A new continuum model for traffic flow. Final report.

Transportation Department, Office of University Research, Washington, D.C.

Mode-Controlled Data-Flow Modeling of Real-Time Memory Controllers

Accepted in 13th IEEE Symposium on Embedded Systems for Real-Time Multimedia (ESTIMedia 2015), Amsterdam, Netherlands.

Vehicular Traffic Flow Map, 1988

Traffic volumes represented on this map are annual average daily traffic volumes between major traffic generators: highway junctions and cities.

Vehicular Traffic Flow Map, 1990

Traffic volumes represented on this map are annual average daily traffic volumes between major traffic generators: highway junctions and cities.

Vehicular Traffic Flow Map, 1992

Traffic volumes represented on this map are annual average daily traffic volumes between major traffic generators: highway junctions and cities.

Vehicular Traffic Flow Map, 1994

Traffic volumes represented on this map are annual average daily traffic volumes between major traffic generators: highway junctions and cities.

Vehicular Traffic Flow Map, 1996

Traffic volumes represented on this map are annual average daily traffic volumes between major traffic generators: highway junctions and cities.

Vehicular Traffic Flow Map, 1998

Traffic volumes represented on this map are annual average daily traffic volumes between major traffic generators: highway junctions and cities.

Vehicular Traffic Flow Map, 2000

Traffic volumes represented on this map are annual average daily traffic volumes between major traffic generators: highway junctions and cities.

Vehicular Traffic Flow Map, 2002

Traffic volumes represented on this map are annual average daily traffic volumes between major traffic generators: highway junctions and cities.

Vehicular Traffic Flow Map, 2004

Traffic volumes represented on this map are annual average daily traffic volumes between major traffic generators: highway junctions and cities.

Vehicular Traffic Flow Map, 2006

Traffic volumes represented on this map are annual average daily traffic volumes between major traffic generators: highway junctions and cities.

Vehicular Traffic Flow Map, 2008

Traffic volumes represented on this map are annual average daily traffic volumes between major traffic generators: highway junctions and cities.

Debris flow modeling for susceptibility mapping at regional to national scale in Norway

Debris flows and related landslide processes occur in many regions all over Norway and pose a significant hazard to inhabited areas. Within the framework of the development of a national debris flows susceptibility map, we are working on a modeling approach suitable for Norway with a nationwide coverage. The discrimination of source areas is based on an index approach, which includes topographic parameters and hydrological settings. For the runout modeling, we use the Flow-R model (IGAR, University of Lausanne), which is based on combined probabilistic and energetic algorithms for the assessment of the spreading of the flow and maximum runout distances. First results for different test areas have shown that runout distances can be modeled reliably. For the selection of source areas, however, additional factors have to be considered, such as the lithological and quaternary geological setting, in order to accommodate the strong variation in debris flow activity in the different geological, geomorphological and climate regions of Norway.

Logistics Development in Finnish and Swedish Companies with Respect of Russia and Four Asian Countries: Traffic Flow and Warehousing Analysis from Current Situation and Likely Development Trends

On selvää, että tänä päivänä maailmankaupan painopiste on hiljalleen siirtymässä Aasiaan ja varsinkin Kiina on ollut huomion keskipisteessä. Erityisesti valmistavien yritysten perspektiivistä muutos on ollut merkittävä ja tämä tosiasia kasvattaa yrityksissä paineita luoda kustannustehokkaita toimitusketjuratkaisuja,joiden vasteaika on mahdollisimman lyhyt. Samaan aikaan kun tarkastellaan kuljetusvirtoja, huomattaan että maanosien välillä on suuri epätasapaino. Tämä on enimmäkseen seurausta suurten globaalisti toimivien yritysten toimitusketjustrategioista. Useimmat näistä toimijoista optimoivat verkostonsa turvautumalla 'paikalliseen hankintaan', jotta he voisivat paremmin hallita toimitusketjujaan ja saada näitä reagointiherkimmiksi. Valmistusyksiköillä onkin monesti Euroopassa pakko käyttää kalliita raaka-aineita ja puolivalmisteita. Kriittisiksi tekijöiksi osoittautuvat kuljetus- ja varastointikustannukset sekä näiden seurauksena hukka-aika, joka aiheutuu viivästyksistä. Voidakseen saavuttaa optimiratkaisun, on tehtävä päätös miten tuotteet varastoidaan: keskitetysti tai hajautetusti ja integroida tämä valinta sopivien kuljetusmuotojen kanssa. Aasiasta Pohjois-Eurooppaan on halpaa käyttää merikuljetusta, mutta operaatio kestää hyvin pitkään - joissain tapauksessa jopa kahdeksan viikkoa. Toisaalta lentokuljetus on sekä kallis että rajoittaa siirrettävien tuotteiden eräkokoa.On olemassa kolmaskin vaihtoehto, josta voisi olla ratkaisuksi: rautatiekuljetus on halvempi kuin lentokuljetus ja vasteajat ovat lyhyemmät kuin merikuljetuksissa. Tässä tutkimuksessa tilannetta selvitetään kyselyllä, joka suunnattiin Suomessa ja Ruotsissa toimiville yrityksille. Tuloksien perusteella teemme johtopäätökset siitä, mitkä kuljetusmuotojen markkinaosuudet tulevat olemaan tulevaisuudessa sekä luomme kuvan kuljetusvirroista Euroopan, Venäjän, Etelä-Korea, Intian, Kiinan ja Japanin välillä. Samalla on tarkoitus ennakoida sitä, miten tarkastelun kohteena olevat yritykset aikovat kehittää kuljetuksiaan ja varastointiaan tulevien vuosien aikana. Tulosten perusteella näyttää siltä, että seuraavan viiden vuoden kuluessa kuljetuskustannukset eivät merkittävissä määrin tule muuttuman ja meri- sekä kumipyöräkuljetukset pysyvät suosituimpina vaihtoehtoina.Kuitenkin lentokuljetusten osuus laskee hiukan, kun taas rautatiekuljetusten painotus kasvaa. Tulokset paljastavat, että Kiinassa ja Venäjällä kuljetettava konttimäärä kasvaa; Intiassa tulos on saman suuntainen, joskaan ei niin voimakas. Analyysimme mukaan kuljetusvirtoihin liittyvä epätasapaino säilyy Venäjän kuljetusten suhteen: yritykset jatkavat tulevaisuudessakin vientiperusteista strategiaansa. Varastoinnin puolella tunnistamme pienemmän muutoksen, jonka mukaan pienikokoisten varastojen määrät todennäköisesti vähenevät tulevaisuudessa ja kiinnostus isoja varastoja kohtaan lisääntyy. Tässä kohtaa on mainittava, että suomalaisilla yrityksillä on enemmän varastoja Keski- ja Itä-Euroopassa verrattuna ruotsalaisiin toimijoihin, jotka keskittyvät selkeämmin Länsi-Euroopan maihin. Varastoja yrityksillä on molemmissa tapaukissa paljolti kotimaassaan. Valitessaan varastojensa sijoituskohteita yritykset painottavat seuraavia kriteereitä: alhaiset jakelukustannukset, kokoamispaikan/valmistustehtaan läheisyys, saapuvan logistiikan integroitavuus ja saatavilla olevat logistiikkapalvelut. Tutkimuksemme lopussa päädymme siihen, että varastojen sijoituspaikat eivät muutu satamien rakenteen ja liikenneyhteyksien takia kovinkaan nopeasti.