Barriers to innovation and public policy in Catalonia

The present paper analyses the link between firms’ decisions to innovate and the barriers that prevent them from being innovative. The aim is twofold. First, it analyses three groups of barriers to innovation: the cost of innovation projects, lack of knowledge and market conditions. Second, it presents the main steps taken by Catalan Government to promote the creation of new firms and to reduce barriers to innovation. The data set used is based on the 2004 official innovation survey of Catalonia which was taken from the Spanish CIS-4 sample. This sample includes individual information on 2,954 Catalan firms in manufacturing industries and knowledge-intensive services (KIS). The empirical analysis reveals pronounced differences regarding a firm’s propensity to innovate and its perception of barriers. Moreover, the results show that cost and knowledge barriers seem to be the most important and that there are substantial sectoral differences in the way that firms react to barriers. The results of this paper have important implications for the design of future public policy to promote entrepreneurship and innovation together.

Which firms want PhDs? The effect of the university-industry relationship on the PhD labour market

PhD graduates hold the highest education degree, are trained to conduct research and can be considered a key element in the creation, commercialization and diffusion of innovations. The impact of PhDs on innovation and economic development takes place through several channels such as the accumulation of scientific capital stock, the enhancement of technology transfers and the promotion of cooperation relationships in innovation processes. Although the placement of PhDs in industry provides a very important mechanism for transmitting knowledge from universities to firms, information about the characteristics of the firms that employ PhDs is very scarce. The goal of this paper is to improve understanding of the determinants of the demand for PhDs in the private sector. Three main potential determinants of the demand for PhDs are considered: cooperation between firms and universities, R&D activities of firms and several characteristics of firms, size, sector, productivity and age. The results from the econometric analysis show that cooperation between firms and universities encourages firms to recruit PhDs and point to the existence of accumulative effects in the hiring of PhD graduates.

High Growth Firms and Innovation: an empirical analysis for Spanish firms

This paper analyzes the effect of firms’ innovation activities on their growth performance. In particular, we observe how important innovation is for high-growth firms (HGFs) for an extensive sample of Spanish manufacturing and services firms. The panel data used comprises diverse waves of Spanish CIS over the the period 2004-2008. First, a probit analysis determines whether innovation affects the probability of being a high-growth firm. And second, a quantile regression technique is applied to explore the determinants and characteristics of specific groups of firms (manufacturing versus service firms and high-tech versus low-tech firms). It is revealed that R&D plays a significant role in the probability of becoming a HGF. Investment in internal and external R&D per employee has a positive impact on firm growth (although internal R&D presents a significant impact in the last quantiles, external R&D is significant up to the median). Furthermore, we show evidence that there is a positive impact of employment (sales) growth on the sales (employment) growth. Keywords: high-growth firms, firm growth, innovation activity JEL Classifications: L11, L25, O30

Knowledge Licensing in a Model of R&D-driven Endogenous Growth

In this paper I present an endogenous growth model where the engine of growth is in-house R&D performed by high-tech firms. I model knowledge (patent) licensing among high-tech firms. I show that if there is knowledge licensing, high-tech firms innovate more and economic growth is higher than in cases when there are knowledge spillovers or there is no exchange of knowledge among high-tech firms. However, in case when there is knowledge licensing the number of high-tech firms is lower than in cases when there are knowledge spillovers or there is no exchange of knowledge.

Knowledge Licensing in a Model of R&D-driven Endogenous Growth

In this paper I present an endogenous growth model where the engine of growth is in-house R&D performed by high-tech firms. I model knowledge (patent) licensing among high-tech firms. I show that if there is knowledge licensing, high-tech firms innovate more and economic growth is higher than in cases when there are knowledge spillovers or there is no exchange of knowledge among high-tech firms. However, in case when there is knowledge licensing the number of high-tech firms is lower than in cases when there are knowledge spillovers or there is no exchange of knowledge.

High-growth firms and innovation: an empirical analysis for Spanish firms

This paper analyses the effect of R&D investment on firm growth. We use an extensive sample of Spanish manufacturing and service firms. The database comprises diverse waves of Spanish Community Innovation Survey and covers the period 2004–2008. First, a probit model corrected for sample selection analyses the role of innovation on the probability of being a high-growth firm (HGF). Second, a quantile regression technique is applied to explore the determinants of firm growth. Our database shows that a small number of firms experience fast growth rates in terms of sales or employees. Our results reveal that R&D investments positively affect the probability of becoming a HGF. However, differences appear between manufacturing and service firms. Finally, when we study the impact of R&D investment on firm growth, quantile estimations show that internal R&D presents a significant positive impact for the upper quantiles, while external R&D shows a significant positive impact up to the median. Keywords : High-growth firms, Firm growth, Innovation activity. JEL Classifications : L11, L25, L26, O30

Tietointensiivisen palvelutuotannon kehittäminen: case televiestintäyrityksen vianhallinta

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli luoda tavoitemalli TeliaSonera Finland Oyj:n vianhallintapalveluille. Tavoitemalli tuli muodostaa niin, että se tukee laadukasta ja tuottavaa teollista palvelutuotantoa. Tavoitemalli muodostettiin suhteellisen laajan teoriakatsauksen perusteella, joka tehtiin tiedon näkökulmasta. Palvelujen hallinnan viitekehyksessä tutkittiin palvelujen suorituskykyä, jossa erityisesti paneuduttiin laatuun, tuottavuuteen ja palvelutuotannon psykososiaaliseen työympäristöön. Tähän kokonaisuuteen yhdistettiin tutkimustietoa palvelujen teollistamisesta, sekä otettiin huomioon tietointensiivisen organisaation yleiset menestystekijät. Näin muodostettiin tietointensiivisen palvelutuotannon hallinnan ja kehittämisen viitekehys, jota sovellettiin vianhallintapalvelujen tavoitetilan muodostamiseen. Vianhallinnan tavoitetila testattiinosin empiirisesti, mutta lisätutkimusta tarvitaan työssä muodostetun teoreettisen viitekehyksen arviointiin.

Viestintästrategian sidosryhmälähtöinen rakentaminen julkisessa asiantuntija-organisaatiossa

Tutkielman tavoitteena oli tutkia miten julkisen, voittoa tavoittelemattoman asiantuntijaorganisaation viestintä sidosryhmille voidaan järjestää tehokkaasti ja kohderyhmälähtöisesti. Tutkielmassa tarkasteltiin viestintä-strategian rakentamista ja sidosryhmälähtöisyyttä tieteellisten julkaisujen ja empiirisen osan materiaalin perusteella. Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin case-osuudessa teemahaastatteluja. Teoriaosuus keskittyi julkisen asiantuntija-organisaation erityispiirteiden kartoittamiseen, organisaatiokuvan ja viestintästrategian rakentamisen vaiheisiin sekä kohderyhmätuntemuksen ja kanavavalintojen merkityksen analysointiin. Työssä luotua sidosryhmäviestinnän viitekehystä käytettiin case-organisaation viestinnän analysointiin viestinnän tehostamiseksi sekä laadittiin suoritetun sidosryhmäanalyysin perusteella kehitysehdotukset organisaation viestintätoimenpiteille tulevaisuudessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tehokkaan viestintästrategian rakentaminen edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua organisaation ja sen sidosryhmien välillä. Viestinnän on oltava suunnitelmallista, tavoitteellista ja sen on pohjauduttava sisäiseen visioon organisaation toiminta-tarkoituksesta. Tutkimusten ja analyysien avulla saadaan tietoa siitä, miten viestintää voidaan kohdentaa tilannekohtaisesti oikeille vastaanottajille oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa. Case-organisaation sidosryhmille kohdentaman viestinnän kolme tärkeintä tekijää näyttäisivät olevan aktiivisuus, systemaattisuus ja säännöllisyys.

Brandin vahvistaminen matkailualalla

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää brandin vahvistamista palvelualalla. Palvelubrandit eivät periaatteellisesti eroa varsinaisten tuotebrandien luomisesta ja vahvistamisesta. Käytännössä kuitenkin palvelubrandien kehittämisessä yrityksen henkilöstön palveluvalmius on keskeisin asiakkaan palvelukokemukseen vaikuttava tekijä. Henkilöstön palvelukykyyn ja –haluun vaikutetaan yrityksen avoimella, suunnitellulla ja tehokkaalla sisäisellä viestinnällä ja markkinoinnilla. Palveluyritykseen tulisi luoda ”asiakasta ilahduttava palvelukulttuuri”. Tutkimusmetodi on kvalitatiivinen ja yritysesimerkkinä on Katinkullan lomakeskus. Tutkimuksessa palvelubrandia tarkastellaan seuraavista neljästä brandiomaisuuden keskeisestä näkökulmasta: brandin tunnettuus, jonka tärkeä tekijä on mainonta. Brandin identiteettiin kuuluvat palvelutuote, sen persoona sekä brandin symboli. Brandin laadun tekijöitä ovat hinnoittelu, palvelupuitteet sekä itse palveluprosessi. Ne luovat asiakkaille odotuksia, joiden täyttyminen näkyy asiakastyytyväisyytenä. Se puolestaan johtaa neljänteen brandiomaisuuden tekijään eli asiakasuskollisuuteen.

Tilitoimisto pienyrityksen taloushallinnon asiantuntijana

Tämän tutkielman päätavoitteena oli selvittää, miten tilitoimistojen tuottamat palvelut vastaavat pienyrityksen johtamisen, ja erityisesti talousjohtamisen tarpeita ja auttavat yritystä menestymään. Alatavoitteina oli selvittää ja analysoida pienyrityksen johtamista, taloushallintoa ja menestystekijöitä, sekä asiantuntijapalveluita ja tilitoimistoja ja niiden palvelutarjonnan rakennetta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin käsiteanalyyttistä tutkimusotetta. Aikaisemmin julkaistuun tutkimusdoktriiniin, joka sisälsi niin teoreettisia kuin empiirisiäkin tieteellisiä tutkimuksia, ammattikirjallisuutta ja -lehtiartikkeleita, perehtymällä pyrittiin ratkaisemaan asetetut tavoitteet. Tutkimustulos osoittaa, että tilitoimistoilla on hyvät valmiudet palvella asiantuntevasti pienyritystä ja auttaa sitä menestymään tuottamalla tarvittavaa taloushallinnon informaatiota ja muita palveluita. Yrityksen rahoituksen laskentatoimen osalta tilitoimistojen palvelut vastaavat hyvin pienyrityksen johtamisessa tarvittavaa tietoa, johdon laskentatoimen osalta tuotettavat palvelut ovat vielä suurelta osin alikehittyneitä johtuen osaksi tilitoimistojen osaamistasosta, mutta myös pienyritysten haluttomuudesta vastaanottaa laskentatoimen tuottamaa informaatiota ja johdon heikosta talous- asioiden hallinnasta.

Degree of hermeticity of a multicompartment compliance aid: Implications for the quality of professional pharmaceutical services

A multicompartment compliance aid (MCA) is a blister-type repackaging system that aims to facilitate drug administration and thereby increase patient adherence. One of the characteristics of the MCA that should be taken into account is the moisture permeability, since this atmospheric condition is one of the most important factors that can modify the stability of medicines. In the current paper we report the moisture permeability tests performed on a MCA according to the US Pharmacopeia. This information on the suitability of the device will help pharmacists implement a high-quality professional service.

Teollisuuden suunnittelupalveluiden hankinta ja valintakriteerit sekä palvelutarjonnan suuntaaminen

Tavoitteena oli selvittää pohjoissuomalaisen teollisuuden suunnittelu- ja konsultointipalvelujen hankintaa ja valintaa ohjaavia kriteereitä. Kriteerien tunteminen antaa palveluntarjoajille paremmat lähtökohdat oman toiminnan ohjaamisessa. Samalla työssä tutkittiin palveluntarjoajien tietämystä asiakkaidensa hankintatoimen taustalla vaikuttavista seikoista. Työn tuloksia voidaan hyödyntää palvelun-tarjoajien, työn tilaajan ja teollisuuden asiakkaiden toiminnassa. Työ aloitettiin tutustumalla asiantuntijapalveluiden markkinoinnin ja hankinnan teoriaan. Teoriassa tutustuttiin myös teknisen suunnittelun- ja konsultoinnin toimi-alaan. Tämän jälkeen haastateltiin kymmenen teollisuuden asiakasyritystä ja viisi palveluntarjoajayritystä. Näiden haastatteluiden perusteella voitiin tarkentaa suunnittelu- ja konsultoinnin erikoispiirteitä ja asiantuntijapalveluiden markkinoinnin ja hankintatoimen teoriaa. Tulosten perusteella asiantuntijapalveluiden hankintatoimi on hyvin organisoitua isoimpien yritysten tai yksiköiden kohdalla. Pienempien yritysten resurssit, vuosittainen tarve ja kokemus ohjaavat hankintatoimintaa. Myös kriteerit ovat yrityksen kokoon nähden muuttuvat. Isommat hankkijat arvostavat henkilöstöä, heidän referenssejään ja osaamistaan. Pienemmät arvostavat edellisten lisäksi vastuunottoa, sitoutumista ja riskienhallintaa. Henkilökohtainen myyntityö nähtiin tärkeänä. Suunnittelutoimistojen tietämys hankintatoimesta ja valintakriteereistä oli vaihtelevaa, mutta pääasiassa keskinkertaista.

SaaS-ohjelmiston asiakastuki

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli luoda palvelumallit, valita sopivat työkalut ja prosessit erään SaaS-ohjelmiston asiakastuelle. Esitettävät ratkaisut tuli valita niin, että ne mahdollistavat laadukkaan ja henkilöriippumattomasti skaalautuvan asiakastuen rakentamisen. Työn teoreettinen viitekehys pohjautuu tiedon ja tiedonluonnin näkökulmaan. Työssä sovellettiin Ikujiro Nonakan teoriaa organisaatioiden tiedonluontiprosessista, koska case-yrityksen tuottamat asiakastukipalvelut pohjautuvat voimakkaasti tietoon ja tietämykseen. Tietointensiivisyyden näkökulma on otettu huomioon myös palvelumallien, työkalujen ja prosessien valinnassa. Työn tuloksena löydettiin mallit, menetelmät ja työkalut vastaamaan työn alkuperäisiä vaatimuksia. Tutkimuksen tuloksia on jo pystytty testaamaan käytännössä. Tutkimuksen kirjallisen katsauksen ja empiirisenosan välille pystyttiin osoittamaan vahva yhteys toisiinsa. Työn tuloksia voidaan soveltaa asiakastuen kehittämisessä useilla eri toimialoilla, niin isoissa kuin pienissäkin organisaatioissa aina yksityisen sektorin toimijoista, julkisen talouden yrityksiin tai yhteisöihin.

Diagnosing and developing knowledge management capability –Knowledge management capability in UPM-Kymmene Wood Oy

The purpose of this case study is to clarify how KM (knowledge management) capability is constructed through six different activities and to explore how this capability can be diagnosed and developed in the three case organizations. The study examines the knowledge management capability of the three factories in UPM-Kymmene Wood Oy, a major Finnish plywood producer. Forest industry is usually considered to be quite hierarchical. The importance of leveraging employee skills and knowledge has been recognized in all types of organizations – including those that mainly deal with tangible resources. However, the largest part of empirical knowledge management literature examines KM in so called knowledge-intensive or knowledge-based organizations. This study extends existing literature by providing an in depth case study into assessment and development of KM activities in these three organizations with little awareness of the KM discourse. This subject is analyzed through literature review, theoretical analysis and empirical research in the case organizations. The study also presents a structured method for evaluating KM activities of a company and for diagnosing the main weaknesses that should be developed in order to achieve KM excellence. The results help in understanding how knowledge management capability is constructed and provide insight into developing and exploiting it within an organization.

Formal and informal mechanisms for knowledge protection and sharing

The most important knowledge in firms is mostly tacit and embedded in individuals within the organization. This background knowledge that firms possess is used for creation of new knowledge and innovations. As firms today greatly concentrate on their core competencies, they need external knowledge from various collaboration partners. Thus, collaborative relationship governance, as well as control (use of appropriability mechanisms) over background (the input from each firm in innovative activities) and foreground knowledge (the output of collaboration activities) is needed in order to successfully create and capture value from innovative activities without losing core knowledge and competitiveness. Even though research has concentrated on knowledge protection and knowledge sharing, studies that combine both of these views and examine the effects of sharing and protection on value creation and capture have been rather limited. Studies have mainly focused on the protection of the output of innovation while forgetting the protection of the input of innovation. On the other hand, as the research concentrating on the output of innovation tends to favor formal mechanisms, informal mechanisms have remained more unknown to researchers as well as managers. This research aims to combine the perspectives of knowledge sharing and knowledge protection and their relationship with value creation and value capture. The sharing and protection are viewed from two points of view: the use of appropriability mechanisms, as well as governance of the collaborative relationship. The study consists of two parts. The first part introduces the research topic and discusses the overall results. The second part comprises six complementary research publications. Both qualitative and quantitative research methods are used in the study. In terms of results, the findings enhance understanding of the combined use of formal and informal mechanisms for knowledge protection and sharing. Informal mechanisms appear to be emphasized in the protection of background knowledge, and thus are prerequisites for innovation, whereas formal mechanisms are relied on more for protecting the results of innovative activities. However, the simultaneous use of the formal and informal mechanisms that are relevant to the particular industry and innovation context is recommendedthroughout the collaborative innovation process. Further, the study adds to the current knowledge on HRM as an appropriability mechanism: on the firm level its uses include assessing and hedging against employee-related risks such as knowledge leaking and knowledge leaving. A further contribution is to the research on HRM protection and its interrelations with other appropriability mechanisms, its constituents, and its potential use in the area of knowledge protection.