Diversifying into technical clothing manufacture as entrepreneurial learning: a situated learning theory perspective

Purpose – The purpose of this paper is to demonstrate analytically how entrepreneurial action as learning relating to diversifying into technical clothing – i.e. a high-value manufacturing sector – can take place. This is particularly relevant to recent discussion and debate in academic and policy-making circles concerning the survival of the clothing manufacture industry in developed industrialised countries. Design/methodology/approach – Using situated learning theory (SLT) as the major analytical lens, this case study examines an episode of entrepreneurial action relating to diversification into a high-value manufacturing sector. It is considered on instrumentality grounds, revealing wider tendencies in the management of knowledge and capabilities requisite for effective entrepreneurial action of this kind. Findings – Boundary events, brokers, boundary objects, membership structures and inclusive participation that addresses power asymmetries are found to be crucial organisational design elements, enabling the development of inter- and intracommunal capacities. These together constitute a dynamic learning capability, which underpins entrepreneurial action, such as diversification into high-value manufacturing sectors. Originality/value – Through a refinement of SLT in the context of entrepreneurial action, the paper contributes to an advancement of a substantive theory of managing technological knowledge and capabilities for effective diversification into high-value manufacturing sectors.

Diversifying into technical clothing manufacture as entrepreneurial learning:a situated learning theory perspective

Purpose - The purpose of this paper is to demonstrate analytically how entrepreneurial action as learning relating to diversifying into technical clothing - i.e. a high-value manufacturing sector - can take place. This is particularly relevant to recent discussion and debate in academic and policy-making circles concerning the survival of the clothing manufacture industry in developed industrialised countries. Design/methodology/approach - Using situated learning theory (SLT) as the major analytical lens, this case study examines an episode of entrepreneurial action relating to diversification into a high-value manufacturing sector. It is considered on instrumentality grounds, revealing wider tendencies in the management of knowledge and capabilities requisite for effective entrepreneurial action of this kind. Findings - Boundary events, brokers, boundary objects, membership structures and inclusive participation that addresses power asymmetries are found to be crucial organisational design elements, enabling the development of inter- and intracommunal capacities. These together constitute a dynamic learning capability, which underpins entrepreneurial action, such as diversification into high-value manufacturing sectors. Originality/value - Through a refinement of SLT in the context of entrepreneurial action, the paper contributes to an advancement of a substantive theory of managing technological knowledge and capabilities for effective diversification into high-value manufacturing sectors. Copyright © 2014 Emerald Group Publishing Limited. All rights reserved.

A longitudinal interpretive phenomenological investigation into latent entrepreneurial learning processes: Key implications for entrepreneurial education.

The effectiveness and value of entrepreneurship education is much debated within academic literature. The individual’s experience is advocated as being key to shaping entrepreneurial education and design through a multiplicity of theoretical concepts. Latent, pre-nascent and nascent entrepreneurship (doing) studies within the accepted literature provide an exceptional richness in diversity of thought however, there is a paucity of research into latent entrepreneurship education. In addition, Tolman’s early work shows the existence of cases whereby a novel problem is solved without trial and error, and sees such previous learning situations and circumstances as “examples of latent learning and reasoning”, (Deutsch, 1956, pg115). Latent learning has historically been the cause of much academic debate however, Coon’s (2004, pg260) work refers to “latent (hidden) learning … (as being) … without obvious reinforcement and remains hidden until reinforcement is provided” and thus, forms the working definition for the purpose of this study.

Action learning: how learning transfers from entrepreneurs to small firms

The paper presents research with small and medium enterprise (SME) owners who have participated in a leadership development programme. The primary focus of the paper is on learning transfer and factors affecting it, arguing that entrepreneurs must engage in ‘action’ in order to ‘learn’ and that under certain conditions they may transfer learning to their firm. The paper draws on data from 19 focus groups undertaken from 2010 to 2012, involving 51 participants in the LEAD Wales programme. It considers the literatures exploring learning transfer and develops a conceptual framework, outlining four areas of focus for entrepreneurial learning. Utilising thematic analysis, it describes and evaluates what (actual facts and information) and how (techniques, styles of learning) participants transfer and what actions they take to improve the business and develop their people. The paper illustrates the complex mechanisms involved in this process and concludes that action learning is a method of facilitating entrepreneurial learning which is able to help address some of the problems of engagement, relevance and value that have been highlighted previously. The paper concludes that the efficacy of an entrepreneurial learning intervention in SMEs may depend on the effectiveness of learning transfer.

Pienen matkailuyrityksen yrittäjän taival : Oppiminen yrittäjyysprosessissa

Tämä tutkimus liittyy keskusteluun yrittäjyydestä, strategisesta prosessista ja kasvunmerkityksestä pienissä yrityksissä ja edelleen keskusteluun yrittäjästä oppijana, tilaisuuteen tarttujana ja toisaalta elämäntapaansa vaalivana yksilönä. Yrittäjän oppiminen on liitettävissä keskusteluun oppimisesta organisaatioissa, mikä tässä ymmärretään yrittäjän, yksilön oppimisena ja mahdollisuutena innovointiin ja uusiutumiseen yrittäjyysprosessissa. Tutkimuksen tavoitteena on etsiä yrittäjän oppimisen tapoja ja tuotoksia, roolia ja merkitystä strategisessa liiketoimintaprosessissa, jossa yrittäjän arvot ja pienen matkailu- ja perheyrityksen kulttuuri ohjaavat yrittäjän toimintatapaa. Edelleen tavoitteena on hahmottaa yrittäjän oppimisen ja kompetenssin ilmenemistä muutoksissa ja sidosryhmäsuhteissa. Työn lähestymistapa on hermeneuttinen. Yrittäjää lähestytään kokonaisvaltaisena yksilönä näkökulmasta, jossa yrittäjyyden prosessi ymmärretään inhimillisenä ja luovana toimintana sekä jatkuvana muutoksena. Yrittäjä nähdään oman prosessinsa määrittäjänä ja parhaana asiantuntijana. Empiirinen aineisto on laadullista. Vanhatyrittäjähaastatteluin vuosina 1998 - 99 kerätyt aineistot tarjosivat kokeilumahdollisuuden aineiston analysoinnin aloittamiseksi. Aineistojen kapean näkökulmanlaajentamiseksi kerättiin lisäaineisto neljältä yrittäjältä keskusteluin vuonna2003. Tämä Itä-Suomessa matkailualan yrittäjiltä kerätty uusi aineisto muodostaa tämän tutkimuksen keskeisen aineiston. Yrittäjyyden aiemmasta tutkimuksesta nousseet näkökulmat ovat suunnanneet tämän työn empiirisen aineiston tarkastelua. Tarkastelun kohteena ovat yrittäjä oppijana yrittäjyysprosessissaan ja yrittäjähistoriansa taitekohdissa sekä oppimisen näkyminen yrittäjän arvomaailmassa, matkailuyrityksen kulttuurissa ja sidosryhmäyhteistyössä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yrittäjille jatkuva muutos on arkipäiväistä työtä. Yrittäjät hallitsevat omaa oppimis- ja yrittäjyysprosessiaan. He asettavat itse tavoitteensa liiketoiminnan suhteen, ymmärtävät liiketaloudellisia realiteetteja riittävästi; erityisesti riskien hallinta on ominaista yrittäjille. Yritysten menestystä osoittaa se, että niissä on pystytty kasvattamaan toimintaa määrällisten mittareiden puitteissa tai ainakin yrittäjän omiin tavoitteisiin on päästy. Yrittäjien oppimis- ja uusiutumiskykyä todistaa yritysten olemassaolo sinänsä ja jatkuva olemassaolon kamppailu vaikuttamalla sidosryhmiin. Vaikka näitä yrittäjiä ei anglosaksisen, schumpeterilaisen määrittelytavan mukaan voida määritellä käsitteellä 'entrepreneur', voidaan kuitenkin väittää, että heidät voidaan ymmärtää 'yrittäjyys' yrittäjiksi - rohkeiksi, uteliaiksi, itsenäisiksi, oppiviksi ja jatkuvasti uusiutuviksi yksilöiksi, jotka luovat jatkuvasti uutta arvoa yritystoiminnallaan. Oppiminen ilmenee prosessissa niin, että yrittäjät hakevat uutta tietoa sosiaalisesta suhdeverkostostaan, asiakkaiden käyttäytymisestä ja reaktioista sekä havainnoivatympäristöään tarkasti tehden vertailuja oman yrityksenä näkökulmasta alan muihin yrityksiin ja toimivat yhteistyössä muiden yrittäjien kanssa. He kyseenalaistavat omaa ja yrityksensä toimintaa, laativat suunnitelmia yrityksen laajentamiseksi tai toimintojen lisäämiseksi, mutta myös toiminnoista luopumiseksi. Oppiminenja uusiutuminen näkyvät visioissa, joissa yritystoimintaa varaudutaan muuttamaan siten, että se vastaa kulloisenkin tilanteen vaatimuksia Kuitenkin yrittäjät ovat ymmärrettävissä toimintaa ennakoiviksi, eivät niinkään toimintaa sopeuttaviksi yksilöiksi. Ennakointi voidaan nähdä muutosten työntövoimana, jolloin yrittäjät ovat enemmänkin yritystensä eteenpäin työntäjiä kuin yritystensä vetäjiä. Yrittäjät ovat omissa yrityksissään paras mahdollinen kyvykkyys- ja osaamisresurssi, joka näyttää siirtyvän näissä yrityksissä myös seuraavan sukupolven käyttöön käytännön esimerkkien ja hiljaisen tiedon kautta. Jokaiselle yrittäjälle on muotoutunut oma selviytymisstrategiansa tai toimintamallinsa, jossa on nähtävissä yrittäjän koko yrittäjyyden historian aikana ja yrittäjyysprosessissa tapahtuvan oppimisen muotoutuminen yrittäjän osaamiseksi. Näissä selviytymisstrategioissa on havaittavissa yrittäjän oma arvokäsitys, perheyrityksen kulttuuri, suhtautumistapa ympäristöön ja yrittäjän oma, persoonallinen toimintatapa yrittäjänä.

Empreendendo a aprendizagem: uma proposta de co-participação em sala de aula

Esta pesquisa pretendeu gerar pistas para situações do dia-a-dia dos alunos do curso de Administração, na disciplina de Psicologia, co-responsabilizando-os por sua produção e solução dos conflitos da classe. Nossa investigação centrou-se no grupo de discussão constituído por representantes (rodiziados) dos pequenos grupos da classe, apoiados pelo professor para discutir: a) dúvidas temáticas; b) sugestão para conflitos ocorridos intragrupos e intergrupos. Indagamos se: essa metodologia favoreceu a cooperação e a criatividade intergrupos e intragrupos? Como recursos auxiliares, utilizamos o sistema de monitoria/didática dos emergentes/devolutiva do processo grupal/confecção de textos pelos alunos.

Portuguese entrepreneurial women – fostering learning communities

This article repports findings on a project - DONA EMPRESA - that the Portuguese Association of Women Entrepreneurs has been promoting for four years now. The project aims at supporting unemployed women, having a business idea, to create their own employment. So far about one hundred enterprises have been created in the scope of this project, their surviving rate being very high after one year of business running.

Experiential learning from entrepreneurial failure

This paper examines the phenomenon of 'entrepreneurial failure' from a UK regionally-based qualitative study, being that of explanations for failure provided by entrepreneurial CEOs. This paper contends that there are valuable lessons to be learned, from explanations provided of failure, that may reduce the very high recorded mortality rates of entrepreneurial businesses, in particular that of nascent entrepreneurs. Our intention is to make nascent entrepreneurs and their advisors more aware of the consequences of the likely personal risks they will be assuming, especially before they embark on their new business ventures. This paper focuses strongly on entrepreneurial 'personality characteristics' which can detrimentally influence the quality of decision-making. We provide data of some 'experiential learning from failure' from our case studies, that were compiled from interviews with the former directors, following their completion of the questionnaire survey. We describe 'failed entrepreneurs' who have successfully restarted their businesses as 'phoenix' entrepreneurs.

The interface between organizational learning capability, entrepreneurial orientation, and SME growth

This paper investigates the interface between organizational learning capability, entrepreneurial orientation (EO), and small business performance. It reports on the findings from 350 small and medium enterprises (SMEs) in North Cyprus operating in the services and retailing sectors. The findings indicate a positive relationship between EO and sales and market share growth, but not between EO and employment growth. There is also a positive relationship between organizational learning capability and EO. This paper contributes to the small business management literature by providing a holistic analysis of the interface between organizational learning capability, EO, and growth.

Firm-level strategic orientation and performance: a synthesis and extension of the knowledge base on entrepreneurial, market and learning orientation

Should a firm stay focused or should it rather adopt a broader strategic perspective? This dissertation summarizes and extends the existing knowledge base on entrepreneurial, market, and learning orientation. Building on multiple theoretical perspectives, empirical evidence from prior studies, as well as on survey and archival data collected in two economic contexts, performance effects from individual orientations, their dimensions and combinations are explored. Results reveal that the three strategic orientations are highly interrelated and that their relationship to firm performance is more complex than previously assumed.