Taktiset periaatteet kenttäjohtajan päivittäistoiminnassa

Maanpuolustuskorkeakoulu kouluttaa upseereita niin Puolustusvoimien kuin Rajavartiolai-toksenkin tehtäviin, vaikka Rajavartiolaitoksen tehtäväkenttään kuuluu sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi viranomaistehtäviä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millä tavalla nuori upseeri pystyy hyödyntämään koulussa opittuja sotilaallisia tietoja ja taitoja viranomaistoimintaan liittyvissä tehtävissä. Tutkimuskohteeksi oli valittu kenttäjohtaminen ja siihen liittyvä päivittäistoiminta. Kenttäjohtajan tehtävä on yksi mahdollinen työtehtävä nuoren upseerin urassa. Kenttäjohtamista on tutkittu vähän, etenkin taktisesta näkökulmasta. Tutkielman tutkimusongelmana oli sodankäynnin yleisten taktisten periaatteiden soveltaminen kenttäjohtajan tehtävissä. Tutkimusongelmaa lähestyttiin yhdellä pääkysymyksellä ja kahdella alakysymyksellä. Tutkielman pääkysymys oli: Miten yleiset taktiset periaatteet ilmenevät kenttäjohtajan päivittäistoiminnassa? Alatutkimuskysymykset olivat: 1. Millä tavoin yleisiä taktisia periaatteita voidaan soveltaa kenttäjohtamiseen? 2. Mitkä tehtävät kuuluvat kenttäjohtajan päivittäistoimintaan? Yleisten taktisten periaatteiden osalta tutkielma rajattiin kuuteen taktiseen periaatteeseen: aktiivisuuteen, olosuhteiden hyväksikäyttöön, yksinkertaisuuteen, päämäärän ja tehtävän selkeyteen, yllätysperiaatteeseen ja voimien vaikutuksen keskittämiseen. Johtuen kenttäjohtajan tehtävien laajuudesta aihetta rajattiin niin, että se koski kenttäjohtajien päivittäistoimintaa. Alueellisesti tutkielma kohdistettiin Kaakkois-Suomen rajavartiostoon. Alueellinen rajaus johtuu lähinnä tutkielman laajuudesta. Lisäksi Kaakkois-Suomen rajavartiosto on suurista rajanylittäjien määristä johtuen yksi Rajavartiolaitoksen painopistealueista. Analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Aineistonkeruumenetelminä olivat kirjallisuusanalyysi ja haastattelut. Kirjallisuusaineistosta muodostettiin taktinen teoriapohja. Kirjallisuusaineistona käytettiin niin tunnettujen Taktiikan laitoksen tutkijoiden kirjoituksia kuin myös yhtä aihetta koskevaa Pro Gradu -tutkielmaa. Haastattelut olivat tutkielman tärkein lähde kenttäjohtajan tehtäväkenttäkuvauksen muodos-tamisessa. Tukevana materiaalina käytettiin Rajavartiolaitoksen asiakirjoja, kuten työjärjes-tyksiä ja pysyväisasiakirjoja. Haastateltavina olivat Kaakkois-Suomen rajavartioston johto-keskuksessa työskentelevät johtokeskusupseerit. Haastateltavien valinta perustui heidän työkokemukseen johtokeskusupseerin tehtävissä. Haastattelujen jälkeen vastaukset litteroitiin ja teemoitettiin. Samankaltaisista vastauksista muodostuivat haastattelujen tulokset. Vertailemalla haastattelujen tuloksia sodankäynnin periaatteiden teoriaan ratkaistiin tutkimusongelma. Tutkielmassa havaittiin, että yksinkertaisuus, päämäärän ja tehtävän selkeys, sekä voimien vaikutuksen keskittäminen ovat kenttäjohtajan tehtävässä eniten ilmeneviä taktisia periaatteita. Muut periaatteet, kuten aktiivisuus, olosuhteiden hyväksikäyttö ja yllätys, ilmenevät harvemmin tai vain tiettyinä piirteinä, joten niiden rooli ei ole kovin suuri.

Ajatuksia alivoimaisen taktiikasta : suomalaisen taktisen ajattelun muutos upseereiden julkisen kirjoittelun perusteella vapaussodasta alueellisen maanpuolustusjärjestelmän kehittämiseen

Suomessa pidettiin itsenäisyyden ensimmäisistä vuosista alkaen suurimpana sotilaallisena uhkana itänaapuria. Puna-armeijan määrällinen ylivoima ohjasikin suomalaisen taktiikan kehitystä eräänlaiseksi alivoimaisen taktiikaksi. Sotavuosien jälkeen vihollinen muuttui julkisessa kirjoittelussa anonyymiksi uhkakuvaksi. Uhkan monipuolisuus asetti uusia haasteita suomalaiselle taktiikalle. Yleisiä taktisia periaatteita pyrittiin soveltamaan maastoon ja vallitseviin olosuhteisiin nähden mahdollisimman tehokkaasti. Tärkeintä oli olla taitavampi kuin vihollinen, sillä määrällistä alivoimaa pyrittiin tasoittamaan ennen kaikkea laadullisella ylivoimalla. Tämä tutkimus on tutkimusstrategialtaan hermeneuttinen tutkimus. Tutkimusote on luonteeltaan narratiivinen. Dokumentteihin perustuva aineisto on analysoitu käyttämällä kuvailevaa, aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Lähdeaineisto koostuu suomalaisten upseereiden julkisista, ennen talvisotaa, sotavuosina ja sodan jälkeen julkaistuista kirjoituksista. Tärkeimpinä lähteinä on käytetty sotilasaikakauslehdistössä ja Tiede ja Ase -julkaisusarjassa julkaistuja artikkeleita. Toisen tärkeän lähdekokonaisuuden muodostavat aikakaudella julkaistut ohjesäännöt ja oppaat sekä niihin rinnastettavat upseereiden kirjoittamat kirjat. Kirjoituksia analysoimalla on luotu kuva aikakauden taktisesta keskustelusta ja erityisesti siitä, mitkä olivat suomalaisen taktiikan menestystekijät upseereiden kirjoitusten perusteella. Suomalaisten upseereiden kirjoituksista voidaan nostaa esille kolme keskeistä teemaa, joilla on yleisesti tunnettua vaikutusta sodankäyntiin ja erityisesti taktiikkaan. Ne ovat 1) vihollisen muodostama uhkakuva, 2) maaston ja olosuhteiden merkitys sekä 3) tuli, liike, liikkuvuus ja suojautuminen. Lisäksi kirjoittelussa voidaan erottaa erillisinä asiakokonaisuuksina nopeus sekä taito koulutuksen lopputuotteena. Nopeus on nähtävä liikkuvuuden osana. Taito puolestaan liittyy osaltaan kaikkeen kirjoitteluun. Alivoimaisen taktiikan menestystekijät ennen talvisotaa olivat talvi, metsä, pimeys, yllätys ja taito. Vastaavasti sotien jälkeen korostuivat suojautuminen, liikkuvuus, joustavuus ja syvyys. Upseereiden kirjoituksissa näkyy, että haasteellisen toimintaympäristön uskottiin tasoittavan voimasuhteita määrällisesti alivoimaisten suomalaisten joukkojen eduksi. Alivoimaisen taktiikan johtoajatuksena säilyi 1920-luvun alusta 1950-luvulle tultaessa pyrkimys esiintyä ajan ja paikan suhteen ratkaisevassa kohdassa koulutuksen tuoman taidon myötä laadullisesti, mutta myös yllätyksen tuoman aloitteen myötä määrällisesti ylivoimaisena. Käytännössä kuitenkin 1950-luvulla aiemmin niin aktiivinen hyökkäyshenkisyys jossain määrin kaivoi itsensä suojaan poteroihin. Samalla tuli alkoi saada yliotetta liikkeestä.

Raisiolaisten ja kaarinalaisten kotitalouksien alueellinen ostokäyttäytyminen. Valintaorientaation ja demografian vaikutus päivittäistavaroiden ostopaikan valintaan

Sen lisäksi, että kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostopaikan valintaan vaikuttavat alueellisesta näkökulmasta mielenkiintoiset, saavutettavuuteen liittyvät tekijät, kuten liikkuminen ja pysäköinti, ohjaavat kuluttajan valintoja myös tuotteisiin, valikoimaan ja hintaan liittyvät tekijät. Päämääränä kuluttajalla on hankkia tarpeita vastaavia hyödykkeitä mahdollisimman pienellä rahalla ja vaivalla eli mahdollisimman tehokkaasti. Tämä tutkimus kuvaa raisiolaisten ja kaarinalaisten kotitalouksien ostokäyttäytymistä ja ennen kaikkea ostopaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä ja niiden merkitystä. Tutkimuksen avulla muodostetaan ostopaikan ominaisuuksista valintaorientaatioulottuvuudet, joiden perusteella pystytään tarkastelemaan kotitalouksille tärkeitä päivittäistavaroiden ostopaikan valintakriteerejä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu kuluttajan ostopäätökseen ja ostopaikan valintaan vaikuttavien sisäisten ja ulkoisten tekijöiden sekä valintaorientaation, eli kuluttajan rutiininomaisen ja opitun käyttäytymisen, merkityksestä valintoja ohjaavina tekijöinä. Tutkimus on KUMU2011-aineistoon perustuva kvantitatiivinen tutkimus, jossa pääkomponenttianalyysin avulla muodostetaan kuluttajan ostopaikan valintaa kuvaavat valintaorientaatiot niin Raisiossa ja Kaarinassa kuin arkena ja viikonloppuna. Tämän lisäksi kuluttajien ostopaikan valintaan vaikuttavien tekijöiden tilastollista merkitsevyyttä tutkitaan varianssianalyysin avulla neljän eri demografisen tekijän suhteen (kotitalouden koko, kokonaistulot, käytettävissä olevien autojen määrä ja asumismuoto). Tutkimuksessa kuvataan myös vastaajien todellisten ostosmatkojen suuntautumista ja tarkoitusta. Tutkimuksen tuloksena raisiolaisia kuluttajia arkena ohjaavat asioinnin helppous ja nopeus, kun taas kaarinalaisille tärkeintä arjen ostoksissa on laatu, valikoima ja viihtyisyys. Viikonloppuna raisiolaiset valitsevat ostopaikkansa vaivattomuuden ja palvelujen perusteella. Kaarinassa viikonloppuna tärkeimmäksi valintakriteeriksi muodostuvat hinta ja laatu. Kun vertaillaan demografisten tekijöiden merkitystä, lähes kaikissa luokissa saavutettavuus nousi tärkeimmäksi ostopaikan valintaan vaikuttavaksi tekijäksi. Kaarinalaisille nousi raisiolaisia tärkeämpänä esille myös aukioloaikojen joustavuus ja oheispalvelut. Demografisista tekijöistä käytettävissä olevien autojen määrä oli kummassakin kunnassa sekä arkena että viikonloppuna tärkeä ostopaikan valintaan vaikuttava tekijä.

Uusi julkinen hallinta - kuntien hallinnonuudistusten kolmas aalto? : tutkimus Tampereen toimintamallista

Kari Hakarin väitöskirja "Uusi julkinen hallinta : kuntien hallinnonuudistusten kolmas aalto? : tutkimus Tampereen toimintamallista" tarkastettiin 22.11.2013 Tampereen yliopistossa.

Suuhygienistiopiskelijoiden kokemuksia Biofilmi-verkko-oppimispelistä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata suuhygienistiopiskelijoiden kokemuksia Biofilmi-verkko-oppimispelistä sekä opiskelijoiden arvioita sen hyödyllisyydestä oppimisen kannalta. Lisäksi tutkimuksessa kuvataan opiskelijoiden näkemyksiä pelin kehittämistarpeista. Verkko-oppimispelit soveltuvat hyvin sosiaali- ja terveysalan opetukseen ja edistävät näyttöön perustuvan hoitotyön oppimista. Tutkimuksessa käytettävä Biofilmipeli on tietovisa -tyyppinen pulmapeli, jossa pelaaja vastaa plakin biofilmiin liittyviin monivalintakysymyksiin. Pelissä esitetään kysymyksiä, joiden aihealueina ovat mikrobiologia, plakin biofilmin bakteerit ja niiden merkitys ihmisen suun- ja yleisterveyteen. Peli on tuotettu opinnäytetyönä Turun ammattikorkeakoulussa vuonna 2011 ja sen sisältämät kysymykset perustuvat alan tieteellisesti tutkittuun kirjallisuuteen. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kyselytutkimuksena. Tutkimuksen kohdejoukko muodostui neljän eri ammattikorkeakoulun toisen, kolmannen ja neljännen vuosikurssin suuhygienistiopiskelijoista (N=160). Tutkimukseen osallistui 120 suuhygienistiopiskelijaa (n=120). Aineistonkeruu toteutettiin tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä Webropol -ohjelman avulla. Kyselyn vastausprosentti oli 75%. Aineisto analysoitiin tilastollisesti ja avoimet kysymykset induktiivisella sisällönanalyysilla. Suuhygienistiopiskelijoiden kokemukset Biofilmipelistä olivat pääosin positiivisia ja verkko-oppimispeli koettiin motivoivaksi ja toimivaksi opetusmenetelmäksi. Suurin osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista koki oppivansa pelin avulla uutta ja saavansa pelistä lisää tietoa. Peli koettiin helppokäyttöiseksi ja selkeäksi sekä ulkoasultaan ja kontrastiltaan miellyttäväksi. Pelin esittämät kysymykset koettiin haasteellisiksi ja niihin vastaaminen edellytti selkeästi aikaisempaa tietoa kyseisestä aiheesta. Opiskelijat arvioivat pelin soveltuvan hyvin suuhygienistiopiskelijoille ja olisivat halukkaita käyttämään peliä opetusmenetelmänä myös tulevaisuudessa. Selkeäksi kehittämiskohteeksi opiskelijat havaitsivat kysymyksien oikeiden vastauksien näyttämisen heti, mikäli kysymykseen on vastattu väärin sekä toivoivat selkeämpää ohjeistusta vastausvaihtoehtojen suhteen. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa verkko-oppimispelien käyttöä suun terveydenhoitotyön koulutuksessa sekä kyseisen pelin ja muiden terveysalan opiskelijoille suunnattujen verkko-oppimispelien jatkokehittämisessä.

Citrix-terminaalipalvelujen perusteet ja hyödyt yritykselle - esimerkkinä Aurinkomatkat Oy

Tämän insinöörityön lähtökohtana on lähestyä Citrix-tekniikkaa ja sen tuomia hyötyjä ja mahdollisuuksia Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab:n kannalta. Työssä tarkastellaan Citrix-tekniikkaa, joka luo pohjan Citrix-tuotteiden toiminnalle. Keskeisenä aiheena toimii ICA-protokolla, jonka ympärille nivoutuu järjestelmän tehokkuus. Työssä tuodaan esille tyypillisiä Citrix-arkkitehtuurisia ratkaisuja eri etäyhteydenluonti tavoilla. Perustekniikan lisäksi työssä käydään läpi Citrix-tuotteita, joiden kautta selviävät tämän päivän Citrixin tarjoamat palvelut. Jotta ero Windowsin tarjoamien etäyhteysratkaisujen välillä selvenee, on järkevää vertailla Windows-terminaalipalveluita Citrix-terminaalipalveluihin. Lähtökohtaisesti vertailen RDP-protokollaa ICA-protokollaan, jossa selviää ICA:n kyvykkyys monipuolisempiin palveluihin. Aurinkomatkojen suunta on kohti mobiilimpaa ympäristöä, koska matkatoimistojen henkilöstö on jatkuvasti liikkeessä. Tarkastelen ICA-käyttöliittymän käyttöönottoa älypuhelimessa ja tarkastelen muutamia laitevaihtoehtoja. Työn lopussa tutkitaan, kuinka langaton verkko kannattaisi toteuttaa Aurinkomatkojen uudessa ympäristössä tulevaisuutta ajatellen. Citrix-teknologia tuo uusia mahdollisuuksia Aurinkomatkoja ajatellen. ICA-käyttöliittymä tukee lähes kaikkia tämän päivän järjestelmiä. Se istuu hyvin Nokian uusiin älypuhelimiin, toimii hyvin selainpohjaisena ja asentuu kätevästi työkoneisiin sekä kannettaviin. Tarvittaessa yhteyden Citrix-palveluhin saa myös VPN-yhteydellä, josta muutkin sisäverkon palvelut ovat käytettävissä. Citrixin vastaus kustannustehokkuuteen, sen tuomiin mahdollisuuksiin ja käytettävyyteen ilmenee Aurinkomatkoille vasta vuoden tai kahden kuluttua. Tällä hetkellä tärkeimmät sovellukset, kuten käytössä oleva varausjärjestelmä, ovat tuottaneet ongelmia etäohjelmajakeluna. Kun vanha ympäristö saadaan toimimaan Citrixin kautta uudessa ympäristössä, kapenee Aurinkomatkojen hybridi-ympäristö keskitetympään järjestelmään. Tämä tuo aivan uusia mahdollisuuksia Aurinkomatkojen IT-infrastruktuurille. Työ toteutui suurimmaksi osaksi kirjallisuustutkimuksena.

Konserninlaajuisen WLAN-verkon suunnittelu

Tässä insinöörityössä tutustuttiin WLAN-verkkoihin, sekä varsinkin niiden integroimiseen osaksi yrityksen tietoverkkoa. Työ tehtiin Ahlstrom Oyj:n tilauksesta. WLAN-verkot mahdollistavat käyttäjälleen paremman liikkuvuuden mm. kannettavaa tietokonetta käytettäessä eivätkä sido käyttäjää kiinteän yhteyspisteen viereen. Tästä on yrityskäytössä hyötyä mm. kokouksissa ja neuvotteluissa. Myös vierailijoille tästä on hyötyä, mikäli yritys pystyy tarjoamaan heille palvelun päästä verkkoon. LWAPP on tekniikka, joka mahdollistaa suurien langattomien verkkojen hallinnoimisen ja valvomisen yhdestä paikasta tai laitteesta käsin. Tästä on hyötyä, mikäli tukiasemien lukumäärä on suuri ja verkko laaja. Tutkimus aloitettiin selvittämällä WLAN-verkkojen historiaa sekä esittelemällä eri standardit. Tämän jälkeen tutustuttiin radiotiellä tapahtuviin siirtotekniikoihin ja eri modulaatiomenetelmiin. Myös WLAN-verkon siirtotietä sekä erilaisia WLAN-verkoissa käytettäviä antenneja tarkasteltiin työssä. WLAN-verkkojen tietoturvallisuus, kuten uhat ja salausmenetelmät olivat keskeisessä asemassa työtä tehtäessä. Tulevaan CAPWAP-protokollaan luotiin katsaus työssä. Vahvin ehdokas protokollaksi on Ciscon kehittämä LWAPP, mutta myös sen kilpailijoita tarkasteltiin lyhyesti. Työn lopuksi suunniteltiin Ahlstrom Oyj:lle konserninlaajuinen WLAN-standardi, jota tullaan käyttämään yrityksen konttoreissa ympäri maailman. Systeemi mahdollistaa sekä yrityksen työntekijöille vahvalla salauksella muodostetun langattoman yhteyden luomisen inter- ja intraverkkoihin, että yrityksen vierailijoille internet-yhteyden. Tämä on toteutettu käyttämällä useita SSID:tä joille on luotu erilaiset toimintaperiaatteet.

Alueellisen apuvälinekeskuksen hoitajan toimenkuva

Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa alueellisen apuvälineyksikön hoitajan tehtävä- ja vastuualueita eri sairaanhoitopiirien apuvälinekeskuksissa. Tarkoituksena on selvittää, mitkä tehtäväalueet alueellisen apuvälinekeskuksen hoitajan työhön kuuluvat ja miten niiden osuus työssä painottuu. Selvityksen on tarkoitus luoda suuntaa antava kuvaus apuvälinekeskuksen hoitajan toimenkuvasta. Apuvälinekeskusten toimintatapojen selvittämisellä pyritään tässä työssä saamaan lisäperusteita toimenkuvan sisällön luomiseksi. Selvitys on tehty, jotta sitä voidaan käyttää apuna laadittaessa apuvälinekeskuksen hoitajan toimenkuvaa. Tutkimusjoukkona on eri sairaanhoitopiirien alueellisten apuvälinekeskusten hoitajat, neljä henkilöä. Apuvälinekeskuksen hoitajalla tarkoitetaan tässä työssä apuvälinekeskuksen toiminnasta vastaavaa ja esimiesasemassa olevaa apuvälinealan ammattilaista. Tutkimusaineisto koostui suoritetun haastattelututkimuksen kyselylomakkeiden vastauksista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimusote on laadullinen. Alueellisten apuvälinekeskusten toimintamallit vaihtelivat paikkakuntakohtaisesti. Paikalliset olosuhteet vaikuttivat toiminnan järjestämiseen. Alueellisten apuvälinekeskusten hoitajien tehtävänkuvat olivat johtamis- ja kehittämispainotteisia. Toimenkuvissa oli vaihtelua eri sairaanhoitopiirien alueella. Apuvälinelainausten määrä ei saatujen tietojen mukaan ollut riippuvainen väestömäärästä sairaanhoitopiirin alueella. Selvityksen mukaan apuvälinekeskuksen hoitajan työssä asiakastyön osuus jäi suhteellisen pieneksi. Kyselyyn vastanneet kokivat työnsä itsenäisyyden, mahdollisuuden kehittää toimintoja ja palveluja sekä työn vaihtelevuuden hyvänä asiana. Saatujen tulosten perusteella voidaan vain viitteellisesti tehdä johtopäätöksiä toimenkuvan laatimiseksi. Paikallisten toimintamallien vaikutus tehtäväkuvaan, henkilöstömäärä ja yhteistoiminta eri ammattialojen kanssa apuvälinepalveluissa ohjaavat toimenkuvan muotoutumista. Alueellisen apuvälinekeskuksen toimintojen suunnittelu on vastanneiden sairaanhoitopiirien alueella aloitettu vuosia ennen varsinaisen toiminnan käynnistämistä. Apuvälinekeskuksen hoitajat ovat olleet itse suunnittelemassa ja kehittämässä alueen toimintaa, mikä on vaikuttanut työnkuvan muodostumiseen.