Yhteisen tulevaisuutemme intressit : Intressiryhmien kohtaamisia Yhdistyneiden kansakuntien kestävässä kehityksessä

Kestävä kehitys on oleellinen ja näkyvä osa tämän päivän globaalia ympäristöhallintaa. Kestävän kehityksen ideologian mukaan tulisi poliittisessa päätöksenteossa ottaa ympäristö, ihminen ja talous tasavertaisina huomioon. Maailmantalouden yleisen epävarmuuden myötä ympäristöhallinnan 1980-luvun positiivinen ilmapiiri on kuitenkin vaihtunut toteamuksiin kestävän kehityksen toteuttamisen esteistä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on saavuttaa parempi ymmärrys taloudellisten intressien ja ympäristöintressien yhteensovittamisesta Yhdistyneiden kansakuntien harjoittamassa kestävässä kehityksessä. Kestävää kehitystä lähestytään tutkielmassa YK:n toiminnassa vaikuttavien intressiryhmien kautta. Teoriaosuudessa avataan intressin käsitettä sosiologisesta näkökulmasta syventyen Arthur Bentleyn intressiryhmien tutkimukseen. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena ja empiriaosuudessa aihetta on tutkittu YK:n kestävän kehityksen raporttien pohjalta vuosina 1987–2012. Raporteista on tyypittelemällä nostettu esiin toiminnassa vaikuttavia intressiryhmiä Bentleyn tutkimukseen pohjaavien käsitteiden avulla. Tämän lisäksi on analysoitu intressiryhmien kehitystä sekä ryhmien välisiä ristiriitoja taloudellisen ja ympäristöulottuvuuden välillä. Aineistosta erottui tyypeiksi sekä vastakkaisia että rinnakkaisia intressiryhmiä. Keskeisimmiksi vastakkaisiksi intressiryhmiksi kestävässä kehityksessä taloudellisen ja ympäristöulottuvuuden välillä korostuivat kehittyneiden maiden sekä vähiten kehittyneiden maiden ryhmät. Taloudelliset sekä ympäristöulottuvuuden ristiriidat tulivat ilmi myös maiden erilaisessa suhtautumisessa multilateralismiin. Oleellisimpana kehityksenä intressiryhmien välillä erottui yksityisen sektorin nousu julkisen sektorin rinnalle YK:n kestävän kehityksen toiminnassa. Aineiston raporteissa peräänkuulutettiin rajat ylittävää yhteistyötä eri ryhmien välisten ristiriitojen yhteensovittamiseksi. Kestävän kehityksen etenemisen ja onnistumisen voikin katsoa käytännössä riippuvan juuri eri ryhmien intressien yhteensovittamista.

Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely on tehty ELY-keskuksen ja kuntien yhteistyönä. Aineistoa on käsitelty Pohjois-Savon ELYn kanssa kokouksissa sekä kuntien kuulemistilaisuuksissa. Lisäksi ELY on keskustellut kuntien edustajien kanssa palvelutasoesitykses-tä. Kunnat ovat voineet kommentoida esitystä ja kommentit on otettu huomioon palvelutasopäätöksen viimeistelyssä. Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueelle esitetyn palvelutason lähtökohdan muodostaa nykyinen tarjonta, jonka arvioidaan kuvaavan kohtuullisen hyvin kysyntää ja kuntien/valtion mahdollisuuksia hankkia joukkoliikennepalveluja. Muita lähtökohtia ovat mm. väestö ja pendelöinti, tasapuolisuus sekä joukkoliikenteen talous. Pohjois-Savon ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutason määrityksessä on hyödynnetty Liikenneviraston ohjetta (15/2011) alueel-lisen joukkoliikenteen palvelutasoluokituksesta. Ohjetta on sovellettu siten, että Pohjois-Savon ELY-keskuksen joukkoliikenteelle on asetettu neljä tavoitteellista palvelutasoluokkaa: keskitaso, sovellettu keskitaso, peruspalvelutaso ja minimitaso. Lisäksi joillakin palve-lutasoluokituksen ulkopuolelle jääneillä yhteysväleillä on tunnistettu liikkumiseen liittyviä erityistarpeita, esimerkiksi yhteyksiä keskus-sairaalalle, yhteyksiä toisen kunnan lukioon tai liityntäyhteyksiä junille silloin kuin yhteysvälillä ei muuten ole tarvetta joukkoliikenneyh-teyksille. Palvelutason tavoitteena ja lähtökohtana on turvata päivittäiset arjen liikkumismahdollisuudet joukkoliikenteellä.

Etelä-Savon työt 2025 : Tulevaisuuden trendit ja heikot signaalit

Etelä-Savon ELY-keskuksen TENHO-hankkeen projektissa ”Etelä-Savon työt 2025” jäsennettiin työelämän yleisiä muutossuuntia sekä pohdittiin sitä, miten muutokset tulevat näkymään Etelä-Savossa. Käynnissä oleva työelämän murros heijastuu kolmella tasolla: kulttuurisena muutosena, rakennemuutoksena sekä oppimisen muutoksena. Muutossuunnat aiheuttavat sen, että vuoteen 2025 mennessä osa nykyisistä töistä katoaa ja kokonaan uusia töitä syntyy entisten rajapinnoille. Työelämä pirstaloituu, ihmisten työurat mosaiikkimaistuvat ja ammattien sisällöt, työtehtävien sisällöt ja osaamistarpeet muuttuvat nykyisestä. Etelä-Savon perinteisesti vahvoja ja työllistäviä toimialoja ovat alkutuotanto, metsä, metalli ja palvelualat. Rakennemuutoksen ennakoidaan vievän työpaikkoja erityisesti teollisuudenaloilta. Toimialojen olemassa olevalle vahvalle osaamisperustalle voidaan kuitenkin rakentaa kokonaan uudenlaisia tuotteita, palveluita ja innovaatiota. Luova talous läpileikkaa kaikkia toimialoja: perinteiset toimialat kehittyvät ja niiden sisällöt muuttuvat toisiinsa linkittyen. Projektin tarkoituksena oli tuottaa tietoa aluekehittämisen tueksi. Signaalien keräämisessä käytettiin apuna Työ- ja elinkeinoministeriön Trendwiki-työkalua, mikä on toimintaympäristöä koskevien muutossignaalien keruuta ja analysointia varten rakennettu verkossa toimiva ohjelmisto. Trendwiki on käyttäjälähtöinen sosiaalisen median sovellus, jonka toiminta perustuu käyttäjien sinne syöttämiin signaaleihin ja näiden analysointiin. Aineiston keräämisestä ja analysoimisesta vastasivat Etelä-Savon ELY-keskuksen TENHO- hankkeen ennakointiasiantuntijat.

Vaihtoehto kilpailukapitalismille

Kirjallisuusarvostelu

Kollektiivinen vakuus kannattelee kapitalismia

Kirjallisuusarvostelu

Kaakkois-Suomen ekotehokkuus : Seurantaraportti 2014

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kymenlaakson Liitto ja Etelä-Karjalan liitto toteuttivat vuoden 2013 aikana ECOREG-hankkeessa valittujen ekotehokkuusindikaattorien kahdeksannen vuosipäivityksen molemmille maakunnille. Tässä raportissa esitetään Kaakkois-Suomen ympäristö-, talous- ja sosiaalis-kulttuuristen indikaattorien kehittyminen indikaattorikohtaisesti valittuina aikasarjoina. Indikaattorien lisäksi raportissa käydään läpi vuosiraportoinnin käytännöt ja aikataulut sekä päivitysprosessin aikana esiin tulleet kehitystavoitteet. Tässä raportissa esitetään myös indikaattoriryhmäkohtaiset yhteenvedot sekä arviot alueellisen ekotehokkuuden kehittymisestä ja tilasta Kaakkois-Suomessa.

Eurokriisi ja euroalueen rakenteelliset ongelmat

Maailmanlaajuinen finanssikriisi on vaikuttanut merkittävällä tavalla euroalueen toimintaan ja tuonut esiin ongelmia sen rakenteessa. Tutkielman tavoitteena oli tunnistaa eurokriisiin johtaneita tekijöitä ja euroalueen keskeisiä rakenteellisia ongelmia. Teoriakehys muodostui optimaalisen valuutta-alueen teoriasta, jota täydennettiin velkaantumiseen, pankkikriiseihin ja vaihtotaseiden epätasapainotiloihin liittyvällä teorialla. Tutkimuksessa hyödynnettiin laaja-alaisesti olemassa olevaa teoreettista ja empiiristä kirjallisuutta sekä eri tietokannoista saatavaa makrodataa. Tulokset kertovat rahoitusmarkkinoiden keskeisestä roolista epätasapainotilojen kehittymisessä sekä rahaunionin puutteellisista mukautumismekanismeista. Institutionaalisen rakenteen osalta euroalueen keskeisiä ongelmia ovat olleet tehokkaan pankkivalvonnan puute sekä viime hetken lainoittajan puuttuminen valtionvelkakirjamarkkinoilla.

Suomen palveluiden vienti

Työ käsittelee Suomen palveluiden vientiä, ja palveluvientiä yleisesti. Kandidaatintyön tavoitteena on selvittää miten palveluvienti eroaa tuotteiden viennistä, ja miten Suomen palveluiden vienti on kehittynyt ja tulee kehittymään. Työ on suoritettu kirjallisuuskatsauksena alaa käsitteleviin julkaisuihin, niin kirjoihin kuin lehtiin. Katsauksen tuloksena huomattiin, että olemassa olevaa kirjallisuutta on hyvin vähän. Suomen osalta huomattiin, että palveluiden vienti on vähäistä verrattuna sen osaan kansantaloudesta. Palveluiden vienti on Suomessa keskittynyt muiden palveluiden alueelle, erityisesti muihin liike-elämän palveluihin. Viennin kohdemaita ovat pohjoismaiden lisäksi etenkin BRIC-maat. Suomen kannalta on tärkeää, että palveluvientiä kehitetään ja kannustetaan. Suomi on vientiriippuvainen talous, joten palveluiden vientiä tehostamalla ja lisäämällä voidaan parantaa koko maan taloutta. Olisi suotavaa, että suomalaisissa tutkimuslaitoksissa tutkittaisiin enemmän palveluvientiä, ja pyrittäisiin kehittämään apuvälineitä palveluvientiä ajatteleville yrityksille.

Asiakastoimialojen vaikutukset yrityksen myynnin kehitykseen

Työn tavoitteena oli tutkia asiakkaiden toimialojen muutoksen, esimerkiksi taantuman, vaikutuksia Mikpolis Oy:n puutekniikan myynnin kehitykseen aikajaksolla 2007–2014. Työssä tutustuttiin markkinoinnin ja talouden osa-alueisiin. Tutkimuksessa yrityksen asiakastiedoista muodostettiin useita arvoanalyysejä, joita tehtiin päätuoteryhmistä, tuotesegmenteistä, asiakkaista ja asiakkaiden toimialoista. Yrityksen sisäisiä tekijöitä tutkittiin SWOT -analyysillä ja havainnoimalla aiempia selvityksiä. Lisäksi haastateltiin asiakastoimialojen edustajia. Päätuoteryhmät myynnin määrän perusteella ovat NC-koneistuspalvelut, erityisesti lasikuitu- ja huonekaluteollisuuden segmenteissä, sekä puun testauspalvelut. Asiakkaat jaoteltiin A-, B- ja C-asiakkaisiin myyntimäärän suhteen. Huolestuttavan suuri osa avainasiakkaista on konkurssissa. Tavoiteltavat toimialat tulevaisuudessa ovat laivarakennus-, ajoneuvo- ja koneenrakennusteollisuus sekä koulutus ja testaustoiminta. Mikpolis Oy:llä parantamisen varaa on erityisesti markkinoinnissa ja investoinneissa. Asiakastoimialojen muutokset vaikuttavat yrityksen myyntiin, mutta yritys voi vaikuttaa asiaan sisäisillä tekijöillä, joita ovat markkinointi ja tuotetarjonta.

Julkiset luomu- ja lähiruokahankkeet toimitusketjunäkökulmasta tarkasteltuna

Luomu- ja lähiruokaliiketoiminta on vielä varsin marginaalista Suomessa, mutta alalla on selkeästi kasvupotentiaalia. Sektoria on pyritty kehittämään julkisten, muun muassa EU-rahoitettujen, hankkeiden avulla. Tässä työssä on tutkittu vuosina 2007 – 2013 toteutettuja luomu- ja lähiruokahankkeita toimitusketjunäkökulmasta käsin. Tutkimuksen kohteena ovat olleet hankkeisiin liittyvät toimitusketjun osaamisalueet sekä hankkeiden tavoitteet, kohderyhmät ja tulokset. Bechmarking-mielessä on luotu silmäys Ranskan, Italian ja Itävallan luomu- ja lähiruokaliiketoimintaan. Työn otoksen muodostavat 105 julkista luomu- ja lähiruokahanketta. Työssä muodostettiin teorialähtöisesti kuusi toimitusketjun osaamisaluetta, joiden avulla hankkeita kategorisoitiin ja analysoitiin. Osaamisalueet ovat yhteistyö-/verkosto-osaaminen, logistiikka-/jakeluosaaminen, markkinointi-/myyntiosaaminen, talous-/yrittäjyysosaaminen, tuote-/tuotekehitysosaaminen sekä tuotanto-osaaminen. Tutkittujen hankkeiden yleisin tavoite liittyy yhteistyö- ja verkosto-osaamisen kehittämiseen. Hankkeista voitiin osoittaa neljä erilaista yhteistyön muotoa. Yleisin kohderyhmä on luomu- ja lähiruoan tuottaja. Eurooppalaisissa esimerkeissä korostuvat kuluttajalähtöisyys, järjestäytyneet yhteistyömuodot sekä vähittäiskaupan merkittävä rooli luomu- ja lähiruoan jakelijana.

Globaali talouskriisi ja sen vaikutus eduskunnassa käytyyn puolustuskeskusteluun

Tutkimuksessa tarkastellaan globaalin talouskriisin vaikutusta eduskunnassa käytyyn puolustuskeskusteluun. Tavoitteena oli selvittää julkisen keskustelun perusteella, miten globaali talouskriisi näyttäytyy eduskunnassa käydyssä puolustuskeskustelussa. Tutkimuksen lähdemateriaali koostui eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjoista, joita oli yhteensä 78 kpl. Pöytäkirjat sisälsivät yhteensä 1558 puheenvuoroa. Tutkimusaineisto ajoittui ajanjaksolle, joka on vuoden 2009 lopulta vuoden 2012 loppuun. Tutkimusmenetelmänä oli sisällönanalyysi. Aineistoa käsiteltiin kahdessa jaksossa; ennen ja jälkeen kevään 2011 eduskuntavaalien. Puolustuskeskustelua lähestyttiin erilaisin teemoin, joista kriisinhallinta oli selkeästi suosituin keskusteluteema 1. jaksolla. 2. jaksolla teemoista nousivat esiin puolustusvoimauudistus, materiaalihankinnat ja määrärahat ja talous. Aineiston perusteella päädyttiin siihen tulokseen, että globaalilla talouskriisillä on ollut vaikutuksensa julkiseen puolustuskeskusteluun eduskunnassa. Tutkimuksen tarkastelujakson alkupuolella talouskriisi oli maailmalla jo alkanut mutta se ei vielä juurikaan näkynyt Suomessa. Ajanjakson toisella puoliskolla talouskriisin vaikutus jo näkyi sekä suomalaisessa julkisessa keskustelussa että taloudessa yleisesti. Talouskriisi näkyi paitsi keskustelujen teemojen muutoksessa myös oppositiopuolueiden kritiikin perusteissa. Talouskriisin myötä opposition ja hallituspuolueiden vastakkainasettelu korostui. Tutkimuksen tarkastelujakson aikana aloitettu Puolustusvoimauudistus korosti entisestään tätä vastakkainasettelua synnyttäen välillä hyvinkin värikästä keskustelua.

Lapsuus kulutusyhteiskunnassa

Kirjallisuusarvostelu

Taloutta filosofian näkökulmasta

Kirjallisuusarvostelu

Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014–2020

Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelmalla toteutetaan Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategiaa vuodelle 2020. Ohjelma on laadittu yhdessä alueen kuntien, vesihuoltolaitosten, maakunnan liittojen sekä muiden sidosryhmien ja intressitahojen kanssa. Kehittämisohjelmaan on priorisoitu Lounais-Suomen alueen tärkeimmät kehittämistoimenpiteet vesihuollon kehittämiseksi. Alueellisissa keskusteluissa tärkeimmiksi osa-alueiksi nousivat vesihuollon talous, vesihuollon toiminnan turvaaminen ja haja-asutuksen vesihuollon nostaminen lainsäädännön vaatimalle tasolle. Julkaisuun on koottu myös tausta-aineistoksi laadittu arviointi aiemman kehittämisohjelman (2007–2013) toteutumisesta sekä arvio vuosina 2014–2020 odotettavissa olevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista vesihuollon kehittämiseen. Kehittämisohjelman toteuttaminen edellyttää eri toimijoiden määrätietoista toimintaa ja yhteistyötä asioiden eteenpäin viemiseksi. Kehittämisohjelmaa toteuttamalla saavutetaan vesihuollon kehittämisstrategian 2020 visio: ”Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa.”

Operatiivisen tason suorituskyvyn mallimittariston kehittäminen logistiikkapalveluyritykselle

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää mallimittaristo logistiikkapalvelualalla toimivan yrityksen operatiivisen tason suorituskyvyn seurantaan ja toiminnanohjausta varten, päivittäisen johtamisen tueksi. Tutkimus suoritettiin pääosin toiminta-analyyttisena, yhden yrityksen empiirisenä tapaustutkimuksena. Tutkimuksen kohdeyrityksen toiminnanmittaus perustuu tällä hetkellä pääasiassa taloudellisiin mittareihin ja muutamaan kyselyyn. Toiminnanohjauksen ja – kehittämisen, päätöksenteon tueksi tarvitaan, taloudellisten mittareiden lisäksi, mittareita, joilla pystytään seuraamaan suorituskyvyn taustalla vaikuttavien tekijöiden kehittymistä. Tutkimuksen kohdeyrityksen operatiivisen tason suorituskyvyn mallimittariston suunnittelussa haluttiin varmistaa, että jatkossa mittaamisella vaikutettaisiin seuraustekijöiden lisäksi myös syytekijöihin, selkiyttää liiketoiminnan tavoitteet, operatiivisen tason näkökulmasta, ja mittaamisen tavoite. Tutkimuksessa esitelty mallimittaristo on suunniteltu, tasapainotetun mittariston viitekehyksen avulla. Mittariston näkökulmiksi valittiin: talous, sidosryhmä (asiakas), prosessi ja henkilöstö. Mittariston tuottaman tiedon tavoitteena on toiminnanohjauksen, -kehittämisen ja päätöksenteon tukeminen, kun mittaustulokset ja trendi ovat yhdessä paikassa, on tiedonhaku ja - hyödyntäminen helpompaa. Mallimittaristoa ei testattu eikä käyttöönotettu tutkimuksessa.