Normien vaikutus kadettien liikuntakäyttäytymiseen Maanpuolustuskorkeakoulun toimintaympäristössä

Kadettien on pidettävä yllä sotilaan perustaitoja ja kuntoa. Velvoite löytyy lainsäädännöstä että yhteiskunta olettaa upseerien puolustavan isänmaata kaikissa olosuhteissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kadettien liikuntakäyttäytymiseen vaikuttava normis-to. Vastausta etsittiin kysymyksiin, miten normit vaikuttavat kadettien liikuntakäyttäytymi-seen ja miten upseeriuden tuomat normit voidaan ymmärtää. Normit jaetaan oikeusnormeihin ja sosiaalisiin normeihin. Normit syntyvät ihmisten keski-näisestä vuorovaikutuksesta ja selittävät yksilön käyttäytymistä osana ryhmää. Sosiologian tutkimuksessa normit selittävät parhaiten ihmisen käyttäytymistä. Tutkielman aineisto kerättiin kirjallisuudesta ja aikaisempia tutkimuksia analysoimalla. Tut-kimuksen aineistoa analysoitiin kahdella eri menetelmällä. Tutkielman ensimmäisessä osassa normiteorian aineistosta aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla luotiin Kadetin normiston -malli, joka kuvasi upseeriuden tuomien normien nelitasoista kokonaisuutta. Teorialähtöisen sisällönanalyysin viitekehyksenä ja analyysin perustana käytettiin Kadetin normiston -mallia, jonka lopputuloksena syntyi Kadettien liikuntakäyttäytymisen normiston -malli, joka kuvaa normien vaikutusta liikuntakäyttäytymiseen. Tutkimuksen keskeisinä tuloksina selvisi, että normit vaikuttivat liikuntakäyttäytymiseen kolmen näkökulman kautta. 1) Kadetti näkökulma; normit vaikuttivat sisäistämisen kautta persoonallisten normien muutoksina. 2) Oikeusnormi näkökulma; normit loivat organisaation ja määrittivät sosiaalisten normien liikkumavaran. Kadetit sosialisoituivat organisaation kult-tuuriin samalla muuttaen persoonallisia normeja. 3) Sosiaalisen ympäristön näkökulma; nor-mit vaikuttivat kadetteihin toisten ihmisten kasvatuksen kautta. Keskeisimmät vaikuttajat olivat esimiehet ja johtajat. Näkökulmat vaikuttavat tiiviisti toisiinsa muodostaen toimin-taympäristön. Tutkimusta normien vaikutuksesta kadettien liikuntakäyttäytymiseen pitää syventää ilmiön ymmärtämiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Normeilla voidaan rajoittaa epätoivottua lii-kuntakäyttäytymistä. Johtajan rooli normien kehittäjänä on suuri.

Kolmen hyvinvointiaseman toimintakustannusten määritys Etelä-Karjalassa

Työn tavoitteena oli tutkia, millä tavalla perusterveydenhuollon perinteisestä terveysasemamallista hyvinvointiasemamalliin siirtyminen vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonnan kustannuksiin, mikäli vaikutus on havaittavissa. Toisaalta tavoitteena oli kartoittaa, millä keinoilla hyvinvointiasemien kustannustehokkuutta voitaisiin parantaa tulevaisuudessa ja mitä kustannushyötyjä tiiviimmällä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöllä on mahdollista saavuttaa. Tutkimuksessa käsiteltiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen roolin merkitystä perusterveydenhuollossa, sähköistä asiointipalveluja ja terveydenhuollon ammattiryhmien välistä työnjakoa sekä edelleen, miten näillä voidaan vaikuttaa tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen. Havaittiin, että sähköisellä asioinnilla ja työnjaolla on selkeä yhteys kustannuksiin. Työn empiirisessä osassa tarkasteltiin kolmea hyvinvointiasemamallin pilottihankkeessa mukana olevaa asemaa Lauritsalassa, Lemillä ja Ruokolahdella. Kustannusten tarkastelu keskittyi henkilöstö- ja tilakustannuksiin. Tutkittiin myös, miten sähköinen asiointi ja Eksoten alueen puhelinpalvelujen keskittäminen vaikuttaa edellä mainittuihin kustannuseriin. Tutkimuksen tuloksina havaittiin, että hyvinvointiasemamallin pilotointi ei ole tutkittavilla asemilla merkittävästi vaikuttanut kustannuksiin henkilöstön osalta; tilakustannukset olivat pienentyneet Lemillä ja Ruokolahdella. Laskelmien perusteella muodostettujen tavoitteiden mukaisesti on hyvinvointiasemilla kuitenkin pyrittävä vähintään noin 14 % tai enintään 32 % säästöön henkilöstö- ja tilakustannuksissa pilottivaiheen kustannuksiin verrattuna. Tulevaisuudessa olennaiseksi kustannusten hallinnan edellytykseksi havaittiin työnjaon muuttaminen hoitajavetoisemmaksi ja sähköisten asiointipalvelujen lisääntyvä tarjonta. Sähköisten asioinnin lisääntyvällä käytöllä on mahdollista vähentää hoitohenkilöstön tarvetta kokonaisuudessaan. Sekä sähköisen asioinnin käytön lisäämisellä että puhelinpalvelujen keskittämisellä tulevaisuudessa havaittiin olevan huomattava vaikutus henkilöstöresurssien käyttöön ja edelleen kustannustehokkuuteen.

Ydinvoimalaitos AES-2006:n reaktorin painesäiliön rakenne, materiaalivalinta, valmistustekniikka ja asennus

Tässä kandidaattityössä on käsitelty Rusatom Overseas Oy:n toimittaman ydinvoimalaitoksen AES-2006 reaktoripiiriin kuuluvan painesäiliön ominaisuuksia, materiaalivalintoja ja niiden kriteerejä, reaktorin valmistusmenettelyä ja sen asennusvaiheita mukaan lukien pääkiertoputkiston hitsaus julkisesti saatavilla olevan materiaalin pohjalta. Tässä kandidaatintyössä on kuvattu AES-2006 ydinvoimalaitoksen kehityshistoria ja lueteltu sen keskeisimmät eroavuudet edeltäjistään. Työn keskeisessä osassa on tarkastettu VVER-1200 reaktorin painesäiliön toimittajan ilmoittaman teräksen koostumus ja tärkeimpien seosaineiden vaikutus painesäiliöön ja koko voimalaitoksen käyttöikään. Tämän jälkeen on käsitelty reaktorin painesäiliön valmistustekniikkaa ja asennusta reaktorirakennuksessa. Johtopäätöksissä on vedetty yhteen tulokset ja otettu kantaa vertailukelpoiseen painesäiliöteräkseen ja sen ominaisuuksiin. Tärkeimmiksi seikoiksi nousevat tässä työssä seosaineiden myönteinen ja kielteinen vaikutus koko ydinvoimalaitoksen käyttöikään, ja ko. seosaineiden hallinnan tärkeys valmistus- ja asennusvaiheissa.

Tahdistimen asennuksesta johtuvat komplikaatiot: kolmen kuukauden retrospektiivinen seuranta

Suomessa asennettiin vuonna 2013 lähes 5000 sydämen tahdistinta. Kirjallisuuden mukaan asennusten jälkeen komplikaatioita esiintyy noin kymmenesosalla potilaista. Sadat potilaat siis kärsivät vuosittain komplikaatioista, ja ne myös aiheuttavat lukuisia ylimääräisiä hoitopäiviä sairaaloissa. Tässä tutkimuksessa selvitetään tahdistimen asennuksen aiheuttamien komplikaatioiden esiintyvyyttä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuonna 2013. Tutkimusaineistoon kerättiin retrospektiivisesti tiedot kaikista potilaista, joille oli vuoden 2013 aikana asennettu tai vaihdettu sydämen tahdistin. Potilaita seurattiin toimenpiteestä alkaen kolmen kuukauden seurantakäyntiin asti. Komplikaatioita havaittiin kolmen kuukauden seurannassa yhteensä 11,1 %:lla 325 potilaasta, joille tehtiin tahdistimen ensiasennus ja 7,2 %:lla 124 potilaasta, joille vaihdettiin uusi tahdistingeneraattori. 7,4 %:lle ensiasennuspotilaista aiheutui ylimääräisiä sairaalapäiviä komplikaation vuoksi. Yleisin komplikaatio oli tahdistinjohdon dislokaatio, jota esiintyi 3,7 %:lla ensiasennuspotilaista. Merkittävää vuotoa havaittiin 1,2 %:lla ja tahdistintaskun hematoomia 2,1 %:lla potilaista. Vain yhdellä hematooman tai vuodon saaneista potilaista ei ollut mitään veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkitystä käytössä. Tahdistinjärjestelmän infektioita esiintyi 0,9 %:lla potilaista ja ilmarinta havaittiin 0,6 %:lla. Tutkimuksen perusteella tahdistimen asennusten aiheuttamat komplikaatiot ovat melko yleisiä. Suurin osa komplikaatioista on kuitenkin helposti hoidettavissa, ja vakavat komplikaatiot ovat harvinaisia. Komplikaatiot aiheuttavat melko paljon ylimääräisiä hoitojaksoja sairaaloissa. Onkin hyvä, että Suomeen on hiljattain perustettu valtakunnallinen tahdistinrekisteri komplikaatioiden seurantaan.

Kolme näkökulmaa tietojärjestelmäprojektien kokonaisvaltaiselle onnistumiselle

Tutkielmassa pyritään selvittämään, mitä tarkoitetaan kokonaisvaltaisella tietojärjestelmäprojektin onnistumisella. Kokonaisvaltaisuutta tutkitaan kolmen eri näkökulman avulla, jotka ovat onnistuminen investointina, onnistuminen toteutuksessa ja muutosprosessissa sekä onnistuminen yksilön näkökulmasta. Nämä näkökulmat valittiin, koska ne edustavat asiakasta, toimittajaa ja käyttäjää eli niitä toimijatahoja, joiden ympärille tietojärjestelmäprojektit yleensä rakentuvat. Tutkimusasetelmassa pohditaan näkökulmien tuottaman sisällön lisäksi sitä, miten näkökulmat mieltävät jonkin projektin onnistuneeksi: Mitkä tekijät vaikuttavat näkökulmien onnistumisnäkemykseen ja kuinka voidaan yhdistää näkökulmat, jotta voidaan onnistua kokonaisvaltaisesti? Tutkielman suoranaisena tarkoituksena ei ole antaa työkaluja epäonnistumisien ehkäisemiseksi, vaan pyrkiä luomaan kokonaiskuva siitä, mitä elementtejä sisältyy kaikille osapuolille yhtenäisesti onnistuneeseen tietojärjestelmäprojektiin. Tutkimus liittyy mediassa käytyyn keskusteluun tietojärjestelmäprojekteista: epäonnistuvatko niin monet projektit kuin annetaan ymmärtää? Tutkimuksen tavoitteena on nostaa esille onnistumisen näkökulmia, joiden avulla osoitetaan, miten eri tahot (toimittajat, asiakkaat, käyttäjät) ymmärtävät tai määrittelevät onnistuneen projektin. Huomioimalla paremmin nämä näkökulmat voitaisiin mahdollisesti parantaa tulevien projektien onnistumismahdollisuutta. Aihetta tutkitaan vertailemalla alalla esiintyviä tutkimustuloksia, tapaustutkimuksia ja teorioita. Kokonaisvaltainen onnistuminen tietojärjestelmäprojekteissa viittaa tilanteisiin, joissa projektiin liittyvä toimittaja, asiakas ja käyttäjät ovat kaikki tyytyväisiä lopputulokseen. Kukin toimijataho omien onnistumisvaatimustensa mukaan. Kirjallisuuden löydösten pohjalta on luotu teoreettinen malli kokonaisvaltaisesta onnistumisesta. Se rakentuu onnistumisesta toteutuksessa ja muutosprosesissa, onnistumisesta investoinnissa ja onnistumisesta yksilön näkökulmasta, jotka ovat keskenään sidoksissa toisiinsa. Näillä kaikilla mallin ulottuvuuksilla on omat tekijänsä, joista yhdessä muodostuu sen ulottuvuuden koettu onnistuminen. Kun kaikki onnistumiseen vaikuttavat tekijät on huomioitu ja niihin on vastattu, syntyy kolmen onnistuneen ulottuvuuden kautta kokonaisvaltainen onnistuminen.

Haastattelututkimus kolmen luokanopettajan toteuttamasta tehostetun tuen eriyttämisestä

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten muutamat tehostettua tukea antavat opettajat eriyttävät tehostetun tuen oppilaitaan. Tutkimuksessa kartoitettiin sitä, mitä Perusopetuksen opetussuunnitelman muutoksissa ja täydennyksissä (2010) mainittuja tehostetun tuen muotoja haastatelluilla oli käytössään, mitä opettajat ymmärsivät eriyttämisellä sekä sitä, miten opettajat käytännössä eriyttivät tehostetun tuen oppilaitaan. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastatteluteemat perustuivat Sousan ja Tomlinsonin (2011) eriyttämisen malliin. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea luokanopettajaa, joiden luokissa oli yhteensä seitsemän erilaista tehostetun tuen oppilasta. Viidellä oppilaalla oli pääasiassa kielellisiä vaikeuksia ja kahdella ongelmat liittyivät käyttäytymiseen. Tuloksista havaitaan, että oppilaiden saama tuki vaihteli siinä, missä vaikeuksien ja tarpeiden kuvauksetkin. Suurin osa tehostetun tuen oppilaista sai osa-aikaista erityisopetusta ja tukiopetusta ainakin kerran viikossa. Haastateltavat määrittelivät yhtenevästi eriyttämisen olevan oppilaan yksilöllistä huomiointia, jossa opetuksen suunnittelu lähtee liikkeelle oppilaan oppimisvalmiuksista. He pitivät tärkeänä turvallista luokkailmapiiriä ja tehostetun tuen oppilaan luokkaan sulautumista. Tehostetun tuen oppilaille annettiin osittain erilaisia tehtäviä ja vähemmän etenkin soveltavia tehtäviä. Kaikki tehostetun tuen oppilaat työskentelivät ajoittain muualla kuin omalla paikallaan ja eriyttämistä toteutettiin erilaisten ryhmittelyjen avulla. Haastateltavat kertoivat käyttäneensä oppimisen tuen apuvälineinä muun muassa aakkoskirjaimia, helmitauluja, kynää ja paperia, kuvakortteja, tietokonetta, äänikirjoja, kynätukea ja näppylätyynyjä. Kaikki haastateltavat kertoivat arvioivansa tehostetun tuen oppilaitaan jatkuvasti työskentelyn aikana sekä ennen opiskelua ja opiskelun jälkeen. Haastatellut kertoivat tarvittaessa muutelleensa kokeiden tekokäytänteitä tehostetun tuen oppilasta tukevammaksi. Lisäksi ensimmäisen luokan opettajat olivat kokeneet oppilasta motivoivien kannustimien käytön hyödyllisiksi

Effektuaatio ja kausaatio startup -yrityksen toiminnassa: Monitapaustutkimus startup -yrityksissä

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan onko startup -yritysten toiminta perinteisen kausaatioteorian mukaista vai noudattaako toiminta Sarasvathyn (2001) effektuaatioteoriaa? Tutkimusongelmaa lähestytään kahden kysymyksen kautta: (1) Miten effektuaatio- tai kausaatioteorian mukainen toiminta näkyy yritysten prosesseissa käytännössä? (2) Missä määrin startup -yritykset luovat itse liiketoiminta-mahdollisuutensa (creation) vai löydetäänkö liiketoimintamahdollisuudet (discovery), ja miten liiketoimintamahdollisuuden alkuperä näkyy päätöksenteossa? Tutkielma on kvalitatiivinen monitapaustutkimus, jossa tarkastellaan kolmea startup -yritystä. Tutkielman aineisto kerättiin kolmen teemahaastattelun avulla. Aineisto analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä. Effektuaatioteoria (effectuation) on Saras D. Sarasvathyn (2001) kehittämä yrittäjämäisen liiketoimintamahdollisuuden tunnistamista ja uuden yrityksen päätöksentekoa kuvaava teoria. Effektuaatio on vaihtoehtoinen malli perinteiselle kausaatiomallille (causation), joka keskittyy syy-seuraussuhteisiin. Kausaatiomallissa yritysten päätöksenteko tukeutuu käytettävissä oleviin tietoihin, ennusteisiin ja laskelmiin. Effektuaatio kuvaa päätöksentekoa tilanteissa, joissa ei ole käytettävissä riittävästi tietoa ennusteiden ja laskelmien tekemiseksi. Startup -yritysten lyhyestä toimintahistoriasta johtuen, päätöksenteon tueksi ei yleensä ole käytettävissä ennusteisiin ja laskelmiin tarvittavia tietoja. Ongelma korostuu erityisesti sellaisten yritysten kohdalla, joiden toiminta suuntautuu uusille ja kehittyville markkinoille. Tutkielma tuki Sarasvathyn effektuaatioteoriaa. Haastateltujen yritysten toiminnassa oli havaittavissa effektuaatioteorian mukaisia toimintatapoja. Yritykset pyrkivät toiminnassaan joustavuuteen erityisesti korostamalla yhteistyökumppaneiden asemaa yrityksen toiminnassa. Yhteistyön avulla yritykset pystyivät saavuttamaan muun muassa parempaa näkyvyyttä, lisäämään käytössään olevia resursseja sekä pitämään kulut alhaisemmalla tasolla. Yhtenä tärkeänä päätöksentekokriteerinä yritykset käyttivät effektuaatioteorian mukaisesti edullisen tappion periaatetta. Edullisen tappion periaatteen mukaisesti päätöksentekoa ohjaa tämän hetkisten tuottojen maksimoinnin sijaan tarvittavan investoinnin suuruus ja se kuinka paljon yritys on halukas riskeeraamaan päätökseen liittyvään hankkeeseen.

Tuottavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi alueellisesti integroiduissa sosiaali- ja terveyspalveluissa – palvelujen käyttöön perustuva malli ja esimerkkejä

Yli puolet kuntien vuosibudjeteista kuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Jatkossa väestö ikääntyy ja huoltosuhteen muutos tulee niukentamaan kuntien resursseja ja lisäämään palvelujen tarvetta. Näin ollen vaikuttavien ja kustannustehokkaiden ratkaisumallien luominen on ensiarvoisen tärkeää. Tutkimuksen tavoitteena on rakentaa malli, jota voidaan hyödyntää tuottavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden jatkuvassa seurannassa alueellisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa ja testata mallia esimerkkitapauksilla. Pääpaino on vaikuttavuudessa ja kustannusvaikuttavuudessa. Aiemman tutkimuksen perusteella tuottavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden mittaamiseen on useita lähestymistapoja. Tässä tutkimuksessa tuottavuutta arvioidaan panosten ja tuotosten suhteella, vaikuttavuutta palvelujen käytöllä ja kustannusvaikuttavuutta palvelujen käytön kustannuksilla. Kirjallisuudesta nousee esille selkeä tarve yli perinteisten organisaatiorajojen menevälle jatkuvalle vaikuttavuuden seurannalle. Aikaisempi tutkimus kattaa kertaluontoisia selvityksiä, joissa usein mittarit ovat operatiivisella tasolla, toimialasidonnaisia tai vaikeasti mitattavissa. Tutkimus on suunnittelutiedettä. Tutkimuksen lopputuloksena syntyy sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttömalli (sote-palvelujen käyttömalli), jota varten toteutetaan tietokanta ja raportointikerros. Sote-palvelujen käyttömallia testataan tässä tutkimuksessa kolmella eri organisaatioyksiköllä ja asiakasryhmällä, jotka ovat strategisesti merkittäviä tutkittavalle organisaatiolle ja asiakasryhmiin on kohdennettu selkeä kehittämistoimenpide (kuntoutukseen panostaminen ja vammaisten sekä vanhusten laitoshoidon purku). Sote-palvelujen käyttömalli tuottaa tietoa kehittämistoimenpiteiden tuottavuudesta, vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta. Sote-palvelujen käyttömallin todetaan soveltuvan tutkittavaan organisaatioon ja sote-palvelujen käyttömalli on sielläjatkuvassa käytössä. Sote-palvelujen käyttömalli on siirrettävissä myös muihin soteorganisaatioihin ja laajennettavissa myös muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niitä lähellä oleviin palveluihin.