Feminist Perspectives on Motherhood and Reproduction

Motherhood and reproduction have been at the core of the feminist discourse about women's rights ever since its onset. For the first and second feminist movements, the right to abortion and the public recognition of motherhood have been main issues in the discourse on reproduction. Since the last two dec- ades of the 20th century, the potentials of assisted reproductive technologies (ART) have opened up new venues of feminist discourse.In this paper we sketch the main feminist lines of argumentation regarding motherhood and reproduction since the 1970s, and we identify specific shifts in their recurrent issues. We argue that an essential contribution of feminism to the understanding of motherhood as a structuring category has been its insis- tence on the distinction between biological and social motherhood. Feminist discourse shows how ART has further decomposed biological motherhood and has altered the meaning of motherhood and reproduction. Feminist analysis maintains that despite the rhetoric of choice surrounding ART, these technolo- gies have not increased women's reproductive freedom. The decomposition of biological motherhood, the medical, legal, and commercial development of re- production, and the change in the social perception of motherhood have rather established new forms of control over female reproduction.

La història cultural i l'intel·lectual professional. Una visió personal

The author exposes the main research lines in the history of local culture. He briefly considers the main lines in cultural contemporary history investigation. The author studies the introduction and development of cultural history based on the concept of intellectual professional in Catalan historiography at a moment when economical and social research were preferred by a large part of local historians.

La història cultural i l'intel·lectual professional. Una visió personal

The author exposes the main research lines in the history of local culture. He briefly considers the main lines in cultural contemporary history investigation. The author studies the introduction and development of cultural history based on the concept of intellectual professional in Catalan historiography at a moment when economical and social research were preferred by a large part of local historians.

De la Franche-Comté à Naples : la charbonnerie entre nation italienne et fédération européenne

Depuis les années quatre-vingt, la maçonnologie -soit l'étude des réseaux et des nouvelles formes de sociabilité constituées principalement par la Franc-Maçonnerie- s'est progressivement imposée comme une nouvelle discipline des sciences historiques, sociales et politiques. Sa démarche novatrice est interdisciplinaire et vise à comprendre l'origine sociale des adeptes, le rôle du secret comme facteur d'agrégation, ainsi que la philosophie et la morale prônées par l'ordre. Cette démarche ne s'adresse d'ailleurs pas exclusivement à la Franc-Maçonnerie ; elle peut sans problèmes être élargie à d'autres organisations secrètes telles : l'ordre des Illuminés de Bavière, la Charbonnerie, la Philadelphie etc... Les ouvrages pionniers de cette discipline -ceux de Maurice Agulhon et de Pierre-Yves Beaurepaire pour la France, de Carlo Francovich pour l'Italie et d'Helmut Reinalter pour l'Autriche et l'Allemagne- ont la particularité de s'être concentrés sur les sociétés secrètes du XVIIIe siècle : approfondissant leur dimension cosmopolite proche de la philosophie des Lumières. Cette thèse propose de se concentrer sur la Charbonnerie : une société aux origines compagnonniques encore active au début du XIXe siècle dans les provinces de Franche-Comté et de Bourgogne. Celle-ci a été transplantée dans le royaume de Naples, durant la période napoléonienne, et, dans cet environnement, elle s'est politisée épousant la cause de la lutte contre les régimes absolutistes et pour l'autodétermination des peuples. Depuis le royaume de Naples, la Charbonnerie s'est répandue, d'abord dans les autres États constituant la péninsule italienne d'alors, puis elle a été exportée, principalement par des exilés italiens, dans d'autres réalités telles: la France, l'Espagne, la Suisse, la Grande-Bretagne, la Grèce et la Russie. Son idéologie et son combat mêlent à la fois une dimension cosmopolite d'amitié entre les peuples et de secours pour les patriotes persécutés, ainsi que de lutte pour l'affirmation du principe de nationalité pour chaque peuple. - Since the 1980s, the study of Freemasonry - namely the study of the networks and forms of sociability associated with the Freemasons - has gradually established itself as a new field of historical, political and social research. This new interdisciplinary approach aims at exploring the social background of the affiliates, the role that secrecy played in their integration, and the philosophy and moral principles promoted by the Order. This approach is not confined to Freemasonry, but can be applied in the same way to other secret societies, such as the Illuminati, the Carbonari and the Philadelphians . The pioneering studies in this field - those developed by Maurice Agulhon and Pierre-Yves Beaurepaire on France, by Carlo Francovich on Italy and by Helmut Reinalter for Austria and Germany - focus on secret societies in the 18th century: consequently they emphasize their cosmopolitan dimension and their affinity to the philosophy of the Enlightenment. This doctoral thesis focuses more particularly on the Carbonari: a society that had its origins in the Compagnonnage, still present in the French provinces of the Franche-Comté and the Bourgogne in the early 19th century. During the Napoleonic period the Carboneria was imported into the Kingdom of Naples, where the society became more politicized, espousing the struggle against absolutism and for the peoples' right to self-determination. From the Kingdom of Naples, the society extended its influence first into the other countries of the Italian peninsula, then, thanks to exiled Italians, to France, Spain, Switzerland, Great Britain, Greece, and Russia. The ideals and objectives of the society combined the pursuit of cosmopolitan friendship between nations, the effort to save persecuted compatriots , and the assertion of the national identity of peoples.

Análisis discursivo de las actitudes lingüísticas de los escolares de origen inmigrante en Cataluña

La continua llegada de población inmigrante a los países de la Europa Occidental está produciendo transformaciones en estas sociedades. Evidentemente, la sociedad catalana no es ajena a estos cambios y, año tras año, ve incrementado el número de recién llegados/ as procedentes de orígenes geográficos, culturales y lingüísticos muy diversos. Estas personas, en ocasiones sin un conocimiento previo, se encuentran con las peculiaridades socioculturales y lingüísticas de la sociedad receptora. En el caso de Cataluña, nos interesa destacar la cuestión lingüística, a la cual se han dedicado muchos esfuerzos durante los últimos años en un intento de acercarse a una situación de normalidad en lo referente al conocimiento y uso de la lengua catalana. En el presente artículo se presentan los principales resultados de una investigación centrada en el análisis de los discursos sobre los que anclan las actitudes lingüísticas de los escolares de origen inmigrante en Cataluña. La técnica de investigación social utilizada ha sido la entrevista en profundidad semidirigida, realizando el análisis del contenido de las mismas a partir del «Análisis de contenido temático basado en categorías» (Bardin, 1986). Las conclusiones más relevantes indican que, por encima del Área de Origen o la Condición Lingüística Familiar, la principal variable que permite articular los discursos detectados es la que se puede denominar «Satisfacción y Percepción de Valoración e Integración Escolar y Social», de tal manera que los jóvenes de origen inmigrante que se sienten más valorados e integrados escolar y socialmente desarrollan mejores actitudes hacia la lengua catalana y castellana. Este hecho tiene claras repercusiones respecto las generalizaciones reduccionistas y estereotipadas que vinculan un área de origen con unas determinadas actitudes hacia las lenguas oficiales en Cataluña, así como de cara a la política lingüística y las ideologías lingüísticas de la sociedad en general.

Palveluasumisen markkinapotentiaali Suomessa asuvien venäjänkielisten ikäihmisten keskuudessa - Analyysi markkinoista ja kuluttajakäyttäytymisestä

Tutkimus on toimeksianto Yritykseltä X, joka halusi selvitettävän, millaista markkinapotentiaalia on nähtävissä ikäihmisten palveluasumisessa Suomessa asuville venäjänkielisille. Markkinoiden analysoinnin lisäksi tutkimuksessa on selvitetty kohderyhmän kuluttajakäyttäytymistä ja ostokykyä. Tutkimuksen tavoitteena ei ole antaa toimeksiantajalle valmista investointipäätöstä, vaan tuoda tietoa markkinoista ja kohderyhmästä päätöksenteon tueksi. Käytössä on ollut neljä empiiristä aineistoa. Primääriaineistona ovat asiantuntija¬haastattelut sekä kyselyt Yrityksen X venäjänkielisille työntekijöille ja maksaja-asiakkaille – eli kuntien ja sairaanhoitopiirien edustajille. Sekundääriaineistona on joukko suomalaisten Venäjä-asiantuntijoiden viime vuosien tutkimuksia. Pro gradun teoriaosuus on tiivis. Teorian on auttanut kirjoittajaa tarkastelemaan palveluasumisen markkinoita kansainvälisellä vivahteella sekä suomalaisittain uuden kuluttajaryhmän kuluttajakäyttäytymistä ja ostokykyä. Suomessa asuvia venäjänkielisiä ikäihmisiä ei ole aikaisemmassa tutkimuksessa tarkasteltu omana kohderyhmänään, mutta heistä on tehty paljon yhteiskunnallista tutkimusta. Tätä on hyödynnetty muun muassa tarkasteltaessa kohderyhmän kulttuurisia piirteitä, sosiaalisia tapoja, kieltä ja uskontoa. Suomessa asuvista venäjänkielisistä ikäihmistä ei voi puhua yhtenäisenä ryhmänä. Osa yli 65-vuotiaista on suomen kielen taitoisia ja työssään menestyneitä, mutta monen maahanmuuttajan sosiaalinen asema laski heidän muuttaessaan Suomeen. Neuvostoliitossa asuneet ovat tottuneet niukkoihin olosuhteisiin, siihen että samassa taloudessa asui jopa kolme sukupolvea, ja että perhe piti huolta yhteiskunnan tuen ollessa niukkaa. Vaikka venäläisessä kulttuurissa vanhainkodeilla on huono maine, voidaan Suomessa asuvien ikäihmisten keskuudessa nähdä positiivista suhtautumista palveluasumista ja suomalaisia julkispalveluja kohtaan. Mikäli Yritys X rakentaa yksikön Lappeenrantaan, kannattaa potentiaalisina asiakkaina nähdä myös venäläiset terveysmatkailijat ja suunnitella palvelutarjonta laajemmin kuin vain Suomessa asuville venäjänkielisille. Mikäli yksikkö tulee Helsinkiin, on kilpailijana ortodokseille ja venäjänkielisille vanhuksille tarkoitettu Helenan vanhainkoti.

Voiko älykkyys selittää kulttuurien kehitystä?

Kirjallisuusarvostelu