dos questionários. Com os resultados da pesquisa, conclui-se que a pergunta de partida foi respondida através dos 94% da população inquirida que confirmaram a existência da relação entre a cultura organizacional e liderança e a sua influência dentro da organização. The existent relationship between the organizational culture and the leadership in social safety sector. Along of the last years, with the growing changes in the business world as in the academic middle as in the professional middle, the relation between organizational culture and the leadership have attracted considerable attention and some studies of the area have been pointed the interdependence between both (Schein,1992;Bass Avolio,1993). The present scientific investigation work has the purpose to evaluate the existence of that same relationship through a study of case, applied to the workers and three managers, to a public company of social safety, capverdean-National Institute of Social Precaution-INPS, in years 2000 and 2003. The methodology constitutes firstly in a small one bibliographical, exploratory and descriptive and it was still made a study of case to the company. For it collects of data were applied questionnaires with closed questions to the workers and the three managers with the consent of the Council of Administration. For the analysis of the data quantitative and qualitative techniques were used, done through the obtained answers of the questionnaires. With the results of the research, it is ended that the question of departure was answered through the 94% of the population inquired that confirm the relationship existence between the organizational culture and the leadership and its influence inside of the organization.

Tietojohtaminen organisaatioiden yhteensovittamisessa

Yritykset kehittävät toimintaansa yritysjärjestelyillä, joista kuitenkin suuri osa epäonnistuu. Työn tavoitteena oli selvittää, voidaankotietojohtamisen avulla vaikuttaa yritysoston onnistumista edistäviin tekijöihin. Lisäksi työssä kehitetään yritykselle sellainen toimintatapa, jonka avulla se kykenee luomaan, omaksumaan ja jakamaan uutta tietoa nopeasti ja hyödyntämään siten markkinoiden mahdollisuuksia. Työ sisältää sekä teoreettisen että empiirisen osan. Teoreettisessa osassa käsitellään yritysostoprosessia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tarkastellaan uuden tiedon luomista yrityksessä, yrityksen innovatiivisuutta sekä tekijöitä, jotka edistävät tiedon jakamista. Empiirisen osan aineisto on koottu kohdeyrityksestä teemahaastattelun avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että yritysoston onnistumistaedistävät tekijät sisältyvät myös tietojohtamisen viitekehykseen. Näin ollen voidaan päätellä, että tietojohtamisen tehostaminen lisää yritysoston onnistumismahdollisuutta. Muutostilanteessa tärkeäksi tekijäksi havaittiin organisaatiokulttuuri. Yhdistettäessä yrityksiä tulee kiinnittää huomiota myös toimivaan vuorovaikutusverkostoon, jotta tiedotus asioista saavuttaa jokaisen työntekijän.

Pk-yrityksen muutostilanne organisaation kehittämisen näkökulmasta

Työssä tarkasteltiin nuoren pk-yrityksen muutostilannetta, joka aiheutui liiketoiminnan nopeasta kasvusta. Tavoitteena oli selvittää, kuinka yrityksen toimintaa voidaan sopeuttaa muutostilanteeseen organisaation oppimisen avulla. Tutkielman teoriaosuudessa tarkasteltiin muutoksen kausaalisuhteita organisaatiossa. Ajallinen tekijä huomioitiin elinkaarimallin avulla. Lisäksi käytiin läpi niitä käsitteitä ja lainalaisuuksia, jotka liittyvät organisaation toiminnan kehittämiseen yrityskulttuurin ja oppimisen kannalta. Tutkielman empiriaosassa tarkasteltiin viitekehyksen soveltuvuutta käytäntöön analysoimalla case-yrityksen toimintaa. Aineistona käytettiin aihealueen teoksia, internet-lähteitä sekä yritysjohdon haastatteluja. Yrityksen kasvu ja kriisit voidaan nähdä organisaatiomuutoksen laukaisimiksi. Muutosprosessi käynnistyy, kun toiminnassa havaitaan eroa nykyisen ja tavoitetilan välillä, jolloin organisaatio hahmottaa itsensä uudella tavalla osana ympäristöä.Tavoitteena on ajattelu- ja toimintatavan muutos, jolloin vuorovaikutus lisääntyy ja valtaa sekä vastuuta jaetaan organisaation muille toimijoille (nk. empowerment). Yrityksellä on nopean kasvun tilanteessa varsin rajalliset keinot sopeuttaa toimintaansa. Pääasiassa tämä johtuu siitä, että osaamisen kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa, eivätkä pikakorjaukset välttämättä johda pysyvään muutokseen. Yrityksen olemassa olevien resurssien pohjalta voidaankuitenkin sopeuttaa toimintaa lyhyelläkin aikajänteellä kollektiivisesti mm. työssä oppimisen sekä tiimityöskentelyn avulla. Pitkällä tähtäimellä tulee pyrkiä osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen sekä toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Suotuisan infrastruktuurin avulla voidaan luoda paremmat edellytykset organisaation kehittämiselle. Organisaation jäsenillä tulee olla yhteinen näkemys tavoitteista ja keinoista.

Organisaation innovatiivisuutta edistävät ja estävät tekijät. Case Technology Business Research Center

Tämän työn toimeksiantajaorganisaatio oli Lappeenrannan teknillisen yliopiston alainen, kauppatieteitä, teknologiaa ja tuotantotaloutta työssään yhdistävä tutkimusyksikkö, Technology Business Research Center, TBRC. Erään innovatiivisuustutkimusprojektin (InnoSpring) yhteydessä haluttiin selvittää myös oman tutkimusyksikön innovatiivisuuteen vaikuttavia, edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa niitä seikkoja, jotka organisaation - tässä tapauksessa yliopiston tutkimusyksikön - henkilökunnan, projektityöntekijöiden, projektipäälliköiden sekä johdon mukaan vaikuttavat yksikön kykyyn luoda ja omaksua uutta, sen innovatiivisuuteen. Työ toteutettiin focus group-ryhmähaastattelumenetelmällä (kvalitatiivinen tutkimus), joihin osallistuivat omina ryhminään työntekijätaso, projektipäälliköt sekä johto.Haastattelut äänitettiin, litteroitiin ja koodattiin Atlas-Ti-ohjelmistolla. Loppuraportti verkostokuvineen luovutettiin tutkimuslaitokselle heinäkuussa 2005. Ryhmäkeskustelun teemoista ja kysymysten muodosta johtuen tulokset käsittelivät niin tutkimusyksikön nykyistä tilaa kuin eräänlaista "toivetilaa", millainen olisi ihanteellinen ja innovatiivinen työpaikka. Merkillepantavaa oli, että työssä tuli systemaattisesti esiin enemmän innovatiivisuutta edistäviä kuin ehkäiseviä seikkoja - vaikka osa edistävistä seikoista koskikin nimenomaan "toivetilaa". Keskustelluimpia teemoja olivat johtajuus,tavoitteellisuus ja strategian, yhteisen suunnan tarve. Samoin olemassa olevienprosessien kehittäminen, osaamisen (niin oman kuin koko organisaationkin) kokoaminen ja kehittäminen edelleen sekä tulosten jalkauttaminen.

Organisaatiokulttuurin muutos teleyhtiön sopeuttamisessa toimialamuutokseen

Työssä tarkasteltiin paikallisen teleyhtiön muutos- ja sopeuttamisprosessia vanhanaikaisesta puhelinyhtiöstänykyajan moderniksi teletoimijaksi. Selvitettiin, miten kaikki on saanut alkunsa ja minkälainen yritys on tänä päivänä. Yrityksen kehitykseen vaikuttaa väkisinkin organisaatiokulttuuri ja sen muuttuminen yrityksen toiminnan laajentuessa jamuuttuessa. Käytiin läpi orgäanisaatioteoriaa sekä siihen olennaisena osana liittyvää yrityksen arvomaailmaa ja yrityskuvaa. Tutkimus suoritettiin aikasarjana.Tutkimuksessa suoritettiin lyhyt historiakuvaus, jonka avulla selvitettiin tämän päivän kehitykseen vaikuttavat tekijät. Niitä olivat pääsääntöisesti yleinen teleliikennetoimialan kehittyminen ja viranomaisvalvonta. Asiaa tutkittiin kulttuurin kasvu- ja kehitysvaiheet menetelmää avuksi käyttäen. Empiirisenä aineistonakäytettiin paikallisen teleyhtiön vuosikertomuksia, otoksia julkisista lehti- ja internetartikkeleista sekä paikallisesta teleyhtiöstä ja yleisesti telealasta kertovaa kirjallisuutta. Lisäksi käytettiin hyväksi tutkijan omaa kokemusta pitkään telealalla työskennelleenä. Tutkimuksessa päädyttiin siihen tulokseen, että paikallisen teleyhtiön pitäisi näkyä enemmän valtakunnallisesti. Henkilöstön sopeuttaminen uuteen tilanteeseen tulee olemaan yritysjohdolle tärkein tehtävä. Tässä asiassa edesauttaa se, että yritysjohdolta löytyisi hyvät muutos-johtamisen ja vuorovaikuttamisen taidot. Viestinnän merkitys nousee myös erittäin tärkeäksi.Sen pitää toimia kumpaankin suuntaan, henkilöstön ja yritysjohdon välillä pitääolla kahdensuuntaista viestintää. Lisäksi todettiin, että todennäköisesti tapahtuu fuusioitumista joko niin, että isommat paikalliset teleyhtiöt ostavat pieniäyhtiöitä, ja markkinoille jää vain muutama iso paikallinen teleyhtiö, tai sitten kaikki paikalliset teleyhtiöt fuusioituvat yhteen isoon yhtiöön. Tulevaisuudessa kilpailun kiristyminen tulee luomaan tämänkaltaisia paineita. Tuote- ja palvelukehitykseen pitää tulevaisuudessa panostaa huomattavasti enemmän. Telealalla saadaan myös tottua siihen, että EU:n alueella tullaan vaatimaan kilpailun täyttävapautumista. Lisäksi viranomaiset tulevat seuraamaan telealaa jatkossakin erittäin tarkasti.

Value Processingin Organizations - Individual Perceptions in Three Case Companies

Values and value processes are said to be needed in every organization nowadays, as the world is changing and companies have to have something to "keep it together". Organizational values, which are approvedand used by the personnel, could be the key. Every organization has values. But what is the real value of values? The greatest and most crucial challenge is the feasibility of the value process. The main point in this thesis is tostudy how organizational members at different hierarchical levels perceive values and value processes in their organizations. This includes themes such as how values are disseminated, the targets of value processing, factors that affect the process, problems that occur during the value implementation and improvements that could be made when organizational values are implemented. These subjects are studied from the perspective of organizational members (both managers and employees); individuals in the organizations. The aim is to get the insider-perspective on value processing, from multiple hierarchical levels. In this research I study three different organizations (forest industry, bank and retail cooperative) and their value processes. The data is gathered from companies interviewing personnel in the head office and at the local level. The individuals areseen as members of organizations, and the cultural aspect is topical throughout the whole study. Values and cultures are seen as the 'actuality of reality' of organizations, interpreted by organizational members. The three case companies were chosen because they represented different lines of business and they all implemented value processing differently. Sincethe emphasis in this study is at the local level, the similar size of the local units was also an important factor. Values are in 'fashion' -but what does the fashion tell us about the real corporate practices? In annual reports companies emphasize the importance and power of official values. But what is the real 'point' of values? Values are publicly respected and advertised, but still it seems that the words do not meet the deeds. There is a clear conflict between theoretical, official and substantive organizational values: in the value processing from words to real action. This contradiction in value processing is studied through individual perceptions in this study. I study the kinds of perceptions organizationalmembers have when values are processed from the head office to the local level: the official value process is studied from the individual's perspective. Value management has been studied more during the 1990's. The emphasis has usually been on managers: how they consider the values in organizations and what effects it has on the management. Recent literature has emphasized values as tools for improving company performance. The value implementation as a process has been studied through 'good' and 'bad' examples, as if one successful value process could be copied to all organizations. Each company is different with different cultures and personnel, so no all-powerful way of processing values exists. In this study, the organizational members' perceptions at different hierarchical levels are emphasized. Still, managers are also interviewed; this is done since managerial roles in value dissemination are crucial. Organizational values cannot be well disseminated without management; this has been proved in several earlier studies (e.g. Kunda 1992, Martin 1992, Parker 2000). Recent literature has not sufficiently emphasized the individual's (organizational member's) role in value processing. Organizations consist of differentindividuals with personal values, at all hierarchical levels. The aim in this study is to let the individual take the floor. Very often the value process is described starting from the value definition and ending at dissemination, and the real results are left without attention. I wish to contribute to this area. Values are published officially in annual reports etc. as a 'goal' just like profits. Still, the results/implementationof value processing is rarely followed, at least in official reports. This is a very interesting point: why do companies espouse values, if there is no real control or feedback after the processing? In this study, the personnel in three different companies is asked to give an answer. In the empirical findings, there are several results which bring new aspects to the research area of organizational values. The targets of value processing, factors effecting value processing, the management's roles and the problems in value implementation are presented through the individual's perspective. The individual's perceptions in value processing are a recurring theme throughout the whole study. A comparison between the three companies with diverse value processes makes the research complete

Integrating Group Support Systems to innovation process of a forest company

The objective of this study was to analyze the effects of Group Support Systems (GSS) to overall efficiency of innovation process. Overall efficiency was found to be a sum of meeting efficiency, product effectiveness, and learning efficiency. These components were studied in various working situations common in early stages of innovation process. In the empirical part of this study, the suitability of GSS at the forest company was assessed. The basics for this study were idea generation meetings held at LUT and results from the surveys done after the sessions. This data combined with the interviews and theoretical background was used to analyze suitability of this technology to organizational culture at the company. The results of this study are divided to theory and case level. On theory level GSS was found to be a potentially valuable tool for innovation managers, especially at the first stages of the process. On case level, GSS was found to be a suitable tool at Stora Enso for further utilization. A five step implementation proposal was built to illustrate what would be the next stages of GSS implementation, if technology was chosen for further implementation.

Ikääntyvien työkyky ja työkykyä ylläpitävä toiminta, case Stora Enson Anjalankosken tehtaat

Työkyky koostuu psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä osa-alueesta. Psyykkinen osa-alue koostuu jaksamisesta, sitoutumisesta, vuorovaikutuksesta sekä osaamisesta eli siis lähinnä yksilön ominaisuuksista, kun taas sosiaaliseen työkykyyn vaikuttavat myös työyhteisön jäsenet, työympäristö sekä organisaatiokulttuuri. Fyysinen työkyky koostuu pääosin niistä fyysisen toimintakyvyn ominaisuuksista, joita työn suorittamisessa tarvitaan. Toimintakyky määrittää myös sosiaalista ja psyykkistä työkykyä, siltä osin kun sitä tarvitaan työstä selviytymisessä. Ikääntyminen asettaa haasteita mutta myös mahdollisuuksia työkyvylle. Selkeintä heikkeneminen on fyysisellä osa-alueella, kun taas sosiaalisen ja psyykkisen osa-alueen heikkeneminen ei yleensä näy työiässä. Päinvastoin, ikääntymisen on todettu parantavan esim. sosiaalisia taitoja ja lisäävän arkipäivän viisautta.Työkykytoiminnalla pyritään ylläpitämään työkykyä tai ehkäisemään tai korjaamaan työkyvyn alenemaa. Se voi kohdistua yksilöön, työyhteisöön tai koko organisaatioon. Toiminnan onnistuminen edellyttää kaikkien organisaation tai työyhteisön jäsenten osallistumista ja sitoutumista toimintaan, ja onnistuneen työkykytoiminnan seurauksena hyötyvät työntekijän ja yrityksen lisäksi yhteiskunta. Työkykytoiminnan keinoja ovat työn, yksilön, esimiestyön sekä työyhteisön kehittäminen.Stora Enson Anjalankosken tehtailla toteutettiin kolmevuotinen ikääntyvien työkykyprojekti, jonka tavoitteena oli työ- ja toimintakykyä parantamalla ehkäistä ennenaikaista eläköitymistä ja säilyttää ikääntyvien hiljainen tieto mahdollisimman pitkään yrityksessä. Projektin jäsenien työkyky oli jo varsin korkea jo projektin alussa, mutta se onnistuttiin pitämään ikääntymisestä huolimatta korkealla tasolla projektin aikana. Projektin jäseniin kohdistuneen tutkimuksen perusteella tärkeimmäksi työkyvyn määrittäjäksi nousivat työtehtävät tai paremminkin niiden soveltuminen yksilön tarpeisiin, kykyihin ja arvostuksiin.

Perehdyttämisen kehittäminen sosialisaation näkökulmasta. Case: Oy Veikkaus Ab.

Tutkielman tavoitteena on perehdyttämisen kehittäminen sosialisaation näkökulmasta. Työn kohdeorganisaationa on Oy Veikkaus Ab ja tutkimusta varten haastatellaan 17 uutta tai uudehkoa Veikkauksen työntekijää. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivisia teema-haastatteluja, joiden avulla pyritään hankkimaan tulokkaiden näkemyksiä ja mielipiteitä omasta perehdytyksestään ja sopeutumisprosessistaan. Sosialisaation näkökulma laajentaa perehdyttämisen käsitettä ja muuttaa sen merkitystä organisaatiolle. Monet haastatelluista tulokkaista kokevat muut ihmiset ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeiksi sopeutumiselleen. Lisäksi sosialisaatioprosessissa tulokkaan tulee sopeutua uuteen työhön, ryhmään sekä organisaatioon ja nämä tasot tulee huomioida myös perehdyttämisessä. Haastateltujen kertomusten perusteella Veikkauksen perehdyttämisen toteuttaminen näyttää tällä hetkellä vaihtelevan melko paljon. Tulevaisuuden tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat sosialisaatiota tukevien toimenpiteiden kehittäminen ja tulokkaiden erilaisuuden sekä organisatoristen erikoistilanteiden koordinoiminen.

Pankin arvot päivittäisessä pankkityössä-tapaustutkimus Handelsbanken Suomen aluepankista

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kansainvälisen pankkikonsernin arvoihin perustuva toimintatapa näkyy päivittäisessä pankkityössä Suomen aluepankin alueella. Handelsbankenin toiminta-ajatus perustuu vahvaan yrityskulttuuriin ja arvoihin. Yrityskulttuuri ja arvot ovat yli 30 vuotta vanhoja ja niiden mukaan toimitaan edelleen. Tutkimus sisältää henkilökunnan, asiakkaiden ja pankin johtoryhmään kuuluvan henkilön näkökulmat siitä, mitkä arvot ovat ryhmille tärkeitä ja miten arvoihin perustuva toiminta näkyy päivittäisessä pankkityössä. Rahoitusmarkkinoiden muutos Suomessa mahdollisti ulkomaisten pankkien tulon Suomen pankkimarkkinoille. Handelsbanken tuli markkinoille omalla, kotimaisten pankkien toimintatavasta poikkeavalla toimintamallilla. Paikallisuuteen ja kustannustehokkuuteen perustuva malli on toiminut Ruotsissa jo 1970-luvulta lähtien. 1990-luvulla pankki laajensi toimintaansa muihin pohjoismaihin ja 2000-luvulla ympäri maailman.