Dynamika dostępu kobiet do studiów politechnicznych. Studium z socjologii edukacji

Wydział Studiów Edukacyjnych: Zakład Edukacji Wielokulturowej i Badań Nad Nierównościami Społecznymi

Supporting older people’s independent living at home through social and health care collaboration

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ikäihmisten kotona asumista sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden voimavaroista arjesta selviytymisen näkökulmasta, ja tutkia miten asiakkaiden hoito sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä toteutuu. Tutkimus oli poikkileikkaustutkimus, jossa sovellettiin kuvailevaa ja vertailevaa tutkimusasetelmaa. Tutkimusaineisto kerättiin yhden länsisuomalaisen kunnan kotihoidon asiakkailta (≥65 v.) ja heitä hoitavilta ammattihenkilöiltä. Kotihoidon 21 iäkästä asiakasta kuvasivat omia voimavarojaan arjesta selviytymisen näkökulmasta sekä kokemuksiaan hoidon toteutumisesta ammattihenkilöiden yhteistyönä. Aineisto kerättiin avoimella haastattelulla ja analysoitiin sisällön analyysillä. Lisäksi 25 kotihoidon ammattihenkilöä: 13 kotipalvelun työntekijää, 11 kotisairaanhoitajaa ja lääkäri kuvasivat kokemuksiaan iäkkään asiakkaan hoidon toteutumisesta ammattihenkilöiden yhteistyönä. Aineisto kerättiin fokusryhmähaastattelulla ja analysoitiin sisällön analyysillä. Näiden tulosten sekä aikaisemman kirjallisuuden perusteella laadittiin strukturoitu kyselylomake, jolla analysoitiin ja vertailtiin asiakkaiden ja ammattihenkilöiden näkemyksiä siitä, miten asiakkaiden hoito sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä toteutui. Esitestausten jälkeen kyselylomake lähetettiin 200 kotihoidon asiakkaalle ja 570 heitä hoitavalle kotihoidon työntekijälle: 485 kotipalvelun työntekijälle, 81 kotisairaanhoitajalle ja 4 lääkärille. Kyselyyn vastasi 120 asiakasta (60 %) ja 370 ammattihenkilöä (65 %). Ryhmien välisten erojen tarkastelussa käytettiin ristiintaulukointia, Pearsonin khin neliötestiä ja Fisherin tarkan todennäköisyyden testiä. Iäkkäiden asiakkaiden kuvauksissa voimavarat muodostuivat elämänhallinnan tunteesta ja toimintatahdon säilymisestä. Asiakkaat ammensivat arkeen voimaa harrastuksista ja sosiaalisesta verkostosta, mutta ulkopuolisten asettamat elämisen ehdot, terveydentilan heikkeneminen sekä yksinäisyys asettivat ikäihmisen ja hänen voimavaransa suurten haasteiden eteen. Tulokset osoittivat, että ammattihenkilöiden toiminta oli osittain ristiriidassa ikäihmisten omien odotusten kanssa, eikä se kaikilta osin tukenut asiakkaiden omia voimavaroja. Ammattihenkilöt tekivät hoitoon liittyviä päätöksiä ja toimintoja asiakkaiden puolesta, vaikka asiakkaille itselleen oli tärkeää elämänhallinnan tunne ja toimintatahdon säilyminen. Asiakkaiden voimavarojen tukemista moniammatillisena yhteistyönä vaikeuttivat ammattihenkilöiden vaikeus tunnistaa asiakkaiden omia voimavaroja sekä niitä uhkaavia tekijöitä, tiedon kulun ongelmat, tavoitteeton ja epäyhtenäinen tapa toimia sekä ammattihenkilöiden vastakkain asettuvat näkemyserot ja toimintatavat. Asiakkaiden ja ammattihenkilöiden näkemykset toteutetusta hoidosta erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi (p<0.05). Asiakkaat arvioivat sekä itsenäiseen toimintaan tukemisen että fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tuen toteutuneen työntekijöitä huonommin. Yhteistyön kehittämishaasteita kotihoidossa ovat asiakkaan oman elämänsä asiantuntijuuden vahvistaminen, toimintakulttuurin muuttaminen asiakaslähtöiseksi tavoitteelliseksi toiminnaksi, ammattihenkilöiden roolien ja vastuun selkiyttäminen sekä tiedon kulun menetelmien kehittäminen. Tutkimus vahvistaa gerontologisen hoitotieteen tietoperustaa ja tuottaa uutta tietoa, jota voidaan soveltaa sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja johtamisessa

Conditions for EFL learning and professional development : Finland-Swedish learner and teacher perspectives

Engelskans dominerande roll som internationellt språk och andra globaliseringstrender påverkar också Svenskfinland. Dessa trender påverkar i sin tur förutsättningarna för lärande och undervisning i engelska som främmande språk, det vill säga undervisningsmålen, de förväntade elev- och lärarroller, materialens ändamålsenlighet, lärares och elevers initiala erfarenheter av engelska och engelskspråkiga länder. Denna studie undersöker förutsättningarna för lärande och professionell utveckling i det svenskspråkiga nybörjarklassrummet i engelska som främmande språk. Utgångsläget för 351 nybörjare i engelska som främmande språk och 19 av deras lärare beskrivs och analyseras. Resultaten tyder på att engelska håller på att bli ett andraspråk snarare än ett traditionellt främmande språk för många unga elever. Dessa elever har också goda förutsättningar att lära sig engelska utanför skolan. Sådan var dock inte situationen för alla elever, vilket tyder på att det finns en anmärkningsvärd heterogenitet och även regional variation i det finlandssvenska klassrummet i engelska som främmande språk. Lärarresultaten tyder på att vissa lärare har klarat av att på ett konstruktivt sätt att tackla de förutsättningar de möter. Andra lärare uttrycker frustration över sin arbetssituation, läroplanen, undervisningsmaterialen och andra aktörer som kommer är av betydelse för skolmiljön. Studien påvisar att förutsättningarna för lärande och undervisning i engelska som främmande språk varierar i Svenskfinland. För att stöda elevers och lärares utveckling föreslås att dialogen mellan aktörer på olika nivå i samhället bör förbättras och systematiseras.

Didactics–promoting collaborative work and personal learning environment. Critical, creative and autonomous roles in a competitive society

School has evolved from a place where knowledge is provided to a place where learners are helped to develop their professional and social skills. Consequently, education must evolve through big challenges in order to face the changes of society in the XXIst century

Social and ecological drivers of success in agri-environment schemes: the roles of farmers and environmental context

1. Agri-environment schemes remain a controversial approach to reversing biodiversity losses, partly because the drivers of variation in outcomes are poorly understood. In particular, there is a lack of studies that consider both social and ecological factors. 2. We analysed variation across 48 farms in the quality and biodiversity outcomes of agri-environmental habitats designed to provide pollen and nectar for bumblebees and butterflies or winter seed for birds. We used interviews and ecological surveys to gather data on farmer experience and understanding of agri-environment schemes, and local and landscape environmental factors. 3. Multimodel inference indicated social factors had a strong impact on outcomes and that farmer experiential learning was a key process. The quality of the created habitat was affected positively by the farmer’s previous experience in environmental management. The farmer’s confidence in their ability to carry out the required management was negatively related to the provision of floral resources. Farmers with more wildlife-friendly motivations tended to produce more floral resources, but fewer seed resources. 4. Bird, bumblebee and butterfly biodiversity responses were strongly affected by the quantity of seed or floral resources. Shelter enhanced biodiversity directly, increased floral resources and decreased seed yield. Seasonal weather patterns had large effects on both measures. Surprisingly, larger species pools and amounts of semi-natural habitat in the surrounding landscape had negative effects on biodiversity, which may indicate use by fauna of alternative foraging resources. 5. Synthesis and application. This is the first study to show a direct role of farmer social variables on the success of agri-environment schemes in supporting farmland biodiversity. It suggests that farmers are not simply implementing agri-environment options, but are learning and improving outcomes by doing so. Better engagement with farmers and working with farmers who have a history of environmental management may therefore enhance success. The importance of a number of environmental factors may explain why agri-environment outcomes are variable, and suggests some – such as the weather – cannot be controlled. Others, such as shelter, could be incorporated into agri-environment prescriptions. The role of landscape factors remains complex and currently eludes simple conclusions about large-scale targeting of schemes.

Theory and Practice: A Matter of Words. Language, Knowledge and Professional Community in Social Work

The relation between theory and practice in social work has always been controversial. Recently, many have underlined how language is crucial in order to capture how knowledge is used in practice. This article introduces a language perspective to the issue, rooted in the ‘strong programme’ in the sociology of knowledge and in Wittgenstein’s late work. According to this perspective, the meaning of categories and concepts corresponds to the use that concrete actors make of them as a result of on-going negotiation processes in specific contexts. Meanings may vary dramatically across social groups moved by different interests and holding different cultures. Accordingly, we may reformulate the issue of theory and practice in terms of the connections between different language games and power relationship between segments of the professional community. In this view, the point is anyway to look at how theoretical language relates to practitioners’ broader frames, and how it is transformed while providing words for making sense of experience.

The additive and interactive roles of aggression, prosocial behavior, and social preference in predicting resource control in young children

Distinguishing between physical and social aggression, this study examined whether the predictive effect of aggression on resource control a) is moderated by prosocial behavior and b) corresponds to a linear or a curvilinear trend. Moderating effects of children’s social preference among peers and child sex in this context were also tested. Based on a sample of 682 kindergarten children (348 girls; average age 72.7 months, 3.6 SD), multilevel regressions revealed additive linear effects of social preference and prosociality on resource control. Moderate (but not high) levels of social aggression also facilitated resource control for disliked children. There was no such threshold effect for well liked children, who increasingly controlled the resource the more socially aggressive they were. In contrast, physical aggression hampered resource control unless used very modestly. The present study has a number of positive features. First, the distinction between physical and social aggression improves our understanding of the relation between aggression and social competence and sketches a more differentiated picture of the role of different forms of aggression in resource control. Second, this study combines the concept of resource control with the concept of social preference and investigates curvilinear effects of aggression. Third, the direct observation of resource control in the Movie Viewer increases the internal validity of this study.

Salaries and professional qualifications of social workers in Chicago, 1935,

Photoprinted.

The men of New York: a collection of biographies and portraits of citizens of the Empire state prominent in business, professional, social, and political life during the last decade of the nineteenth century ...

Mode of access: Internet.