Vankina valkoisten : Oulun vankileiri 1918

Suomen sisällissodassa keväällä vuonna 1918 syntyi useita vankileirejä, jotka oli tarkoitettu valkoisten vangitsemia punaisia varten. Yksi vankileireistä sijaitsi Oulun Raatinsaaressa. Tässä tutkimuksessa olen tarkastellut Oulun vankileirin vankeja, vartijoita ja leirin oloja sekä valtiorikosoikeuden toimintaa ja leirin kuolleisuutta. Oulun vankileiri toimi Valloitettujen alueiden turvaamisosastoon kuuluneen sotavankilaitoksen alaisuudessa. Vankileiri oli tarkoitettu lähinnä Oulun ja Lapin läänin punavankeja varten. Myös asevelvollisuuskutsuntoja vältelleitä ja asevelvollisuudesta kieltäytyneitä oli vangittujen joukossa. Vankien määrä oli suurimmillaan hieman yli 800. Vangit kuuluivat pääsääntöisesti työväenluokkaan. Vangittuina oli myös naisia, joista suurin osa oli pidätetty venäläisten kasarmeilta. Venäläisiä sotilaita, joita oli noin 1000, pidettiin vangittuina omilla kasarmeillaan, ennen kuin heidät kotiutettiin toukokuun lopussa. Vartijoina toimivat aluksi Oulun ja lähikuntien suojeluskuntajoukot ja toukokuun lopusta lähtien asevelvollisuusjoukot. Erityisesti asevelvollisjoukkoja pidettiin vartiointitehtävään sopimattomina. Sotilaat suhtautuivat tehtäviinsä välinpitämättömästi ja vankeihin myötämielisesti. Heistä suurin osa oli kotoisin samoilta paikkakunnilta, mistä punavangitkin ja he kuuluivat suurimmalta osaltaan myös työväenluokkaan. Asevelvollisjoukot olivat myös ylityöllistettyjä ja sotilaskuri oli olematonta, joten ei ollut ihme, että heinäkuun alussa useat asevelvollissotilaat karkasivat riveistä. Vangit asuivat leirillä ahtaasti ja saivat vain niukasti ruokaa. Leirillä vankeja hoitivat lääkäri ja kaksi sairaanhoitajaa. Sairaanhoito oli hankalaa, koska sairastuneita ja heikkoja vankeja oli paljon. Vankien hengellisestä huollosta oli vastuussa kasvatusosasto, jonka johdossa oli pappi apunaan kaksi kasvatusapulaista. Kesäkuun aikana Oulussa toimintansa aloitti kaksi valtiorikosoikeuden osastoa, jotka langettivat tuomioita samanlaisen linjan mukaisesti kuin muuallakin maassa. Punaisena lankana näyttää olleen työväenliikkeen poliittinen nujertaminen. Kuolleisuuden suhteelliseen alhaisuuteen oli osasyynä se, että vartijat eivät olleet kiinnostuneita tehtäviään kohtaan. He eivät estäneet yhteydenpitoa vankien ja heidän omaistensa välillä. Vartijat eivät myöskään syyllistyneet vankileiriterroriin, vaan suhtautuivat vankeja kohtaan pääsääntöisesti maltillisesti. Vangeilla oli mahdollisuuksia ulkopuoliseen ruoansaantiin omaisten kautta ja työskennellessään leirin ulkopuolella eri työtehtävissä. Vankeja käytettiinkin vankileirin ulkopuolisiin työtehtäviin paljon. Koska työnantajat oli velvoitettu kustantamaan työssäkäyvien vankien ruoan, he saivat lisäravintoa ohi vankileiriorganisaation. Siten vangit olivat tarpeeksi vastustuskykyisiä tarttuvia tauteja kohtaan. Oulun vankileirissä kuolleisuus jäikin suhteellisen alhaiseksi hieman alle kuuteen prosenttiin. Avainsanat: Suomi 1918 . vankileirit . sisällissota - sotavangit

Koulukasvatusta teknologisoituvaan yhteiskuntaan : Kansakoulun opetussuunnitelman rakentuminen, 1945-1952

Education for a Technological Society. Public School Curriculum Construction, 1945-1952. The subject of my research is the significance of technology in the construction process of the public school curriculum during the years 1945-1952. During the period the war reparation and rebuilding placed demands and actions to rationalise and dramatise industry and agriculture. Thereby the ambitions of building a technological country and the reformation of curriculum took place simultaneously. Fordistian terms of reference, of which the principles were mass production, rationalisation and standardisation, a hierarchical division of labour and partition of assignments, provided a model for the developing curriculum. In the research the curriculum is examined as an artefact, which shapes socio-technically under the influence of social and technical factors. In the perspective of socio-technical construction the artefact is represented by the viewpoints of members of relevant social groups. The groups give meaning to the curriculum artefact, which determines the components of the curriculum. The weakness of the curriculum was its ineffectiveness, which was due to three critical problems. Firstly, the curriculum was to be based on scientific work, which meant the development of schools through experiments and scientific research. Secondly, the civilised conseption in the curriculum was to be composed of theoretical knowledge, as well as practical skills. Practical education was useful for both the individual and society. Thirdly, the curriculum was to be reformed in a way that the individuality of the pupil would be taken into account. It was useful for the society that talents and natural abilities of every pupil were observed and used to direct the pupil to the proper place in the social division of labour, according to the "right man in a right place" principle. The solutions to critical problems formed the instructions of the public school curriculum, which described the nature and content of education. Technology and its development were on essential part of the whole school curriculum process. The quality words connected to the development of technology - progress, rationality and effectiveness - were also suitable qualifiers and reasons for the reform of the curriculum. On the other hand, technology set a point of comparison and demand for the development of all phases of education. The view of technology was not clearly deterministic - it was also possible to shape technological society with the help of education. The public school curriculum process indicates how originally the principles of technological systems were shaped to the language of education and accepted in educational content.

Judge Max Frankenbach of Berlin hiking with his wife Grete Frankenbach nee Bernstein; Sassal-Massone Portraits Couples

Digital Image

Mr. and Mrs. Fuerst Berlin, Hans Frankenbach, Wronker Slogau? and Lilienthal Berlin seated at an outdoor table; Brambach, Germany Portraits Goups

Digital Image

Key participants in the International Peace Conference; Berlin Portraits Groups

Seated second from left Fritjof Nansen; Standing third from left Mme Menard-Dorney?; Seated far right Ludwig Quidde; Seated forefront Ferdinand Buisson

Max and Martha Liebermann with unidentified group at a celebration for Max Liebermann at the Akademie der Kunste, Berlin Portraits; Groups

Verso: "Liebermann Feierlichkeiten in der Akademie der Kuenste. In der Mitte: Max Liebermann und Frau. Becker."

Building that once served as the J. Krakauer Likoerfabrik Nachfolger; Chausseestrasse, Berlin Business Establishments; Factories

Digital Image

Peter Molling with his governess Ferna and a dog; Berlin. Portraits Groups

Digital Image

Arno Nadel (2nd from right) with undentified men listening to new recordings; Berlin Portraits; Groups; Men

Verso: "Listening to new recordings. Berlin 1932"

Albert Einstein with violin, Josef Schwarz at piano, and Boris Schwarz in background; Haberlandstrasse 5, Berlin Portraits Groups; Men

Digital Image

First convention of the World Union for Progressive Judaism; Herrenhaus, Berlin Organizations

Verso: "In the chair: Claude Montefiore others on the platform Lily Montegu, Israel Mattuck, Leo Baeck"

Portrait of Heinrich Stahl standing at his desk; Berlin Portraits; Men

Signed lower right by photographer Casparius

Portrait of Heinrich Stahl seated at his desk; Berlin Portraits; Men

Signed lower right by photographer Casparius