A Guide to Workplace Drug Testing in Iowa, October 13, 2010

The purpose of the State of Iowa’s drug testing law—Iowa Code Section 730.5 (& Administrative Code Section 641)—is to enhance worker safety, by creating workplaces that are free of drugs and substance abuse. One tool available to private sector employers is drug testing (inclusive of alcohol testing), that often is coupled with educational efforts as part of a comprehensive drug-free workplace program. Each employer must first decide if drug and/or alcohol testing is appropriate for them. Under Iowa law, workplace drug or alcohol testing is optional for private sector employers. Federal laws or regulations governing drug or alcohol testing supersede state law in Iowa.

Brain Injuries In Iowa, September 2001

Under Iowa law, hospitals treating persons with a brain or spinal cord injury which results in a hospital admission, patient transfer, or death must report that injury to the Central Registry for Brain and Spinal Cord Injuries of the Iowa Department of Public Health.

Evolutionary dynamics of interlinked public goods traits: an experimental study of siderophore production in Pseudomonas aeruginosa.

Public goods cooperation is common in microbes, and there is much interest in understanding how such traits evolve. Research in recent years has identified several important factors that shape the evolutionary dynamics of such systems, yet few studies have investigated scenarios involving interactions between multiple public goods. Here, we offer general predictions about the evolutionary trajectories of two public goods traits having positive, negative or neutral regulatory influence on one another's expression, and we report on a test of some of our predictions in the context of Pseudomonas aeruginosa's production of two interlinked iron-scavenging siderophores. First, we confirmed that both pyoverdine and pyochelin siderophores do operate as public goods under appropriate environmental conditions. We then tracked their production in lines experimentally evolved under different iron-limitation regimes known to favour different siderophore expression profiles. Under strong iron limitation, where pyoverdine represses pyochelin, we saw a decline in pyoverdine and a concomitant increase in pyochelin - consistent with expansion of pyoverdine-defective cheats derepressed for pyochelin. Under moderate iron limitation, pyochelin declined - again consistent with an expected cheat invasion scenario - but there was no concomitant shift in pyoverdine because cross-suppression between the traits is unidirectional only. Alternating exposure to strong and moderate iron limitation caused qualitatively similar though lesser shifts compared to the constant-environment regimes. Our results confirm that the regulatory interconnections between public goods traits can significantly modulate the course of evolution, yet also suggest how we can start to predict the impacts such complexities will have on phenotypic divergence and community stability.

A Comparative Study: Service Animals and Emotional Support Animals under the Fair Housing Act and the Americans with Disabilities Act & An Overview of Assistance Animal Laws of Select States, April 18, 2010

The Americans with Disabilities Act (ADA) and the Fair Housing Act (FHA) prohibit discrimination on the basis of disability and govern the use of service or emotional support animals in places where pets may not be permitted. However, courts have been struggling with how to define and treat animals that qualify for protection under each law. This has created confusion as to what rights and duties are owed disabled persons and the animals that live with or accompany them. This essay attempts to clarify these two federal laws with regard to service or emotional support animals and the differing parties‘ rights and interests. It also includes an overview of select state laws that govern assistance animals of all types and our recommendations for enhancing the Iowa Civil Rights Act.

Uuden osakeyhtiölain verovaikutukset

Suomen uusi osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.9.2006. Tutkielmassa on selvitetty uuden osakeyhtiölain keskeisimpiä vaikutuksia osakeyhtiöiden ja niiden osakkaiden verotukseen. Tutkielmassa on tarkasteltu uuden osakeyhtiölain nimellisarvotonta pääomajärjestelmää, varojenjakotapoja sekä yritysjärjestelytilanteita yhtiö- ja vero-oikeudelliselta kannalta. Valtiovarainministeriön asettama yritysverotuksen kehittämistyöryhmä on muistiossaan ehdottanut muutoksia verolakeihin uuden osakeyhtiölain vuoksi. Työryhmä on ehdottanut mm. osinkoverotuksen alaa ja peitellyn osingonjaonverottamista laajennettavaksi ja laittoman varojenjaon verotusta kiristettäväksi. Tutkielmassa on tarkasteltu työryhmän ehdotuksia ja pohdittu ehdotusten vaikutusta käytännön yritystoimintaan elinkeinoverolain näkökulmasta. Työryhmän ehdotukset eivät kuitenkaan kata kaikkia tilanteita. OYL:ssa mahdollistetut uudet yritysmuodonmuutos- ja yritysjärjestelytilanteet eivät toistaiseksi ole toteutettavissa veroneutraalisti. Verolainsäädännön joustamattomuuden vuoksi useat uuden lain mahdollistamattoimintavaihtoehdot eivät ole yhtiöiden käytettävissä. Muutoksia verolakeihin on odotettavissa aikaisintaan vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen. Ennen verolakien uudistamista verotuskäytäntö on epävarmaa, mikä tehokkaasti estää uusien toimintamahdollisuuksien toteuttamisen.

Osakeperusteinen palkitseminen: maksuttoman osakkeen hyödyntäminen kannustinjärjestelmissä

Tutkielman tavoitteena on selvittää osakeyhtiön palkitsemisjärjestelmiin liittyviä kysymyksiä päämies–agenttisuhteiden ja osakeyhtiöoikeudellisten periaatteiden kautta. Tutkielmassa selvitetään, kuinka maksuttomia osakkeita voidaan hyödyntää julkisen osakeyhtiön palkitsemisjärjestelmissä ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia niiden käyttöön liittyy. Tutkimusmetodi työssä on lainopillinen ja aihetta lähestytään luontevasti kauppatieteellisen ja oikeustieteellisen näkökulman yhdistävän oikeustaloustieteen kautta. Ensisijaisena aineistona tutkielmassa käytetään voimassaolevaa lainsäädäntöä valmisteluaineistoineen ja näkökulmaa syvennetään aiemmin voimassa olleen lainsäädännön tarkastelulla. Toissijaisena aineistona tutkielmassa käytetään sekä eri asiantuntijoiden oikeudellista kirjallisuutta että palkitsemisen asiantuntijoiden laatimaa kirjallisuutta Suomesta ja muista länsimaista. Teoreettista työtä on syvennetty asiantuntijahaastattelulla ja yhtiöiden sijoittajatiedosta saatavalla informaatiolla. Merkittävin osakeyhtiön johdon ja yhtiön välisen suhteen tehokkuutta alentava seikka on päämies–agenttisuhteen valvontaongelma. Tämä liittyy päämies - agenttisuhteeseen, joka ilmenee negatiivisesti yhtiön ja yhtiön johdon intressien ristiriitatilanteissa. Valvontaongelma voi aiheuttaa ylimääräisiä transaktiokustannuksia ja tämä näkyy yhtiön toiminnan tehokkuuden laskemisena. Päämies–agenttisuhteen ratkaisuna lainsäädäntö ja erilaiset valvonnan keinot ovat tehottomia ja nykyisen yhtiöoikeudellisen ajattelun vastaisia. Tehokkaimmin valvontaongelma saadaan ratkaistua erilaisin kannustimin tapahtuvalla johdon ohjauksella. Osakesidonnainen palkitseminen on suosituin johdon ja yhtiön intressien yhdistämisen keino. Osakesidonnainen palkitseminen on parhaimmillaan eri osapuolien näkökulmasta sitouttavaa ja kannustavaa mutta osakepalkitsemisen käyttöön liittyy myös riskejä. Eräs keskeisistä yhtiöoikeudellisista periaatteista on yhdenvertaisuus, jota saatetaan loukata eri palkitsemisjärjestelmiä käytettäessä. Varojen jakoon ja järjestelmien rahoitukseen liittyy niin ikään riskejä, jotka saattavat vaarantaa järjestelmän onnistumisen. Liian avokätiset palkkiojärjestelmät taas saattavat aiheuttaa yhtiön eri sidosryhmien piirissä tyytymättömyyttä joka taas alentaa järjestelmän tehokkuutta. Yhtiön johto vastaa yhtiön strategian toteutumisesta ja linjaa Corporate Governance käytännön mukaisesti johdon palkitsemisen tavat. Yhtiön johto on kuitenkin päätöksistään vastuussa yhtiön residuaalioikeuden omaaville päämiehille, eli osakkeenomistajille. Vaikka yhtiön johto vastaa viime kädessä yhtiön toiminnasta, sen on huomioitava toiminnassaan yhtiön toiminnan tarkoitus ja sitä kautta yksittäisen osakkeenomistajan etu. Vaikka osakeyhtiössä toteutettaisiin enemmistöomistajan valitsemaa toimintalinjaa, osakeyhtiön yhdenvertaisuusperiaate korostaa juuri vähemmistöosakkeenomistajan asemaa. Johdon fidusiaaristen velvoitteiden voidaankin nähdä korostuvan johdon suhteessa vähemmistöosakkeenomistajaan. Tämä on huomioitava myös palkitsemisjärjestelmissä. Johdon palkitsemisjärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa on suunnattava keskeinen huomio sen tavoitteiden toteutumiseen, eli yksittäisen osakkeenomistajan omistuksen arvon kasvattamiseen pidemmällä aikavälillä, pitäen huolta osakeyhtiön kantavista periaatteista.

Cosmographia

Claudius Ptolemaios (n. 90-168 jKr.) oli kreikkalainen maantieteilijä ja astronomi, joka teki tutkimustyötään kuuluisassa Aleksandrian kirjastossa Egyptissä. Hänen teoksensa COSMOGRAPHIA (tai GEOGRAPHIA myöhäisempien latinankielisten käännösten mukaan) levisi laajalti myöhäiskeskiajan ja uudenajan alun eurooppalaisessa tiedeyhteisössä ja vaikutti keskeisellä tavalla länsimaisen maailmankuvan kehitykseen. Eurooppalaiset kartografit laativat siitä 1600-luvun alkuun mennessä yli 30 painettua laitosta, kunnes Ptolemaioksen maakeskeinen planeettajärjestelmä korvautui aurinkokeskeisellä näkemyksellä. Tämä Donus Nicolaus Germanuksen laatima Ptolemaios-editio on ensimmäinen Alppien pohjoispuolella painettu, ja siinä on ensi kertaa mukana myös Skandinavian kartta. Laitokseen sisältyy kaikkiaan 32 puupiirroskarttaa. Kansalliskirjastossa on tätä Ptolemaios-laitosta kaksi kappaletta, toinen A. E. Nordenskiöldin kokoelmassa ja tämä, inkunaabelikokoelman kappale. Tämä laitos on hyvälle paperille painettu ja värittämätön. Kirja on kuitenkin kärsinyt pahan vesivaurion, luultavimmin toisen maailmansodan aikaisen evakkomatkan aikana. Vesi on osittain tuhonnut hienon, lähes käyttämättömän edition paperia, varhainen sidos on myös jonkin verran vaurioitunut. Arvoteos vaati täydellisen konservoinnin.

The dominions of the Czar of Russia Alba or Great Duke of Moscovia in which are the Dukedoms of Moscow, Wolodimer, Rezan, Worotin, Novogorod-Sewierski, Czernihow, Smolensko, Reschow, Twer, Novogorod-Weliki, Biele Jezora, Wologda, .. /

1 kartta :, käsinvär. ;, 57 x 88 cm, lehti 62,5 x 92,5 cm

La Lapponia Russa coi Governi di Olonechoi, Carelia, Bielozero, ed Ingria Nella Russia Europea di nuova projezione

1 kartta :, käsinvär. ;, 40,5 x 31 cm, lehti 47,7 x 38,8 cm

Charte von dem Europäischen Russland / berichtiget im Jahre 1817.

1 kartta : käsinvär. ; 40,7 x 29,7 cm, lehti 48,8 x 38,7 cm.

Carte de la partie européenne de l'empire de Russie, avec l'indication des chemins de poste, ainsi que des douanes frontières et de la repartition actuelle en gouvernements et districts /

1 kartta kahdellatoista lehdellä :, käsinvär. ;, n. 136 x 158 cm, lehdet n. 34 x 52,5 cm

Handkarta öfver Finland för skolorna af R. Hult

1 kartta :, vär. ;, 62,8 x 46,5 cm, lehti 71 x 55 cm

Suomen käsikartta kouluja varten /

1 kartta :, vär. ;, 62,8 x 46,7 cm, lehti 66 x 49,5 cm

Suomen käsikartta Handkarta öfver Finland /

1 kartta :, vär. ;, 70,1 x 51,5 cm, lehti 78,8 x 58,2 cm

Suomen käsikartta /

1 kartta :, vär. ;, 70,4 x 52 cm, lehti 74,5 x 55,3 cm