Innovation sources and productivity in Catalonian firms: a quantile regression analysis

This paper explores the effects of two main sources of innovation -intramural and external R&D- on the productivity level in a sample of 3,267 Catalonian firms. The data set used is based on the official innovation survey of Catalonia which was a part of the Spanish sample of CIS4, covering the years 2002-2004. We compare empirical results by applying usual OLS and quantile regression techniques both in manufacturing and services industries. In quantile regression, results suggest different patterns at both innovation sources as we move across conditional quantiles. The elasticity of intramural R&D activities on productivity decreased when we move up the high productivity levels both in manufacturing and services sectors, while the effects of external R&D rise in high-technology industries but are more ambiguous in low-technology and knowledge-intensive services. JEL codes: O300, C100, O140. Keywords: Innovation sources, R&D, Productivity, Quantile regression

Barriers to innovation and public policy in Catalonia

The present paper analyses the link between firms’ decisions to innovate and the barriers that prevent them from being innovative. The aim is twofold. First, it analyses three groups of barriers to innovation: the cost of innovation projects, lack of knowledge and market conditions. Second, it presents the main steps taken by Catalan Government to promote the creation of new firms and to reduce barriers to innovation. The data set used is based on the 2004 official innovation survey of Catalonia which was taken from the Spanish CIS-4 sample. This sample includes individual information on 2,954 Catalan firms in manufacturing industries and knowledge-intensive services (KIS). The empirical analysis reveals pronounced differences regarding a firm’s propensity to innovate and its perception of barriers. Moreover, the results show that cost and knowledge barriers seem to be the most important and that there are substantial sectoral differences in the way that firms react to barriers. The results of this paper have important implications for the design of future public policy to promote entrepreneurship and innovation together.

Innovation sources and productivity in Catalonian firms: a quantile regression analysis

This paper explores the effects of two main sources of innovation - intramural and external R&D— on the productivity level in a sample of 3,267 Catalonian firms. The data set used is based on the official innovation survey of Catalonia which was a part of the Spanish sample of CIS4, covering the years 2002-2004. We compare empirical results by applying usual OLS and quantile regression techniques both in manufacturing and services industries. In quantile regression, results suggest different patterns at both innovation sources as we move across conditional quantiles. The elasticity of intramural R&D activities on productivity decreased when we move up the high productivity levels both in manufacturing and services sectors, while the effects of external R&D rise in high-technology industries but are more ambiguous in low-technology and knowledge-intensive services. JEL codes: O300, C100, O140 Keywords: Innovation sources, R&D, Productivity, Quantile Regression

What underlies localization and urbanization economies? Evidence from the location of new firms

The objective of this paper is to analyze why firms in some industries locate in specialized economic environments (localization economies) while those in other industries prefer large city locations (urbanization economies). To this end, we examine the location decisions of new manufacturing firms in Spain at the city level and for narrowly defined industries (three-digit level). First, we estimate firm location models to obtain estimates that reflect the importance of localization and urbanization economies in each industry. In a second step, we regress these estimates on industry characteristics that are related to the potential importance of three agglomeration theories, namely, labor market pooling, input sharing and knowledge spillovers. Localization effects are low and urbanization effects are high in knowledge-intensive industries, suggesting that firms (partly) locate in large cities to reap the benefits of inter-industry knowledge spillovers. We also find that localization effects are high in industries that employ workers whose skills are more industry-specific, suggesting that industries (partly) locate in specialized economic environments to share a common pool of specialized workers.

Implantación de un proyecto de Knowledge Center con una herramienta comercial (Synera)

En una empresa les dades es poden transformar en coneixement; aquest projecte explica com es poden convertir les dades, mitjançant una eina comercial, en coneixement que els serveixi per a prendre decisions respecte de la seva política comercial, de màrqueting i de distribució del producte. A més, també demostra que la implementació d'aquest projecte en l'empresa repercutirà positivament en el seu futur.

Three essays in control, entrepreneurship and innovation

One of the key emphases of these three essays is to provide practical managerial insight. However, good practical insight, can only be created by grounding it firmly on theoretical and empirical research. Practical experience-based understanding without theoretical grounding remains tacit and cannot be easily disseminated. Theoretical understanding without links to real life remains sterile. My studies aim to increase the understanding of how radical innovation could be generated at large established firms and how it can have an impact on business performance as most businesses pursue innovation with one prime objective: value creation. My studies focus on large established firms with sales revenue exceeding USD $ 1 billion. Usually large established firms cannot rely on informal ways of management, as these firms tend to be multinational businesses operating with subsidiaries, offices, or production facilities in more than one country. I. Internal and External Determinants of Corporate Venture Capital Investment The goal of this chapter is to focus on CVC as one of the mechanisms available for established firms to source new ideas that can be exploited. We explore the internal and external determinants under which established firms engage in CVC to source new knowledge through investment in startups. We attempt to make scholars and managers aware of the forces that influence CVC activity by providing findings and insights to facilitate the strategic management of CVC. There are research opportunities to further understand the CVC phenomenon. Why do companies engage in CVC? What motivates them to continue "playing the game" and keep their active CVC investment status. The study examines CVC investment activity, and the importance of understanding the influential factors that make a firm decide to engage in CVC. The main question is: How do established firms' CVC programs adapt to changing internal conditions and external environments. Adaptation typically involves learning from exploratory endeavors, which enable companies to transform the ways they compete (Guth & Ginsberg, 1990). Our study extends the current stream of research on CVC. It aims to contribute to the literature by providing an extensive comparison of internal and external determinants leading to CVC investment activity. To our knowledge, this is the first study to examine the influence of internal and external determinants on CVC activity throughout specific expansion and contraction periods determined by structural breaks occurring between 1985 to 2008. Our econometric analysis indicates a strong and significant positive association between CVC activity and R&D, cash flow availability and environmental financial market conditions, as well as a significant negative association between sales growth and the decision to engage into CVC. The analysis of this study reveals that CVC investment is highly volatile, as demonstrated by dramatic fluctuations in CVC investment activity over the past decades. When analyzing the overall cyclical CVC period from 1985 to 2008 the results of our study suggest that CVC activity has a pattern influenced by financial factors such as the level of R&D, free cash flow, lack of sales growth, and external conditions of the economy, with the NASDAQ price index as the most significant variable influencing CVC during this period. II. Contribution of CVC and its Interaction with R&D to Value Creation The second essay takes into account the demands of corporate executives and shareholders regarding business performance and value creation justifications for investments in innovation. Billions of dollars are invested in CVC and R&D. However there is little evidence that CVC and its interaction with R&D create value. Firms operating in dynamic business sectors seek to innovate to create the value demanded by changing market conditions, consumer preferences, and competitive offerings. Consequently, firms operating in such business sectors put a premium on finding new, sustainable and competitive value propositions. CVC and R&D can help them in this challenge. Dushnitsky and Lenox (2006) presented evidence that CVC investment is associated with value creation. However, studies have shown that the most innovative firms do not necessarily benefit from innovation. For instance Oyon (2007) indicated that between 1995 and 2005 the most innovative automotive companies did not obtain adequate rewards for shareholders. The interaction between CVC and R&D has generated much debate in the CVC literature. Some researchers see them as substitutes suggesting that firms have to choose between CVC and R&D (Hellmann, 2002), while others expect them to be complementary (Chesbrough & Tucci, 2004). This study explores the interaction that CVC and R&D have on value creation. This essay examines the impact of CVC and R&D on value creation over sixteen years across six business sectors and different geographical regions. Our findings suggest that the effect of CVC and its interaction with R&D on value creation is positive and significant. In dynamic business sectors technologies rapidly relinquish obsolete, consequently firms operating in such business sectors need to continuously develop new sources of value creation (Eisenhardt & Martin, 2000; Qualls, Olshavsky, & Michaels, 1981). We conclude that in order to impact value creation, firms operating in business sectors such as Engineering & Business Services, and Information Communication & Technology ought to consider CVC as a vital element of their innovation strategy. Moreover, regarding the CVC and R&D interaction effect, our findings suggest that R&D and CVC are complementary to value creation hence firms in certain business sectors can be better off supporting both R&D and CVC simultaneously to increase the probability of generating value creation. III. MCS and Organizational Structures for Radical Innovation Incremental innovation is necessary for continuous improvement but it does not provide a sustainable permanent source of competitiveness (Cooper, 2003). On the other hand, radical innovation pursuing new technologies and new market frontiers can generate new platforms for growth providing firms with competitive advantages and high economic margin rents (Duchesneau et al., 1979; Markides & Geroski, 2005; O'Connor & DeMartino, 2006; Utterback, 1994). Interestingly, not all companies distinguish between incremental and radical innovation, and more importantly firms that manage innovation through a one-sizefits- all process can almost guarantee a sub-optimization of certain systems and resources (Davila et al., 2006). Moreover, we conducted research on the utilization of MCS along with radical innovation and flexible organizational structures as these have been associated with firm growth (Cooper, 2003; Davila & Foster, 2005, 2007; Markides & Geroski, 2005; O'Connor & DeMartino, 2006). Davila et al. (2009) identified research opportunities for innovation management and provided a list of pending issues: How do companies manage the process of radical and incremental innovation? What are the performance measures companies use to manage radical ideas and how do they select them? The fundamental objective of this paper is to address the following research question: What are the processes, MCS, and organizational structures for generating radical innovation? Moreover, in recent years, research on innovation management has been conducted mainly at either the firm level (Birkinshaw, Hamel, & Mol, 2008a) or at the project level examining appropriate management techniques associated with high levels of uncertainty (Burgelman & Sayles, 1988; Dougherty & Heller, 1994; Jelinek & Schoonhoven, 1993; Kanter, North, Bernstein, & Williamson, 1990; Leifer et al., 2000). Therefore, we embarked on a novel process-related research framework to observe the process stages, MCS, and organizational structures that can generate radical innovation. This article is based on a case study at Alcan Engineered Products, a division of a multinational company provider of lightweight material solutions. Our observations suggest that incremental and radical innovation should be managed through different processes, MCS and organizational structures that ought to be activated and adapted contingent to the type of innovation that is being pursued (i.e. incremental or radical innovation). More importantly, we conclude that radical can be generated in a systematic way through enablers such as processes, MCS, and organizational structures. This is in line with the findings of Jelinek and Schoonhoven (1993) and Davila et al. (2006; 2007) who show that innovative firms have institutionalized mechanisms, arguing that radical innovation cannot occur in an organic environment where flexibility and consensus are the main managerial mechanisms. They rather argue that radical innovation requires a clear organizational structure and formal MCS.

Young innovative firms and R&D strategies: is the Spanish case different?

This paper analyzes the profile of Spanish young innovative companies (YICs) and the determinants of innovation and imitation strategies. The results for an extensive sample of 2,221 Spanish firms studied during the period 2004–2010 show that YICs are found in all sectors, although they are more concentrated in high-tech sectors and, in particular, in knowledge-intensive services (KIS). Three of every four YICs are involved in KIS. Our results highlight that financial and knowledge barriers have much impact on the capacity of young, small firms to innovate and to become YICs, whereas market barriers are not obstacles to becoming a YIC. Public funding, in particular from the European Union, makes it easier for a new firm to become a YIC. In addition, YICs are more likely to innovate than mature firms, although they are more susceptible to sectoral and territorial factors. YICs make more dynamic use of innovation and imitation strategies when they operate in high-tech industries and are based in science parks located close to universities. Keywords: innovation strategies, public innovation policies, barriers to innovation, multinomial probit model. JEL Codes: D01, D22 , L60, L80, O31

Palveluhankintojen analysointi ja mittaaminen, case Stora Enso Saimaa Services Oy

Tutkimuksen tavoitteena oli luoda Stora Enso Saimaa Services Oy:lle palveluhankintojen suorituskyvyn mittaristo Balanced Scorecardin avulla. Yrityksen palveluhankintakentän kirjavuuden vuoksi työ rajattiin koskemaan vain Etelä-Karjalan Yrityksiltä (= EKY) ostettavia kunnossapitopalveluja. Mittariston muodostamisen lähtökohtana oli hankintatoimen strateginen tavoite, kokonaiskustannusten alentaminen. Tämä tavoite konkretisoituu parhaiten hankintojen elinkaarikustannusten minimoimisena. Työssä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuskohdetta analysoitiin tapaustutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin sisäisille asiakkaille suunnatulla puolistrukturoidulla haastatteluilla, ostajien ajankäytönseurantakyselyllä sekä osallistuvalla havainnoinnilla. Haastatteluja tehtiin 10 ja kyselyjä 6. Palveluhankintojen elinkaarikustannusten ja mittaamisen osalta on tehty tutkimuksia hyvin vähän. EKY-palveluhankintoihin onnistuttiin kuitenkin luomaan tasapainotettu mittaristo palvelujen erityispiirteet huomioiden. EKY-elinkaarikustannusanalysoinnissa keskityttiin palveluhankintojen keskeisiin kustannuskomponentteihin kuten transaktiokustannusteoriaan, hintojen määräytymiseen ja huonon laadun kustannuksiin. Näiden pohjalta kriittisiksi palveluhankintojen menestystekijöiksi nousivat mm. ostajien ajankäytön suuntaaminen strategisiin työtehtäviin, hintojen hallinta sekä toimittajien laadun arviointi. Nämä tekijät muotoiltiin EKY-palveluhankintojen tuloskorttiin ja niihin valittiin hankintatoimen mittausmalleista sopivat suorituskyvyn mittarit. Mittarit jaettiin EKY-palveluhankintoihin määriteltyihin neljään näkökulmaan Balanced Scorecard -prosessin mukaisesti.

Organisaation innovatiivisuutta edistävät ja estävät tekijät. Case Technology Business Research Center

Tämän työn toimeksiantajaorganisaatio oli Lappeenrannan teknillisen yliopiston alainen, kauppatieteitä, teknologiaa ja tuotantotaloutta työssään yhdistävä tutkimusyksikkö, Technology Business Research Center, TBRC. Erään innovatiivisuustutkimusprojektin (InnoSpring) yhteydessä haluttiin selvittää myös oman tutkimusyksikön innovatiivisuuteen vaikuttavia, edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa niitä seikkoja, jotka organisaation - tässä tapauksessa yliopiston tutkimusyksikön - henkilökunnan, projektityöntekijöiden, projektipäälliköiden sekä johdon mukaan vaikuttavat yksikön kykyyn luoda ja omaksua uutta, sen innovatiivisuuteen. Työ toteutettiin focus group-ryhmähaastattelumenetelmällä (kvalitatiivinen tutkimus), joihin osallistuivat omina ryhminään työntekijätaso, projektipäälliköt sekä johto.Haastattelut äänitettiin, litteroitiin ja koodattiin Atlas-Ti-ohjelmistolla. Loppuraportti verkostokuvineen luovutettiin tutkimuslaitokselle heinäkuussa 2005. Ryhmäkeskustelun teemoista ja kysymysten muodosta johtuen tulokset käsittelivät niin tutkimusyksikön nykyistä tilaa kuin eräänlaista "toivetilaa", millainen olisi ihanteellinen ja innovatiivinen työpaikka. Merkillepantavaa oli, että työssä tuli systemaattisesti esiin enemmän innovatiivisuutta edistäviä kuin ehkäiseviä seikkoja - vaikka osa edistävistä seikoista koskikin nimenomaan "toivetilaa". Keskustelluimpia teemoja olivat johtajuus,tavoitteellisuus ja strategian, yhteisen suunnan tarve. Samoin olemassa olevienprosessien kehittäminen, osaamisen (niin oman kuin koko organisaationkin) kokoaminen ja kehittäminen edelleen sekä tulosten jalkauttaminen.

Business Benefits of Content Management

Hyvällä sisällönhallinnalla on mahdollista vaikuttaa myönteisesti liiketoiminnalliseen tulokseen, jos sisällönhallinnan eri vaikutusmahdollisuudet tunnistetaan. Kun organisaatiossa syntyvä tieto on vapaasti saatavilla, ja sitä voidaan tulkita ja hyödyntää erilaisiin tarpeisiin, tietojärjestelmän avulla voidaan vauhdittaa kehitystä ja uuden tiedon löytämistä. Tiedon keskeisin tehtävä on kehittää ja parantaa organisaation osaamista, jolloin pitää olla tietoa siitä, mitä, miksi ja kuinka tietoa on käytetty organisaatiossa. Kaiken liiketoimintaprosesseissa tuotetun tiedon kohdalla pitäisi miettiä kolmea tiedonhallinnan osa-aluetta: tiedon luontia, hallintaa ja hyödyntämistä. Tavoitteena on saavuttaa yrityksen määrämuotoisen tietopääoman paras mahdollinen hallinta.Työssä kuvataan sitä, mitä sisällönhallinta on, sen eri tasoja, sen käsitteellistä sijoittumista tietämyksenhallintaan, sisällönhallinnan järjestelmiä ja niiden merkitystä liiketoimintaprosesseissa. Lisäksi tarkastellaan niitä syitä, joiden vuoksi yritykset kiinnostuvat organisaatiossa olevan määrämuotoisen tiedon sisällönhallinnasta. Lopuksi analysoidaan, millaisia voivat olla liiketoiminnalliset, kilpailulliset tai rahalliset tavoitteet, joita asetetaan sisällönhallinnan tietojärjestelmäprojektille. Työn tueksi on haastateltu neljän suomalaisen suuryrityksen sisällönhallinnan tietojärjestelmäprojektin asiantuntijoita. Heidän kommenttejaan on analysoitu ja niiden perusteella on tehty johtopäätöksiä niistä syistä, joiden vuoksi yritykset yleensä sijoittavat resurssejaan sisällönhallintaan.

Contratación de la mano de obra y desempeño en los servicios intensivos en conocimiento: una visión del capital intelectual

Objeto: El desempeño de las actividades de servicios de alto valor añadido ofrecidospor las empresas manufactureras, de la misma forma que el de los servicios intensivosen conocimiento, puede verse afectado por las formas de contratación de la mano deobra utilizadas en ellas. Se estudia el impacto del uso de trabajo contingente (temporal y autónomo) sobre la productividad del trabajo en las empresas de servicios intensivos en conocimiento. Para desarrollar las hipótesis, se tiene en cuenta el impacto potencial del trabajo contingente sobre el capital intangible de la empresa, así como los resultados de la literatura empírica.Diseño/metodología: Se analizan los datos de una muestra de 279 empresas de servicios intensivos en conocimiento localizadas en Cataluña, mediante dos modelos de regresión lineal.Aportaciones y resultados: Los resultados muestran que el empleo de formas de trabajo contingentes, como el trabajo temporal y los trabajadores autónomos, tiene un impacto negativo en la productividad del trabajo. No existe, en cambio, una relación cuadrática entre estas variables. Limitaciones: La muestra utilizada procede exclusivamente de Cataluña (España), noes perfectamente extrapolable al conjunto de empresas de servicios intensivos enconocimiento y se obtuvo en la fase alcista del ciclo económico. El diseño del estudio estransversal. La clasificación de las empresas como intensivas en conocimiento esdicotómica, en función del sector al que pertenecen. Implicaciones prácticas:Las decisiones sobre la contratación de mano de obra en actividades de servicios de alto valor añadido deberían minimizar las formas de trabajocontingentes, si quieren mejorar su productividad.Implicaciones sociales: Un modelo productivo que pretenda potenciar los servicios de mayor valor añadido no puede descansar sobre la base de un mercado laboral en el que las empresas utilizan una elevada proporción de trabajo contingente en su mano de obra. Valor añadido: Este artículo ofrece nuevos datos para a la escasa literatura que relaciona el uso de trabajo contingente con la productividad en el sector de los servicios intensivos en conocimiento. La creciente importancia de los servicios de alto valor añadido, tanto en empresas de servicios como manufactureras, y el interés por conocer los determinantes de su productividad justifican la necesidad de realizar estudios como el que se presenta.

SaaS-ohjelmiston asiakastuki

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli luoda palvelumallit, valita sopivat työkalut ja prosessit erään SaaS-ohjelmiston asiakastuelle. Esitettävät ratkaisut tuli valita niin, että ne mahdollistavat laadukkaan ja henkilöriippumattomasti skaalautuvan asiakastuen rakentamisen. Työn teoreettinen viitekehys pohjautuu tiedon ja tiedonluonnin näkökulmaan. Työssä sovellettiin Ikujiro Nonakan teoriaa organisaatioiden tiedonluontiprosessista, koska case-yrityksen tuottamat asiakastukipalvelut pohjautuvat voimakkaasti tietoon ja tietämykseen. Tietointensiivisyyden näkökulma on otettu huomioon myös palvelumallien, työkalujen ja prosessien valinnassa. Työn tuloksena löydettiin mallit, menetelmät ja työkalut vastaamaan työn alkuperäisiä vaatimuksia. Tutkimuksen tuloksia on jo pystytty testaamaan käytännössä. Tutkimuksen kirjallisen katsauksen ja empiirisenosan välille pystyttiin osoittamaan vahva yhteys toisiinsa. Työn tuloksia voidaan soveltaa asiakastuen kehittämisessä useilla eri toimialoilla, niin isoissa kuin pienissäkin organisaatioissa aina yksityisen sektorin toimijoista, julkisen talouden yrityksiin tai yhteisöihin.

Diagnosing and developing knowledge management capability –Knowledge management capability in UPM-Kymmene Wood Oy

The purpose of this case study is to clarify how KM (knowledge management) capability is constructed through six different activities and to explore how this capability can be diagnosed and developed in the three case organizations. The study examines the knowledge management capability of the three factories in UPM-Kymmene Wood Oy, a major Finnish plywood producer. Forest industry is usually considered to be quite hierarchical. The importance of leveraging employee skills and knowledge has been recognized in all types of organizations – including those that mainly deal with tangible resources. However, the largest part of empirical knowledge management literature examines KM in so called knowledge-intensive or knowledge-based organizations. This study extends existing literature by providing an in depth case study into assessment and development of KM activities in these three organizations with little awareness of the KM discourse. This subject is analyzed through literature review, theoretical analysis and empirical research in the case organizations. The study also presents a structured method for evaluating KM activities of a company and for diagnosing the main weaknesses that should be developed in order to achieve KM excellence. The results help in understanding how knowledge management capability is constructed and provide insight into developing and exploiting it within an organization.

Henkilötason suorituskykymittariston suunnittelu asiantuntijayrityksessä

Suorituskyvyn mittaaminen on tehokas työkalu yrityksen toiminnan kehittämiseen. Mittarit ohjaavat yritystä keskittymään strategian ja tavoitteiden toteuttamiseen. Yrityksen suorituskykyä tarkastellaan usein erityisesti yritystasolla, mutta mittarit voidaan myös kohdentaa yksittäisille työntekijöille. Työn tavoitteena oli löytää jo suunnitteluvaiheessa huomioitavia menestystekijöitä pienen asiantuntijayrityksen henkilötason suorituskykymittaristolle. Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi käytettiin kirjallisuuden lisäksi kohdeyritykselle toteutettua suunnitteluprosessia, jossa hyödynnettiin myös yrityksen henkilöstön näkemyksiä. Merkittävimmät erityispiirteet mittariston suunnittelussa liittyivät asiantuntijatyön mittaukseen, mittariston resurssitarpeen minimoimiseen ja palkitsemiseen suorituskyvyn perusteella. Lisäksi työssä pohdittiin suunnitellun mittariston laajentamismahdollisuuksia yritystason mittaristoksi. Suorituskyvyn mittaaminen tehostaa yrityksen päätöksentekoa sekä viestintää. Laadukas mittaristo edellyttää myös hyvää suunnittelua, joka voidaan perustaa kirjallisuuden malleihin. Johdon ja henkilöstön sitoutuminen suunnitteluprosessiin on kriittistä onnistuneen mittariston kannalta. Mittariston suunnittelussa mittarit johdetaan yleensä yrityksen visiosta strategian, mittausalueiden ja menestystekijöiden kautta. Mittareiden painotuksia muuttamalla voidaan hienosäätää mittariston vaikutusta. Mittariston koekäyttövaiheessa todetaan mittariston toimivuus ennen mittareiden kytkemistä tulospalkkioihin. Asiantuntijatyön mittauksessa on kiinnitettävä huomiota toimivien mittareiden löytämiseen, sillä tietopohjaista asiantuntijatyötä on haastava mitata. Lisäksi palkitsemisjärjestelmän liittäminen mittaristoon edellyttää mittareilta ehdotonta oikeudenmukaisuutta ja tuloksia ei saa pystyä manipuloimaan. Pienen yrityksen mittaristo ei saa kuluttaa liikaa resursseja, joten kannattaa suosia mahdollisimman itsenäisesti toimivia mittareita. Henkilöstön motivointi tietojen syöttöön on olennaista. Lisäksi objektiivisten ja olennaisten mittareiden käyttö vähentää mittariston ylläpitoon käytettyjä työtunteja. Henkilötason mittaristo voidaan laajentaa helposti myös yritystasolle, mikäli suunnittelussa on kiinnitetty huomiota huolelliseen dokumentointiin.

Optimization as a method of search engine marketing

This study is dedicated to search engine marketing (SEM). It aims for developing a business model of SEM firms and to provide explicit research of trustworthy practices of virtual marketing companies. Optimization is a general term that represents a variety of techniques and methods of the web pages promotion. The research addresses optimization as a business activity, and it explains its role for the online marketing. Additionally, it highlights issues of unethical techniques utilization by marketers which created relatively negative attitude to them on the Internet environment. Literature insight combines in the one place both technical and economical scientific findings in order to highlight technological and business attributes incorporated in SEM activities. Empirical data regarding search marketers was collected via e-mail questionnaires. 4 representatives of SEM companies were engaged in this study to accomplish the business model design. Additionally, the fifth respondent was a representative of the search engine portal, who provided insight on relations between search engines and marketers. Obtained information of the respondents was processed qualitatively. Movement of commercial organizations to the online market increases demand on promotional programs. SEM is the largest part of online marketing, and it is a prerogative of search engines portals. However, skilled users, or marketers, are able to implement long-term marketing programs by utilizing web page optimization techniques, key word consultancy or content optimization to increase web site visibility to search engines and, therefore, user’s attention to the customer pages. SEM firms are related to small knowledge-intensive businesses. On the basis of data analysis the business model was constructed. The SEM model includes generalized constructs, although they represent a wider amount of operational aspects. Constructing blocks of the model includes fundamental parts of SEM commercial activity: value creation, customer, infrastructure and financial segments. Also, approaches were provided on company’s differentiation and competitive advantages evaluation. It is assumed that search marketers should apply further attempts to differentiate own business out of the large number of similar service providing companies. Findings indicate that SEM companies are interested in the increasing their trustworthiness and the reputation building. Future of the search marketing is directly depending on search engines development.