Innovaation alkupään johtaminen

Työn tavoitteena oli selventää innovaatioketjun alkupään liittyviä keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja toimintamalleja sekä laatia innovaation alkupään ja kyvykkyyden arviointi- ja johtamismallit. Innovaatio on määritelmänsä mukaisesti uusi keksintö, joka on sovellettu käytäntöön ja se luo yritykselle lisäarvoa. Innovaatio on uusi malli, käytäntö tai konsepti, joka muuttaa vallitsevia käytäntöjä siten, että teknologinen ja taloudellinen suorituskyky paranee. Keskeinen kysymys on kirkastaa sumea etupää (Fuzzy Front End) uusiksi liiketoiminta-mahdollisuuksiksi. Innovaation tietolähteet: hiljaiset signaalit, trendit, kilpailija- ja asiakastieto, nousevat uudet teknologiat, tuotepalaute sekä tutkimus-, patentti- ja lisensiointi-informaatio, tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia mm. tuote-, prosessi-, palvelu- ja liiketoimintainnovaatioksi. Tulevaisuuden näkeminen alkaa tietämisestä miten hallitsemme signaaleita, jotka ovat olemassa tänään, mutta niitä ei ole tunnistettu. Taitavissa innovaatioyrityksissä tulevaisuuden etsiminen on avainprioriteetti. Mullistavia uusia teknologioita otetaan käyttöön kaikilla teollisuuden aloilla. Näitä mahdollisuuksia on jatkuvasti ja systemaattisesti monitoroitava ja hyödynnettävä. Innovaatiot ja luovuus liittyvät läheisesti toisiinsa. Yrityksen innovatiivisuuden kehittämiseen liittyy sekä organisaatio- että yksilötason jatkuvaa kehittämistä. Yksilöt ovat organisaatiossa ideoiden lähde, mutta sen kehittäminen innovaatioksi on koko organisaation vastuulla. Innovatiivinen organisaatio on aina myös luova, koska luovuus on innovaation lähde. Luovuuden avulla tuotetaan uusia ja hyödyllisiä ideoita ja toimeenpanokyky sisältää ideoiden kehittämisen ja hyödyntämisen liiketoiminnassa. Innovaatiot edellyttävät myös uutta ajattelua. Rationaalinen ajattelu on jopa innovatiivisuuden este. Ajattelukyvykkyyden kehittäminen johtaa tutkimuksien mukaan tehokkaampaan kommunikointiin ja tuloksekkaampaan tiimityöhön. Innovaatiot syntyvät usein vuorovaikutuksessa poikkiorganisatorisissa tiimeissä Innovaatiot eivät synny sattumalta vaan johtamisen tuloksena. Luovuuden ja kyvykkyyksien johtaminen on innovatiivisen organisaation peruselementtejä. Innovaatiokyvykkyyden osatekijöitä ovat innovaation tietolähteiden hyödyntäminen, toimialan osaaminen, innovaatioita tukevat johtamis- ja tietojärjestelmät, innovaatiokulttuuri, prosessilähtöisyys ja dynaaminen kyvykkyys. Innovaatioiden johtaminenon strategialähtöistä, innovaatioprosessien implementointia, työkalujen ja menetelmien hallintaa sekä innovatiivisuuden kehittämistä.

Tuotekehitys- ja innovaatioprosessin kehittäminen yrityksessä

Tutkimus käsittelee tuotekehitys- ja innovaatioprosessin kehittämistä ja sen vakiinnuttamista kohdeyrityksissä A ja B. Työssä luodaan ensin kirjallisuustutkimuksena yleinen teoreettinen viitekehys ja lähtötilannemalli tuotekehitys- ja innovaatioprosessin referenssimallille. Tämän vaiheen aikanakäsitellään erilaisia elementtejä ja vaiheita, joita tarvitaan kehitysprosessinkuvaamiseen ja sen kehittämiseen. Prosessimallissa ovat keskeisessä osassa päätöspisteet, joiden arviointikriteereitä ja -tekniikoita työssä käsitellään osana portfolion hallinnan eri mahdollisuuksia. Kehitettyä teoreettista mallia lähdetään implementoimaan työn toisessa osassa kohdeyrityksiin A ja B. Implementoinninyhteydessä käydään läpi sekä prosessikuvaus että siihen liittyvät päätöskriteerit. Tutkimuksen lopputuloksena on yrityksille tuotettu esitys innovaatioprosessista ja sen eri osa-alueista tarkemmalla tasolla sekä tutkimuksen puitteissa rakennettu portfoliotyökalu, jolla kehitysprojekteja voidaan hallinnoida niiden eri vaiheissa.

Managing Technologies in Research Organization: Framework for Research Surplus Portfolio

Avoimesta innovaatiosta ja innovaatioiden tehokkaasta hyödyntämisestä on tulossa tärkeitä osia yritysten T&K-prosesseihin. Diplomityön tarkoituksena on luoda viitekehys teknologioiden, jotka eivät kuulu yrityksen ydinliiketoimintaan, tehokkaampaan hallinnointiin tutkimusorganisaatiossa. Konstruktiivinen viitekehys on rakennettu pohjautuen aineettomien pääomien johtamisen ja portfolion hallinnoinnin teorioihin. Lisäksi työssä määritellään työkaluja jatekniikoita ylijäämäteknologioiden arviointiin. Uutta ylijäämäteknologioiden portfoliota voidaan hyödyntää hakukoneena, ideapankkina, kommunikaatiotyökaluna tai teknologioiden markkinapaikkana. Sen johtaminen koostuu tietojen dokumentoinnista järjestelmään, teknologioiden arvioinnista ja portfolion päivityksestä ja ylläpidosta.

Asiakkuuden arvon arviointi osana asiakkuudenhallintaa. Case: Martela Oyj

Tutkielman tavoitteena oli laatia Martela Oyj:n-käyttöön asiakkuuden arvoa määrittävä mittaristo, jonka avulla yrityksessä voidaan kehittää asiakkuudenhallintaa sekä asiakkuuden arvoa ja kannattavuutta. Tutkielman tavoitteeseen pääsemiseksi käytettiin konstruktiivista tutkimusmenetelmää. Mallin laatimiseksi perehdyttiin asiakkuudenhallinnan doktriiniin sekäcase -yrityksen nykyisen asiakkuudenhallinnan ongelmiin ja kehittämistarpeisiin. Näiden pohjalta laadittiin asiakkuuden arvoa määrittävä mittaristo, jonka avulla valittu otos yrityksen asiakkaista analysoitiin. Tutkimuksen keskeisempiä tuloksia on laadittu arvoanalyysimalli, jota voidaan jatkossa käyttää apuna asiakkuuksien johtamisessa ja asiakkuudenhallinnan kehittämisessä. Mallin avulla tutkittiin kaikki suurasiakasryhmän asiakkuudet ja tuloksia voidaan hyödyntää heti käytännössä mm. hoitomallien kehittämisessä sekä potentiaalien hyödyntämisessä. Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla asiakkuuksien johtamista voidaan tehostaa ja vaikuttaa asiakkuuden arvon kehittymiseen. Tutkielmantulosten avulla voidaan yrityksessä aloittaa asiakkuudenhallinnan nykytilan systemaattinen kehittäminen sekä käynnistää asiakaskannattavuuden laskennan kehittämisprojekti.

Asiantuntijaorganisaation osaamisen ja tietämyksen kehittäminen : Case: UPM Kymmene Metsä Metsätalous ja maankäyttö

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, mikä merkitys erilaisella osaamisella asiantuntijaorganisaatiossa, mitä osaamista organisaatiossa tarvitaan, selvittää mitä osaamista organisaatiossa on ja kuinka olemassa oleva osaaminen ja resurssit vastaavat tarpeita jatkuvan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Kohdeorganisaationa tutkimuksessa on UPM-Kymmene, Metsä, Metsätalous- ja maankäyttö -yksikkö, Valkeakoskella. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda pohja organisaation kehittämisohjelmalle.Tutkimuksen teoreettisina viitekehyksinä ovat eri tutkijoiden näkemykset tiedon ja osaamisen johtamisesta, tiedon ja osaamisen johtamisen sukupolvista, tiedon ja osaamisen johtamisen yhdistymisestä sekä näkemykset osaamisen kehittämisestä. Tutkimus osoittaa selkeästiosaamisen ja tiedon tärkeyden ja merkityksen organisaatiolle.

Ymmärrystä ja keinoja osaamisen ja tiedon johtamiseen

Tämän tutkimuksentavoitteena on tarkastella osaamisen ja tiedon johtamista. Työssä tarkastellaan aiheeseen liittyviä teoreettisia kehyksiä. Työ ei sisällä empiiristä tutkimusosaa. Tutkimuksen teoreettisina viitekehyksinä ovat eritutkijoiden näkemykset tiedon ja osaamisen johtamisesta, tiedon ja osaamisen johtamisen sukupolvista, tiedon ja osaamisen johtamisen yhdistymisestä sekä näkemykset osaamisen kehittämisestä. Tutkimus osoittaa selkeästi osaamisen ja tiedon tärkeyden ja merkityksen organisaatiolle. Tulevaisuuden kilpailukyky rakentuu paljolti juuri osaamisen varaan. Osaaminen voidaan jakaa eri alueisiin, mistä yleinen näkemys osaamisen ja tiedon jakautumisesta. Osaamisen kehittämisprosessi etenee useilla tutkijoilla samansuuntaisesti visiosta ja strategiasta kehittämissuunnitelmaan. Tiedon luomisen tärkeys on päivä päivältä merkittävämpää myös organisaation osaamisen kannalta. Knowledge Managementin ja Competence Managementin kehitys ajan kuluessa kohti integroitunutta ja systeemistä näkemystä, missä molempien mahdollisuutena voidaan pitää koko systeemin hallintaa kohti itse uudistuvaa organisaatiota mahdollistaa myös ymmärryksen teorioiden viidakossa.

In Search of Corporate Renewal: How to Benefit from Corporate Venturing?

Despite the rapid change in today's business environment there are relatively few studies about corporate renewal. This study aims for its part at filling that research gap by studying the concepts of strategy, corporate renewal, innovation and corporate venturing. Its purpose is to enhance our understanding of how established companies operating in dynamic and global environment can benefit from their corporate venturing activities. The theoretical part approaches the research problem in corporate and venture levels. Firstly, it focuses on mapping the determinants of strategy and suggests using industry, location, resources, knowledge, structure and culture, market, technology and business model to assess the environment and using these determinants to optimize speed and magnitude of change.Secondly, it concludes that the choice of innovation strategy is dependent on the type and dimensions of innovation and suggests assessing market, technology, business model as well as novelty and complexity related to each of them for choosing an optimal context for developing innovations further. Thirdly, it directsattention on processes through which corporate renewal takes place. On corporate level these processes are identified as strategy formulation, strategy formation and strategy implementation. On the venture level the renewal processes are identified as learning, leveraging and nesting. The theoretical contribution of this study, the framework of strategic corporate venturing, joins corporate and venture level management issues together and concludes that strategy processes and linking processes are the mechanism through which continuous corporate renewaltakes place. The framework of strategic corporate venturing proposed by this study is a new way to illustrate the role of corporate venturing as a purposefullybuilt, different view of a company's business environment. The empirical part extended the framework by enhancing our understanding of the link between corporate renewal and corporate venturing in its real life environment in three Finnish companies: Metso, Nokia and TeliaSonera. Characterizing companies' environmentwith the determinants of strategy identified in this study provided a structured way to analyze their competitive position and renewal challenges that they arefacing. More importantly the case studies confirmed that a link between corporate renewal and corporate venturing exists and found out that the link is not as straight forward as indicated by the theory. Furthermore, the case studies enhanced the framework by indicating a sequence according to which the processes work. Firstly, the induced strategy processes strategy formulation and strategy implementation set the scene for corporate venturing context and management processes and leave strategy formation for the venture. Only after that can strategies formed by ventures come back to the corporate level - and if found viable in the corporate level be formalized through formulation and implementation. With the help of the framework of strategic corporate venturing the link between corporaterenewal and corporate venturing can be found and managed. The suggested response to the continuous need for change is continuous renewal i.e. institutionalizing corporate renewal in the strategy processes of the company. As far as benefiting from venturing is concerned the answer lies in deliberately managing venturing in a context different to the mainstream businesses and establishing efficientlinking processes to exploit the renewal potential of individual ventures.

Critical flux and fouling in ultrafiltration of proteins

In this thesis different parameters influencing critical flux in protein ultrafiltration and membrane foul-ing were studied. Short reviews of proteins, cross-flow ultrafiltration, flux decline and criticalflux and the basic theory of Partial Least Square analysis (PLS) are given at the beginning. The experiments were mainly performed using dilute solutions of globular proteins, commercial polymeric membranes and laboratory scale apparatuses. Fouling was studied by flux, streaming potential and FTIR-ATR measurements. Critical flux was evaluated by different kinds of stepwise procedures and by both con-stant pressure and constant flux methods. The critical flux was affected by transmembrane pressure, flow velocity, protein concentration, mem-brane hydrophobicity and protein and membrane charges. Generally, the lowest critical fluxes were obtained at the isoelectric points of the protein and the highest in the presence of electrostatic repulsion between the membrane surface and the protein molecules. In the laminar flow regime the critical flux increased with flow velocity, but not any more above this region. An increase in concentration de-creased the critical flux. Hydrophobic membranes showed fouling in all charge conditionsand, furthermore, especially at the beginning of the experiment even at very low transmembrane pressures. Fouling of these membranes was thought to be due to protein adsorption by hydrophobic interactions. The hydrophilic membranes used suffered more from reversible fouling and concentration polarisation than from irreversible foul-ing. They became fouled at higher transmembrane pressures becauseof pore blocking. In this thesis some new aspects on critical flux are presented that are important for ultrafiltration and fractionation of proteins.

Contents of trichothecenes in oats during official variety, organic cultivation and nitrogen fertilization trials in Finland

Selostus: Kauran trikotekeenipitoisuus virallisissa lajikekokeissa sekä typpilannoitus- ja luomulajikekokeissa

Pedagogiikka ja media : monitieteellisiä aineksia kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksen innovatiiviseen kehittämiseen

Summary: Pedagogics and media : multidisciplinary aspects for the innovative development of LIS education

Päällystetyn graafisen kartongin hajuominaisuudet

Diplomityön tavoitteena oli selvittää elintarvikepakkauksiin soveltuvan graafisen kartongin potentiaalinen hajun aiheuttaja. Lisäksi tavoitteena oli vähentää päällystetyn tasakoosteisen (SBS) kolmikerroskartongin hajutasoa keskittyen päällystyspastakomponentteihin sekä massaosaston jälkeen annosteltaviin kemikaaleihin. Kirjallisuusosassa tarkasteltiin eri kartonkilajeja, päällystyspastoja ja sen sisältämiä komponentteja, pääpainon ollessa kuitenkin kartongin hajuominaisuuksiin vaikuttavien tekijöiden selvittämisessä. Lisäksi luotiin katsaus kartonkien aistinvaraisiin ja instrumentaalisiin määritysmenetelmiin. Instrumentaalisista määritysmenetelmistä käsiteltiin headspace –kaasukromatografia (HSGC) sekä korkeanerotuskyvyn nestekromatografia yhdistettynä massaspektrometriin (HPLC/MS). Kokeellisen osan alussa kartoitettiin päällystyskemikaalien sekä liima- ja retentioaineiden haihtuvat yhdisteet HSGC- ja HPLC/MS –tekniikoiden avulla. Kaasukromatografisesti analysoidut kokonaishaihtuvien tasot eivät poikenneet normaaleista tasoista, joten jouduttiin siirtymään HPLC/MS –menetelmään. HPLC/MS –tekniikalla on päästy tutkimaan herkästi haihtuvien typpiyhdisteiden amiinipitoisuuksia. Kemikaalimittausten perusteella vaihdettiin potentiaaliset hajua aiheuttavat kemikaalit, kovete ja synteettinen paksuntaja, markkinoilla oleviin vaihtoehtoisiin kemikaaleihin ja suoritettiin pilot -koeajo sekä tehdasmittakaavaiset koeajot. Työssä perehdyttiin myös varastoinnin aiheuttamiin vaikutuksiin eri kartonkilaatujen aistinvaraisissa ominaisuuksissa. Päällystyspastan kemikaaleista suuren hajukuorman aiheuttavat kovete, dispergointiaine, päällystyspigmentit ja lateksit sekä synteettinen paksuntaja. Kovetteen annostelumäärä päällystyspastoihin on alhainen, mutta sen sisältämä ammoniakkipitoisuus on kuitenkin huomattavan suuri. Kovete ohjaakin lopputuotteen ammoniakkipitoisuutta. Merkittävän metyyliamiinikuorman sisältää dispergointiaine. Sen vaikutus lopputuotteeseen voidaan olettaa vähäiseksi johtuen kemikaalin pienestä määrästä pastassa. Päällystyspigmenttien ja lateksien korkea metyyliamiinikuorma voi puolestaan aiheuttaa lopputuotteeseen huomattavan hajukuorman johtuen niiden suurista annostelumääristä. Eri synteettisille paksuntajille tehtyjen tutkimusten mukaan niiden hajukuormat olivat hyvin samankaltaisia ja vaikutus lopputuotteen kokonaishajutasoon jäi pieneksi. Aistinvaraisesti tarkasteltuna eri kartonkilaaduille saadaan eri hajutasoja. Elintarvikepakkauksiin soveltuvan graafisen kartongin hajutasot olivat korkeita muihin kartonkilaatuihin nähden niin tuoreena kuin varastoinnin jälkeen. Erityisesti tuoreen kartonkinäytteen metyyliamiinipitoisuus ylitti hajukynnyksen. Käytetty lateksi, kovete ja synteettinen paksuntaja näyttävät muodostavan niin tiiviin hajua koteloivan päällystekerroksen kartongin pinnalle, että hajua vapautuu pitkällä aikavälillä. Myös varastointi tiiviinä pakkauksena estää amiinien haihtumisen. Tutkimusten mukaan ammoniakkivapaalla PZC –kovetteella saadaan alennettua graafisen kartongin ammoniakkikuormaa huomattavasti. Tämä on vaikuttamassa myös lopputuotteen hajutasoon, jota on mahdollisuus alentaa käyttämällä ammoniakkivapaata kovetetta.