Exact results for Wilson loops in arbitrary representations

We compute the exact vacuum expectation value of 1/2 BPS circular Wilson loops of TeX = 4 U(N) super Yang-Mills in arbitrary irreducible representations. By localization arguments, the computation reduces to evaluating certain integrals in a Gaussian matrix model, which we do using the method of orthogonal polynomials. Our results are particularly simple for Wilson loops in antisymmetric representations; in this case, we observe that the final answers admit an expansion where the coefficients are positive integers, and can be written in terms of sums over skew Young diagrams. As an application of our results, we use them to discuss the exact Bremsstrahlung functions associated to the corresponding heavy probes.

Glioblastoma in elderly patients: health-related quality of life (hrqol) in a randomized trial comparing 6-weeks of tadiotherapy (rt) vs hypofractionated rt over 2 weeks vs temozolomide chemotherapy (tmz)

BACKGROUND: Despite advances in treatment, survival of patients with GBM over 60 years is still often less than 1 year. In the perspective of a short expected survival, the quality of the remaining life and the effects of therapy on health-related quality of life (HRQoL) should be given special emphasis when recommending treatment for the individual patients. Several studies have focused on survival of the elderly, but few data are available on HRQoL for different treatments. In a randomized trial, we compared survival and HRQoL for 3 treatment options, 6 weeks of RT, vs hypofractionated RT, or chemotherapy with TMZ. MATERIALS AND METHODS: Newly diagnosed GBM patients, age ≥60 years with PS 0-2, were randomized to either standard RT (60 Gy in 2-Gy fractions over 6 weeks), hypofractionated RT (34 Gy in 3.4-Gy fractions over 2 weeks), or 6 cycles of chemotherapy with TMZ (200 mg/m2 day 1-5 every 28 days). QoL was determined by the EORTC QLQ 30 questionnaire and the Brain Cancer Module at inclusion, before start of therapy, at 6 weeks, 3 months, and 6 months after start of treatment. Patients were followed until death. The primary study endpoint was overall survival (OS) and secondary objectives were HRQoL, neurologic symptom control, and safety. RESULTS: A total of 342 patients were included and 292 patients were randomized between the 3 treatment options and 50 patients between hypofractionated RT and TMZ. Median age was 70 years (range 60-92) with 58% being male. Performance status was 0-1 for 75% of patients and 73% had undergone surgical resection. CONCLUSION: The results from the HRQoL analysis of this trial will be presented together with survival data at the upcoming EANO meeting.

High precision U/Pb zircon dating of the Chalten Plutonic Complex (Cerro Fitz Roy, Patagonia) and its relationship to arc migration in the southernmost Andes

We report new high-precision U/Pb ages and geochemical data from the Chalten Plutonic Complex to better understand the link between magmatism and tectonics in Southern Patagonia. This small intrusion located in the back-arc region east of the Patagonian Batholith provides important insights on the role of arc migration and subduction erosion. The Chalten Plutonic Complex consists of a suite of calc-alkaline gabbroic to granitic rocks, which were emplaced over 530 kyr between 16.90 +/- 0.05 Ma and 16.37 +/- 0.02 Ma. A synthesis of age and geochemical data from other intrusions in Patagonia reveals (a) striking similarities between the Chalten Plutonic Complex and the Neogene intrusions of the batholith and differences to other back-arc intrusions such as Torres del Paine (b) a distinct E-W trend of calc-alkaline magmatic activity between 20 and 17 Ma. We propose that this trend reflects the eastward migration of the magmatic arc, and the consistent age pattern between the subduction segments north and south of the Chile triple junction suggests a causal relation with a period of fast subduction of the Farallon-Nazca plate during the Early Miocene. Previously proposed flat slab models are not consistent with the present location and morphology of the Southern Patagonian Batholith. We advocate, alternatively, that migration of the magmatic arc is caused by subduction erosion due to the increasing subduction velocities during the Early Miocene.

Trace element chemistry and U-Pb dating of zircons from oceanic gabbros and their relationship with whole rock composition (Lanzo, Italian Alps)

The U-Pb ages and the trace element content of zircon U-Pb along with major and trace element whole rock data on gabbroic dikes from the Lanzo lherzolitic massif, N-Italy, have been determined to constrain crustal accretion in ocean-continent transition zones. Three Fe-Ti gabbros were dated from the central and the southern part of the massif providing middle Jurassic ages of 161 +/- 2, 158 +/- 2 and 163 +/- 1 Ma, which argue for magmatic activity over few millions of years. Zircon crystals are characterized by high but variable Th/U ratios, rare earth element patterns enriched in heavy rare earths, pronounced positive Ce and negative Eu-anomalies consistent with crystallization after substantial plagioclase fractionation. The zircon trace element composition coupled with whole rock chemistry was used to reconstruct the crystallization history of the gabbros. A number of gabbros crystallized in situ, and zircon precipitated from trapped, intercumulus liquid, while other gabbros represent residual liquids that were extracted from a cumulus pile and crystallized along syn-magmatic shear zones. We propose a model in which the emplacement mechanism of gabbroic rocks in ocean-continent transition zones evolves from in situ crystallization to stratified crystallization with efficient extraction of residual liquid along syn-magmatic shear zones. Such an evolution of the crystallization history is probably related to the thermal evolution of the underlying mantle lithosphere.

Clustering of grape yield maps to delineate site-specific management zones

Zonal management in vineyards requires the prior delineation of stable yield zones within the parcel. Among the different methodologies used for zone delineation, cluster analysis of yield data from several years is one of the possibilities cited in scientific literature. However, there exist reasonable doubts concerning the cluster algorithm to be used and the number of zones that have to be delineated within a field. In this paper two different cluster algorithms have been compared (k-means and fuzzy c-means) using the grape yield data corresponding to three successive years (2002, 2003 and 2004), for a ‘Pinot Noir’ vineyard parcel. Final choice of the most recommendable algorithm has been linked to obtaining a stable pattern of spatial yield distribution and to allowing for the delineation of compact and average sized areas. The general recommendation is to use reclassified maps of two clusters or yield classes (low yield zone and high yield zone) and, consequently, the site-specific vineyard management should be based on the prior delineation of just two different zones or sub-parcels. The two tested algorithms are good options for this purpose. However, the fuzzy c-means algorithm allows for a better zoning of the parcel, forming more compact areas and with more equilibrated zonal differences over time.

The effects of milk as a food matrix for polyphenols on the excretion profile of cocoa (-)-Epicatechin metabolites in healthy humans subjects

The effect of different food matrices on the metabolism and excretion of polyphenols is uncertain. The objective of the study was to evaluate the possible effect of milk on the excretion of (2)-epicatechin metabolites from cocoa powder after its ingestion with and without milk. Twenty-one volunteers received the following three test meals each in a randomised cross-over design with a 1-week interval between meals: (1) 250 ml whole milk as a control; (2) 40 g cocoa powder dissolved in 250 ml whole milk (CC-M); (3) 40 g cocoa powder dissolved in 250 ml water (CC-W). Urine was collected before consumption and during the 0-6, 6-12 and 12-24 h periods after consumption. (2)-Epicatechin metabolite excretion was measured using liquid chromatography-MS. One (2)-epicatechin glucuronide and three (2)-epicatechin sulfates were detected in urine excreted after the intake of the two cocoa beverages (CC-M and CC-W). The results show that milk does not significantly affect the total amount of metabolites excreted in urine. However, differences in metabolite excretion profiles were observed; there were changes in the glucuronide and sulfate excretion rates, and the sulfation position between the period of excretion and the matrix. The matrix in which polyphenols are consumed can affect their metabolism and excretion, and this may affect their biological activity. Thus, more studies are needed to evaluate the effect of these different metabolite profiles on the body.

Mutations in LONP1, a mitochondrial matrix protease, cause CODAS syndrome.

Cerebral, ocular, dental, auricular, skeletal anomalies (CODAS) syndrome (MIM 600373) was first described and named by Shehib et al, in 1991 in a single patient. The anomalies referred to in the acronym are as follows: cerebral-developmental delay, ocular-cataracts, dental-aberrant cusp morphology and delayed eruption, auricular-malformations of the external ear, and skeletal-spondyloepiphyseal dysplasia. This distinctive constellation of anatomical findings should allow easy recognition but despite this only four apparently sporadic patients have been reported in the last 20 years indicating that the full phenotype is indeed very rare with perhaps milder or a typical presentations that are allelic but without sufficient phenotypic resemblance to permit clinical diagnosis. We performed exome sequencing in three patients (an isolated case and a brother and sister sib pair) with classical features of CODAS. Sanger sequencing was used to confirm results as well as for mutation discovery in a further four unrelated patients ascertained via their skeletal features. Compound heterozygous or homozygous mutations in LONP1 were found in all (8 separate mutations; 6 missense, 1 nonsense, 1 small in-frame deletion) thus establishing the genetic basis of CODAS and the pattern of inheritance (autosomal recessive). LONP1 encodes an enzyme of bacterial ancestry that participates in protein turnover within the mitochondrial matrix. The mutations cluster at the ATP-binding and proteolytic domains of the enzyme. Biallelic inheritance and clustering of mutations confirm dysfunction of LONP1 activity as the molecular basis of CODAS but the pathogenesis remains to be explored.

Mueller matrix microscope with a dual continuous rotating compensator setup and digital demodulation

In this paper we describe a new Mueller matrix (MM) microscope that generalizes and makes quantitative the polarized light microscopy technique. In this instrument all the elements of the MU are simultaneously determined from the analysis in the frequency domain of the time-dependent intensity of the light beam at every pixel of the camera. The variations in intensity are created by the two compensators continuously rotating at different angular frequencies. A typical measurement is completed in a little over one minute and it can be applied to any visible wavelength. Some examples are presented to demonstrate the capabilities of the instrument.

Psychotherapy for Personality Disorders in a Natural Setting: A Pilot Study over Two Years of Treatment.

Long-term assessment of the effects of psychotherapy for personality disorders (PDs) in a natural environment is an important task. Such research contributes to enlarge the practice-based evidence, embedded in broad collaborations between clinicians and researchers in psychotherapy for PDs. The present pilot study used rigorous assessment procedures and incorporated feedback loops of outcome information to the therapists in demonstrating the effects of psychotherapy for PD in a natural setting. The number of Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Fourth Edition (DSM-IV), criteria for any PD was the primary outcome (along with psychological distress, depression, impulsiveness, and quality of life as secondary measures), assessed at intake, 6, 12, 18, and 24 months of psychotherapy for N = 13 patients with PD. Data were analyzed using hierarchical linear modeling. Results demonstrated a large pre-post effect (d = 2.22) for the observer-rated measure (primary outcome), and small to medium effects for the secondary outcomes; these results were corroborated by a steady decrease of symptoms over all five time points, which was significant for several outcomes. These results add a piece to the literature by demonstrating the effects of long-term psychotherapy for PDs in increasingly diverse contexts and suggest that practice-oriented research can be carried out in a collaborative and systematic manner.

Management zones using fuzzy clustering based on spatial-temporal variability of soil and corn yield

Clustering soil and crop data can be used as a basis for the definition of management zones because the data are grouped into clusters based on the similar interaction of these variables. Therefore, the objective of this study was to identify management zones using fuzzy c-means clustering analysis based on the spatial and temporal variability of soil attributes and corn yield. The study site (18 by 250-m in size) was located in Jaboticabal, São Paulo/Brazil. Corn yield was measured in one hundred 4.5 by 10-m cells along four parallel transects (25 observations per transect) over five growing seasons between 2001 and 2010. Soil chemical and physical attributes were measured. SAS procedure MIXED was used to identify which variable(s) most influenced the spatial variability of corn yield over the five study years. Basis saturation (BS) was the variable that better related to corn yield, thus, semivariograms models were fitted for BS and corn yield and then, data values were krigged. Management Zone Analyst software was used to carry out the fuzzy c-means clustering algorithm. The optimum number of management zones can change over time, as well as the degree of agreement between the BS and corn yield management zone maps. Thus, it is very important take into account the temporal variability of crop yield and soil attributes to delineate management zones accurately.

Partisaanisodasta alueelliseen puolustusjärjestelmään : jugoslavialaisen sotataidollisen ajattelun kehittyminen toisen maailmansodan jälkeen

Väitöskirjan tavoitteena on ollut rakentaa kokonaiskuva aiheesta Jugoslavialaisen sotataidollisen ajattelun kehittyminen toisen maailmansodan jälkeen. Tutkimuksessa ei ole rajoituttu ainoastaan kuvailemaan sotataidollisen ajattelun kehittyminen, vaan on pyritty selvittämään kehittymiseen vaikuttaneet tekijät ja vastaamaan kysymykseen, miksi näin on tapahtunut? Aiemmat länsimaiset tutkimukset ovat tarkastelleet jugoslavialaista sotataitoa tai maanpuolustusta vain jostain tietystä rajallisesta näkökulmasta, kuten esimerkiksi Jugoslavian kansanarmeijaa, asevoimien vaikutusta maan poliittiseen elämään tai sotilaallista doktriinia koskien. Sotataidon kehittymiseen vaikuttavat tekijät huomioivaa kokonaisesitystä ole tehty. Myös jugoslavialainen sotataidollinen ajattelu on jäänyt pääosin pimentoon. Jugoslavialainen maan sotataitoon kohdistunut tutkimus on ollut laajaa ja monipuolista, mutta sen käytettävyyteen osittain vaikuttaa marxilais-leniniläinen materialistis-dialektinen, historialliseen materialismiin perustuva tutkimusmenetelmä. Väitöskirjan päätutkimusaineiston ovat muodostaneet alkuperäislähteet, ensisijaisesti jugoslavialaiset ohjesäännöt, käsikirjat, oppaat ja oppikirjat. Muu lähteistö on koostunut lähinnä arkistoasiakirjoista ja muusta kirjallisuudesta. Tutkimusmenetelmä on ollut historiatieteellinen käsittäen muun muassa ulkoisen ja sisäisen lähdekritiikin harjoittamisen, tietojen varmistamisen mahdollisimman useasta toisistaan riippumattomasta lähteestä sekä pyrkimyksen rekonstruoida ristiriidaton kokonaiskuva tutkimuskohteesta. Eri lähteistä ja lähderyhmistä saatuja tietoja on vertailtu, analysoitu sekä yhdistetty kriittisesti. Lähteiden käytettävyyden, lähdearvon ja luotettavuuden arviointi ovat olleet merkittävässä roolissa, näistä kaikista tärkeimpänä luotettavuuden arviointi. Sisäisen ja ulkoisen lähdekritiikin keinoin on pyritty luomaan oma ristiriidaton tulkinta kokonaisuudesta, jugoslavialaisen sotataidollisen ajattelun kehittymisestä toisen maailmansodan jälkeen. Tutkimuksessa on pitäydytty niin pitkälle kuin mahdollista jugoslavialaisen sotataidon alkuperäisessä terminologiassa. Jugoslavialaisia termejä ei ole muokattu vastaamaan paremmin esimerkiksi tällä hetkellä länsimaisessa sotataidossa käytettyjä käsitteitä. Väitöskirjan rakenne on temaattinen. Läpi koko tutkittavan ajanjakson jugoslavialaisen sotataidollisen ajattelun kehittymisessä on tunnistettavissa samat määräävät tekijät: historialliset taustatekijät, sotilaallinen uhka, sotilaallinen doktriini, lakiperusteet, kommunistiliiton ohjaus ja asevoimien sekä yhteiskunnan valmiuden kehittyminen. Jugoslaviassa puhuttiin aseelliseen kamppailuun vaikuttavista sodankäynnin faktoreista, joita olivat yhteiskunnalliset tekijät, materiaalis-tekniset tekijät ja sotilaalliset tekijät. Kaikista tärkeimpänä tekijänä pidettiin kuitenkin ihmistä itseään, vaikka ihmisen merkitys välillä tuntuikin hukkuvan ”moraalis-poliittiset tekijät”-sanahirviön alle. Tutkimuskysymyksiin on vastattu sotataitoon vaikuttaneiden edellä mainittujen tekijöiden kautta. Kuhunkin muutostekijään liittyvä kehitys on kuvattu kronologisena esityksenä. Kansan vapautussodassa vuosina 1941–1945 perustettujen partisaaniyksiköiden muodostamisessa sekä niiden toimintamenetelmissä on havaittavissa runsaasti yhtymäkohtia 1700- ja 1800-luvun hajdukkijoukkojen sekä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun četnikkijoukkojen vastaaviin periaatteisiin. Samankaltaisuuksia ilmenee 1950-luvulta alkaen alueellisen puolustuksen joukkojen ja partisaaniyksiköiden toimintamenetelmien yhteydessä väliaikaisesti menetetyllä alueella toimittaessa. Kansan tukeen, karismaattisiin johtajiin ja yllätyselementtiin perustuva sissitoiminta on perinteistä eteläslaavilaista sotataitoa. Sodanjälkeinen jugoslavialainen sotataito oli jatkumoa eteläslaavien vuosisatoja vanhalle sotataidolliselle perinteelle, vaikka sitä ei julkisesti Jugoslaviassa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta myönnettykään. Jugoslavian sotilaallinen doktriini oli luotu kaikista suunnista kohdistuvia hyökkäyksiä vastaan, mutta sotilaallisen uhkan painotukset vaihtelivat usein, jopa vain muutaman vuoden välein. Tämä ei johtunut päättämättömyydestä eikä pelkästään koetun uhkan suunnan vaihtumisesta. Painottamalla sisäisen ja ulkoisen uhkan jatkuvuutta sekä uhkan suunnan vaihtelua pyrittiin pitämään maanpuolustuspiirit valppaina ja kansalaiset aktiivisina. Tällä tavalla myös perusteltiin maanpuolustuksen korkeita kustannuksia ja ennen kaikkea pyrittiin lisäämään maan sisäistä veljeyttä ja yhtenäisyyttä. On ilmeistä, että sekä lännestä että idästä kohdistui Jugoslavian suuntaan suurta poliittista ja sotilaallista intressiä kylmän sodan vuosina 1945–1990, mutta suoran sotilaallisen uhkan aukoton todistaminen olisi kuitenkin hankalaa. Oleellista onkin jugoslavialaisten oma käsitys maataan vastaan kohdistuneesta sotilaallisesta uhkasta. Sisäisen uhkan vaikutus alkoi kasvaa 1970-luvun alkupuolelta lähtien ja se johti lopulta 1980-luvulla alueellisen puolustuksen joukkojen esikuntien lakkauttamiseen ja taisteluvälineiden hajavarastointijärjestelmän purkamiseen. Yhteiskunnallisista tekijöistä merkittävimpinä sotataitoon ja sotataidolliseen ajatteluun vaikuttaneina osina olivat lait ja Jugoslavian kommunistiliitto. Perustuslakiin ja lakiin kansallisesta puolustuksesta sekä kommunistiliiton päätöslauselmiin sisällytetyt vaatimukset sotataidon kehittymiselle kuitenkin vain toistivat sotilaallisessa doktriinissa määritettyjä suuntaviivoja sekä määräyksiä. Maanpuolustukseen liittyneiden määräysten ja ohjeiden hyväksymiselle laillisen järjestyksen mukaisesti annettiin kuitenkin erittäin suuri arvo. Niiden toimeenpanon leviäminen maanlaajuisesti varmistettiin puolueen päätöksillä velvoittamalla muun muassa kommunistiliiton paikallisorganisaatiot, puoluesolut asevoimien sisällä sekä kaikki liittovaltion hallintotasot tekemään kaikkensa yleisen kansanpuolustuksen ja sitä ilmentävän sotataidon toteutumisen eteen. Materiaalis-teknisen tekijän kokonaisuus sisälsi aseet ja varusteet sekä niihin liittyviä muita seikkoja, kuten yhteiskunnan teollisuuden kehittymisen asteen sekä kyvyn suojautua vihollisen taisteluvälineitä vastaan ja luoda vihollisen aseita vastaan tehokkaampi vasta-ase. Siihen luettiin myös yksilöiden, taktisten ja yhdistettyjen taktisten yksiköiden sekä koko kansan koulutus aseiden ja varusteiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Vaikka jugoslavialainen aseteollisuus kehittyi tutkimusperiodin aikana voimakkaasti, joutui maa taloudellisten resurssiensa rajallisuuden ja mahdollisen vihollishyökkäyksen ylivoimaisuuden havaittuaan toteamaan, että maanpuolustuksen ongelmia ei voida ratkaista materiaalin ja tekniikan määrällä tai laadulla. Ratkaisun oli löydyttävä sotilaallisista tekijöistä ja varsinkin sotataidosta. Sotilaalliset tekijät ja prosessit olivat jugoslavialaisen sotataidon ja sotataidollisen ajattelun kehittymisen kannalta tärkein muutostekijä. Sotilaallisten tekijöiden ytimen muodosti sotataito, joka Jugoslaviassa koostui teoriasta ja käytännöstä. Tämä jako koski sotataidon kolmea tasoa: strategiaa, operatiikkaa ja taktiikkaa. Sotataitoon kuuluvina osina pidettiin muun muassa taisteluvalmiutta, liikekannallepanovalmiutta, yhteiskunnallis-poliittisten yhteisöjen aseetonta vastarintaa, aseellisen kamppailun operatiivista ja taktista tasoa, materiaalista ja teknistä varustamista, sotatalouden valmistelujen organisointia sekä yhteiskunnallisia palveluja poikkeusoloissa. Osa näistä kuului edellä mainittuihin yhteiskunnallisiin tai materiaalis-teknisiin tekijöihin. Jugoslavialainen sotataito onkin nähtävä matriisinomaisena kokonaisuutena, jossa sotataidon kolmeen toiminnalliseen tasoon, strategiaan, operatiikkaan ja taktiikkaan vaikuttivat historialliset taustatekijät, sotilaallinen uhka, yhteiskunnalliset tekijät ja materiaalis-tekniset tekijät. Jugoslavialaisen sotataidon kokonaisuuteen kuului myös se, että mainitut muutostekijät vaikuttivat vielä toisiinsa. Lopputuloksena näin kokonaisvaltaisesta näkemyksestä sotataitoon ja sotataidolliseen ajatteluun Jugoslavia kykeni luomaan poikkeuksellisen tehokkaana pidetyn puolustusratkaisun, jossa koko yhteiskunnan kaikki resurssit pystyttiin suuntaamaan hyökkäyksen torjumiseen ja maahan tunkeutuneiden pois ajamiseen. Aiempi tutkimus on nähnyt jugoslavialaisen sotataidon kehittymisen keskeisimpänä vaikuttimena ja murroskohtana Varsovan liiton joukkojen toimeenpaneman Tšekkoslovakian miehityksen ja siitä seuranneen koetun uhkan merkittävän voimistumisen. Yleisen kansanpuolustuksen doktriiniin liittyvä taustatutkimus, teorianmuodostus ja doktriinin käyttöönotto tapahtuivat kuitenkin jo 1950-luvulla. Tšekkoslovakian miehitys toimi vain muutoksen toimeenpanoa vauhdittavana tekijänä. Jugoslavialaiset korostivat, että jugoslavialaisessa yhteiskunnassa keskeisessä asemassa ollut yhteisjohtoisuuden periaate ulottui myös maanpuolustukseen ja sotataitoon. Tutkimusaineistoon perehtyminen kuitenkin osoitti, että yleisen kansanpuolustuksen kokonaisuutta kuvaavat oppikirjat, laeissa asetetut määräykset ja Jugoslavian kommunistiliiton julkaisemat vaatimukset eivät olleet jalkautuneet sotataidon teoriaan tai käytäntöön operatiivisella tai taktisella tasolla. Strategisella tasolla yhteisjohtoisuus esiintyi näkyvämmin vain sotilaallisen konseptin ja strategian yhteydessä. Sotilaallisen doktriinin osalta yhteisjohtoisuus ilmeni lähinnä kahdessa asiassa. Alueellisen puolustuksen yksiköiden varustamisvelvoite oli asetettu siviilihallinnon eri tasojen vastuulle. Alueellisen puolustuksen esikunnat ja komentajat olivat vastuussa yleisen kansanpuolustuksen ja yhteiskunnallisen itsesuojelun komiteoille. Siviilihallinnon organisaatioiden kyky varustaa alueellisen puolustuksen yksiköt osoittautui kuitenkin heikoksi. Alueellisen puolustuksen esikunnatkin toimivat upseereiden johtamina sotilaallisina johtoportaina, ja yleisen kansanpuolustuksen ja yhteiskunnallisen itsesuojelun komiteoiden toiminta komentajien ja esikuntien suuntaan rajoittui vain nimelliseen ohjaukseen. Yhteisjohtoisuus osoittautuikin tutkimuksen kuluessa piirteeksi, joka julkisesta retoriikasta huolimatta ei toteutunut jugoslavialaisessa sotataidon praktiikassa. Jugoslavialaisen sotataidollisen ajattelun kehittymisen kaari käynnistyi partisaanisodasta ja päätyi alueelliseen puolustusjärjestelmään. Kansakunta ja sen useat eri kansallisuudet onnistuivat luomaan tieteelliseen ja tutkittuun tietoon perustuvan välineen, sotataidon teorian ja käytännön, joka suojeli maata yli puolen vuosisadan ajan. Yleinen kansanpuolustus sekä jugoslavialainen sotataito ovat toisiensa synonyymejä, seurauksia ja synnyttäjiä. Puolustusratkaisu lähti omista kansallisista lähtökohdista, siihen sulautettiin valikoiden ja jalostettuna hyviksi sekä menestyksekkäiksi koettuja ulkomaisia elementtejä sekä vaikutteita. Sitä perusteltiin monipuolisilla poliittisilla, ideologisilla, teoreettisilla, historiallisilla sekä nykyaikaisilla sotataidollisilla argumenteilla, mutta kaikesta tästä huolimatta sen ydin oli omintakeinen jugoslavialainen sotataidollinen ajattelu.

Extracellular matrix molecules as targets for brown spider venom toxins

Loxoscelism, the term used to describe lesions and clinical manifestations induced by brown spider's venom (Loxosceles genus), has attracted much attention over the last years. Brown spider bites have been reported to cause a local and acute inflammatory reaction that may evolve to dermonecrosis (a hallmark of envenomation) and hemorrhage at the bite site, besides systemic manifestations such as thrombocytopenia, disseminated intravascular coagulation, hemolysis, and renal failure. The molecular mechanisms by which Loxosceles venoms induce injury are currently under investigation. In this review, we focused on the latest reports describing the biological and physiopathological aspects of loxoscelism, with reference mainly to the proteases recently described as metalloproteases and serine proteases, as well as on the proteolytic effects triggered by L. intermedia venom upon extracellular matrix constituents such as fibronectin, fibrinogen, entactin and heparan sulfate proteoglycan, besides the disruptive activity of the venom on Engelbreth-Holm-Swarm basement membranes. Degradation of these extracellular matrix molecules and the observed disruption of basement membranes could be related to deleterious activities of the venom such as loss of vessel and glomerular integrity and spreading of the venom toxins to underlying tissues.

Category fluency test: effects of age, gender and education on total scores, clustering and switching in Brazilian Portuguese-speaking subjects

Verbal fluency tests are used as a measure of executive functions and language, and can also be used to evaluate semantic memory. We analyzed the influence of education, gender and age on scores in a verbal fluency test using the animal category, and on number of categories, clustering and switching. We examined 257 healthy participants (152 females and 105 males) with a mean age of 49.42 years (SD = 15.75) and having a mean educational level of 5.58 (SD = 4.25) years. We asked them to name as many animals as they could. Analysis of variance was performed to determine the effect of demographic variables. No significant effect of gender was observed for any of the measures. However, age seemed to influence the number of category changes, as expected for a sensitive frontal measure, after being controlled for the effect of education. Educational level had a statistically significant effect on all measures, except for clustering. Subject performance (mean number of animals named) according to schooling was: illiterates, 12.1; 1 to 4 years, 12.3; 5 to 8 years, 14.0; 9 to 11 years, 16.7, and more than 11 years, 17.8. We observed a decrease in performance in these five educational groups over time (more items recalled during the first 15 s, followed by a progressive reduction until the fourth interval). We conclude that education had the greatest effect on the category fluency test in this Brazilian sample. Therefore, we must take care in evaluating performance in lower educational subjects.

Angiotensin II induces NF-κB, JNK and p38 MAPK activation in monocytic cells and increases matrix metalloproteinase-9 expression in a PKC- andRho kinase-dependent manner

Angiotensin II (ANG II), the main effector of the renin-angiotensin system, is implicated in endothelial permeability, recruitment and activation of the immune cells, and also vascular remodeling through induction of inflammatory genes. Matrix metalloproteinases (MMPs) are considered to be important inflammatory factors. Elucidation of ANG II signaling pathways and of possible cross-talks between their components is essential for the development of efficient inhibitory medications. The current study investigates the inflammatory signaling pathways activated by ANG II in cultures of human monocytic U-937 cells, and the effects of specific pharmacological inhibitors of signaling intermediates on MMP-9 gene (MMP-9) expression and activity. MMP-9 expression was determined by real-time PCR and supernatants were analyzed for MMP-9 activity by ELISA and zymography methods. A multi-target ELISA kit was employed to evaluate IκB, NF-κB, JNK, p38, and STAT3 activation following treatments. Stimulation with ANG II (100 nM) significantly increased MMP-9 expression and activity, and also activated NF-κB, JNK, and p38 by 3.8-, 2.8- and 2.2-fold, respectively (P < 0.01). ANG II-induced MMP-9 expression was significantly reduced by 75 and 67%, respectively, by co-incubation of the cells with a selective inhibitor of protein kinase C (GF109203X, 5 µM) or of rho kinase (Y-27632, 15 µM), but not with inhibitors of phosphoinositide 3-kinase (wortmannin, 200 nM), tyrosine kinases (genistein, 100 µM) or of reactive oxygen species (α-tocopherol, 100 µM). Thus, protein kinase C and Rho kinase are important components of the inflammatory signaling pathways activated by ANG II to increase MMP-9 expression in monocytic cells. Both signaling molecules may constitute potential targets for effective management of inflammation.