Making Sense of Shared Leadership. A case study of leadership processes and practices without formal leadership structure in the team context

Leadership is essential for the effectiveness of the teams and organizations they are part of. The challenges facing organizations today require an exhaustive review of the strategic role of leadership. In this context, it is necessary to explore new types of leadership capable of providing an effective response to new needs. The presentday situations, characterized by complexity and ambiguity, make it difficult for an external leader to perform all leadership functions successfully. Likewise, knowledge-based work requires providing professional groups with sufficient autonomy to perform leadership functions. This study focuses on shared leadership in the team context. Shared leadership is seen as an emergent team property resulting from the distribution of leadership influence across multiple team members. Shared leadership entails sharing power and influence broadly among the team members rather than centralizing it in the hands of a single individual who acts in the clear role of a leader. By identifying the team itself as a key source of influence, this study points to the relational nature of leadership as a social construct where leadership is seen as social process of relating processes that are co-constructed by several team members. Based on recent theoretical developments concerned with relational, practice-based and constructionist approaches to the study of leadership processes, this thesis proposes the study of leadership interactions, working processes and practices to focus on the construction of direction, alignment and commitment. During the research process, critical events, activities, working processes and practices of a case team have been examined and analyzed with the grounded theory –approach in the terms of shared leadership. There are a variety of components to this complex process and a multitude of factors that may influence the development of shared leadership. The study suggests that the development process of shared leadership is a common sense -making process and consists of four overlapping dimensions (individual, social, structural, and developmental) to work with as a team. For shared leadership to emerge, the members of the team must offer leadership services, and the team as a whole must be willing to rely on leadership by multiple team members. For these individual and collective behaviors to occur, the team members must believe that offering influence to and accepting it from fellow team members are welcome and constructive actions. Leadership emerges when people with differing world views use dialogue and collaborative learning to create spaces where a shared common purpose can be achieved while a diversity of perspectives is preserved and valued. This study also suggests that this process can be supported by different kinds of meaning-making and process tools. Leadership, then, does not reside in a person or in a role, but in the social system. The built framework integrates the different dimensions of shared leadership and describes their relationships. This way, the findings of this study can be seen as a contribution to the understanding of what constitutes essential aspects of shared leadership in the team context that can be of theoretical value in terms of advancing the adoption and development process of shared leadership. In the real world, teams and organizations can create conditions to foster and facilitate the process. We should encourage leaders and team members to approach leadership as a collective effort that the team can be prepared for, so that the response is rapid and efficient.

An Input-Process-Output Approach to Interorganizational Teams: The Influence of Work Group Diversity, Trust and Shared Leadership on Communication Network and Team Outputs.

The market’s challenges bring firms to collaborate with other organizations in order to create Joint Ventures, Alliances and Consortia that are defined as “Interorganizational Networks” (IONs) (Provan, Fish and Sydow; 2007). Some of these IONs are managed through a shared partecipant governance (Provan and Kenis, 2008): a team composed by entrepreneurs and/or directors of each firm of an ION. The research is focused on these kind of management teams and it is based on an input-process-output model: some input variables (work group’s diversity, intra-team's friendship network density) have a direct influence on the process (team identification, shared leadership, interorganizational trust, team trust and intra-team's communication network density), which influence some team outputs, individual innovation behaviors and team effectiveness (team performance, work group satisfaction and ION affective commitment). Data was collected on a sample of 101 entrepreneurs grouped in 28 ION’s government teams and the research hypotheses are tested trough the path analysis and the multilevel models. As expected trust in team and shared leadership are positively and directly related to team effectiveness while team identification and interorganizational trust are indirectly related to the team outputs. The friendship network density among the team’s members has got positive effects on the trust in team and on the communication network density, and also, through the communication network density it improves the level of the teammates ION affective commitment. The shared leadership and its effects on the team effectiveness are fostered from higher level of team identification and weakened from higher level of work group diversity, specifically gender diversity. Finally, the communication network density and shared leadership at the individual level are related to the frequency of individual innovative behaviors. The dissertation’s results give a wider and more precise indication about the management of interfirm network through “shared” form of governance.

The effects of conflict in driving forward innovation in shared leadership management consultant teams

It is argued in this study that current investigations of the role of conflict in shared leadership teams and, thus, teams in which all members have the opportunity to participate in its decision-making process are insufficient as they have focused on the downsides of these conflicts. This study demonstrates that task conflict is beneficial in that it can have positive effects on innovation in teams. It shows that particularly in shared leadership management consultant teams task conflict can stimulate innovation. Therefore, this research investigates the relationships among shared leadership, conflict and innovation. The research develops and empirically tests a conceptual model which demonstrates the relationships between these concepts and for which the inclusion of multiple research methods was essential. The sequential explanatory approach included a combination of quantitative and qualitative methods, the order of which can be adapted for other domains of application. The conceptual model was first tested with a sample of 329 management consultants. This was followed by 25, in-depth, face-to-face interviews conducted with individual survey respondents. In addition, weekly meetings of a management consultant team in action were video recorded over several months. This allowed for an in-depth explanation of the findings from the survey by providing an understanding of the underlying processes. The inclusion of observational methods provided a validating role and explained how and why conflicts contributed to the development of team innovation, through the analysis of subtleties and fleeting disagreements in a real-life management consultant team. The results deliver an assessment of the theoretical model and demonstrate that task conflict can allow for additional innovation in management consultant teams operating under a shared leadership structure. A practical model and guidelines for management consultant teams wanting to enhance their innovatory capacities are provided. In addition, a novel-user methodology which includes video observations is developed, with recommendations and steps aiding researchers aiming to employ a similar combination of methods. An original contribution to knowledge is made regarding the positive effects that task conflict can have towards innovation in shared leadership teams. Collaboration and trust are identified as important mediators between shared leadership and task conflict and significant regarding the development of innovation. The effectiveness of shared leadership in reducing negative relationship conflict and the benefits of both shared leadership and task conflict in enhancing innovation are demonstrated.

The nature of leadership

With contributions from leading authors in the most important areas of current research, this book provides insight into the streams that are driving leadership theory and practice today. The Nature of Leadership, Second Edition provides students with an updated and complete yet concise handbook that solidifies and integrates the vast and disparate leadership literature.Key Features of the Second Edition· Provides contributions from twenty-three subject-matter experts-ranging from the eminent to the up-and-coming-giving students an unsurpassed breadth of knowledge and perspective· Organizes the material into the three key thematic areas of Leadership-Science, Nature, and Nurture; the Major Schools of Leadership; and Leadership and Special Domains· Includes nine brand new chapters that provide students with the state-of-the-art of leadership theory and practice such as evolutionary and biological perspectives, individual differences, and shared leadership· Updates the content of seven retained chapters, with reference to recent research and developments in the field· Adds pedagogical features, including discussion questions, a list of practice-focused supplemental readings, and references to case studies

L'effet des normes d'équipe sur le leadership partagé

La présente recherche a pour objectif principal d’étudier l’effet que peuvent exercer les normes d’équipe sur le leadership partagé au sein des équipes de travail. Nous voulions vérifier les relations entre trois normes proposées par Day (2007) comme influençant de façon significative le partage du leadership dans les équipes. Il s’agit de la distance hiérarchique, de la sécurité psychologique et de l’orientation vers l’apprentissage. Cette recherche vise également à vérifier l’effet modérateur, d’une part, de l’interdépendance au travail et, d’autre part, celui de la complexité de la tâche sur les relations entre les normes d’équipe et le leadership partagé. Cette recherche se base sur des données secondaires qui ont été recueillies par Vincent Rousseau (professeur à l’Université de Montréal) et Caroline Aubé (professeure à HEC Montréal) auprès de 394 membres appartenant à 77 équipes et auprès de 77 supérieurs immédiats de ces mêmes équipes. L’ensemble de ces participants travaille dans une organisation de sécurité publique canadienne. Les données ont été collectées en utilisant la méthode du questionnaire. Des analyses de régressions ont été utilisées pour vérifier les hypothèses de cette étude. Les résultats montrent que la distance hiérarchique, la sécurité psychologique et l’orientation vers l’apprentissage sont significativement liées au leadership partagé. Ces normes d’équipe sont également fortement reliées entre elles. Les résultats n’ont, cependant, pas permis de confirmer l’effet modérateur de l’interdépendance au travail et de la complexité de la tâche sur les relations entre les normes d’équipe et le leadership partagé. Globalement, les résultats montrent que les gestionnaires tireront avantage à encourager les normes d’équipe associées à une faible distance hiérarchique, à une forte sécurité psychologique et à une orientation davantage axée sur l’apprentissage afin de faciliter l’exercice du leadership partagé et ce, en vue d’améliorer la performance des équipes et de l’organisation.

School Efficacy and Educational Leadership: How Principals Help Schools Get Smarter

Schools become learning communities when both teachers and students exert extraordinary commitment and performance. When shared leadership between administrators and teachers is fostered, students benefit academically. This is called school efficacy. In this action-research paper, two principals in low-performing, high-poverty urban schools share their recommendations for fostering higher student achievement, making their respective schools smarter.

Logoplaste: Conquering the world one bottle at a time

The “Logoplaste: Conquering the world one bottle at a time” case is based on the real story of the Botton family and their journey to build the globally known company Logoplaste. Famous for its “hole in the wall” strategy within the plastics industry, Logoplaste is not only one of the major plastic bottles manufacturers in the world, but also a company which has been proving us that a shared leadership system can be successful within a family business. This case intendeds to demonstrate the dynamics of a family business, illustrating the complexity of the decision making process and how they have successfully mastered dual management in a family firm. Moreover, it also aims to demonstrate that a family firm can be managed in such way that sustainable growth, as a key pillar, can be enabled through a strong focus on internationalization and innovation. A teaching note is available at the end of the case in order to guide students and teachers in their readings. Discussions questions, for debate in class environment, are also provided together with suggested answers drawn together to increase the critical sense and theoretical application of the themes studied in class.

Pk-yrityksen ylimmän johdon strategiaprosessi - kuka tekee, mitä tekee ja miten tehdään?

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten pk-yrityksen strategiaprosessia käytännössä toteutetaan, keitä siihen osallistuu ja minkälaisia käytäntöjä siihen liittyy. Lisäksi pyrittiin lisäämään ymmärrystä hallituksen sekä hallituksen ja toimitusjohtajan vuorovaikutussuhteista tehtävien, roolien ja vallan jakautumisen näkökulmista strategiaprosessin eri vaiheissa ja päätöstilanteissa hyvän hallintotavan periaatteet huomioiden. Tutkimuksen mielenkiinnon kohteena oli myös jaetun johtajuuden rooli yrityksen ylimmän johdon strategiatyössä. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisella tapaustutkimusmenetelmällä. Tutkimuskohteena toimi pieni suomalainen it-alan yritys, josta haastateltiin sekä toimitusjohtajaa, että hallituksen jäseniä. Tutkimuksen havaintojen ja analyysien perusteella pk-yrityksen toimitusjohtajalla on ratkaiseva rooli yrityksen pääasiallisena strategina, pk-yrityksissä ei toteuteta strategian muodostamisen jälkeen erityisen määrämuotoista strategiaprosessia, vaan strategisia valintoja peilataan kilpailuympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja ylimmän johdon tiedon sosiaaliseen rakentumiseen perustuvilla strategikäytännöillä voidaan savuttaa tehokkuutta strategiatyössä. Myös hallituksen palvelutehtävän painottaminen, johdon ja hallituksen vuorovaikutteinen keskustelukulttuuri ja jaetun johtajuuden periaatteet tuovat lisäarvoa pk-yrityksen strategiatyöhön.

Osuuspankin hallitustyöskentelyn kehittäminen

Tutkimuksen tarkoituksena ja tavoitteena on ollut tutkia osuuspankin hallitustyöskentelyn kehittämistä ja etenkin puheenjohtajan merkittävää sekä erittäin haastavaa roolia. Tutkimuksen taustalla on vuosien saatossa kasvaneet hallitustyön vaatimukset. Tutkimuksen avulla pyritään lisäämään ymmärrystä hallitustyöskentelystä sekä hallituksen puheenjohtajan roolista osuuspankkitoiminnassa, ja samalla tutkimus antaa ideoita siihen, mihin osuuspankkien hallitustyöskentelyssä tulisi jatkossa kiinnittää huomiota. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen aineistonkeräysmenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja. Tutkimus osoitti, että hallituksen jäseniltä ja etenkin hallituksen puheenjohtajalta vaaditaan tiimitoiminnan ymmärtämistä, loistavia vuorovaikutustaitoja sekä työskentelyä jaetun johtajuuden ideaa ja periaatteita noudattaen sekä eteenpäin vieden. Jaetun johtajuuden avulla hallitustyöskentelyssä saadaan hyödynnettyä paremmin ihmisten erilaiset tiedot, taidot ja osaaminen. Erilaisten osaamisten yhdistämisellä saadaan aikaan tehokkuutta. Osaamisen tulee olla sillä tasolla, että jaettu johtajuus on mahdollinen.

Tietojohtaminen ketterässä ohjelmistokehityksessä (scrum): Case Samlink

Yleisesti voidaan sanoa, että suuri osa ohjelmistokehitys -projekteista epäonnistuu. Tämä johtuu kehitykseen kohdistuvista aikarajoitteista, muuttuvista vaatimuksista sekä nopeasti muuttuvasta teknologiasta. Scrum -menetelmä on yksi vaihtoehto kehitettäessä ohjelmistoja alati muuttuvassa ympäristössä. Scrum -menetelmän säännöt on helppo oppia, mutta menetelmän tehokas hallinta vaatii kuitenkin harjoittelua. Tietojohtamisen keinoin voidaan kuitenkin pyrkiä tehostamaan tätä scrum -menetelmän täysimääräistä hyödyntämistä. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin tapaustutkimuksena.

Itseohjautuvan tuotantotiimin tehokkuus metsäteollisuusorganisaatiossa

Tämän Pro Gradun tarkoituksena on analysoida metsäteollisuusorganisaation henkilöstötutkimuksen tuloksia ja tutkia itseohjautuvan tiimin tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkimus keskittyy esimiestyön merkitykseen itsensä johtamiseen kannustamisessa. Tutkimuksen päätutkimuskysymys on Millaisia ovat itseohjautuvan tiimin tehokkuuden tekijät ja miten jaetulla johtajuudella voidaan vaikuttaa niihin? Tutkimuksen teoreettinen osuus keskittyy tiimin tehokkuutta ja jaettua johtajuutta koskevaan kirjallisuuteen. Empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin Survey -menetelmää. Tutkimusaineisto koostuu metsäteollisuusorganisaation neljän yksikön vuosien 2006-2013 henkilöstötutkimustuloksista. Aineistoa analysoitiin kuvailevan tilastotieteen keinoin. Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin itseohjautuvan tiimin tehokkuuden tekijöitä. Tutkimustuloksista nousee esiin ennen kaikkea itseohjautuvan tiimin autonomisen toimintaympäristön ja johtamisen tärkeys sekä yksilöiden ominaisuuksien merkitys. Tutkimus tarjosi tukea kohdeorganisaation jaetun johtamisen kehittämisen suunnitteluun.

Johtajan jäljillä – Johtaminen varhaiskasvatuksen hajautetuissa organisaatioissa laadun ja pedagogisen tuen näkökulmasta

Tutkimus sijoittuu varhaiskasvatuksen hajautetun organisaation kontekstiin, mutta tulokset ovat siirrettävissä muihinkin suomalaisiin kasvatus- ja opetustoimen organisaatioihin. Hajautettujen organisaatioiden tutkimus on ollut varhaiskasvatuksen kentällä vielä vähäistä, vaikka organisaatiomallin vaikutukset johtajuuden toteuttamiselle ovat merkittävät. Hajautetulla organisaatiolla varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan sitä, että yhden johtajan alaisuudessa on monta eri päiväkotia tai erilaisia päivähoitomuotoja. Tämä organisaatiomalli on yhä enenevässä määrin kasvava suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen hajautettujen organisaatioiden tutkimuksessa on aiemmin tarkasteltu johtajan ja työntekijöiden ja työntekijöiden keskinäisiä ammatillisia suhteita. Tässä tutkimuksessa näkökulma painottuu johtamiseen ja työskentelyyn hajautetuissa organisaatiossa sinänsä sekä myös laadunarviointiin sekä pedagogiikkaan. Viitekehyksenä tutkimuksessa on LMX-teoria (leader-member-exchange, johtajuuden vaihtoteoria), jossa tarkastellaan esimies-alaissuhdetta ja siihen kiinteästi liittyvää luottamuksen käsitettä. Luottamuksen merkitys hajautetuissa organisaatioissa korostuu, koska esimies ei ole fyysisesti päivittäin läsnä työntekijöiden arjessa. Tutkimuksessa tarkastellaan hajautetuissa varhaiskasvatuksen organisaatioissa työskentelyä seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1) Mitkä ovat varhaiskasvatuksen hajautettujen organisaatioiden johtamisen erityispiirteet? 2) Miten eri työntekijäryhmät kokevat hajautetussa organisaatiossa työskentelyn? 3) Millaisia kokemuksia esimiehillä ja työntekijöillä on heidän yksiköissään toteutetusta laadunarvioinnista? 4) Millaiseksi työntekijät ja esimiehet kokevat esimieheltään saadun tuen? Tutkimuksessa oli kolme eri aineistoa. Ensimmäinen aineisto koostui 11 hajautetun organisaation johtajan haastattelusta. Toinen aineisto (n = 223) sisälsi haastateltujen esimiesten lomakevastausten lisäksi heidän alaisuudessaan toimivien työntekijöiden, 10 esimieskoulutukseen osallistuneen johtajan sekä kolmen erillisyksikön työntekijöiden vastaukset. Kolmas aineisto oli kerätty pääkaupunkiseudulta varhaiskasvatuksen johtajilta lomakekyselynä (n = 112). Aineistoa on analysoitu teorialähtöisen ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja tilastollisten analyysien avulla Tulokset osoittavat, että johtajat kokivat hallinnollisten töiden vievän paljon aikaa. Esimiehen kanssa eri työpaikassa työskentelevät työntekijät hahmottivat koko organisaation selkeämmin kuin esimiehen kanssa fyysisesti samassa paikassa työskentelevät. Esimiesten käsitysten mukaan laadunarviointia suoritettiin enemmän kuin mitä työntekijöiden mukaan. Työntekijät kaipasivat esimiehiltään tukea yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen, pedagogiseen ohjaukseen, kehittämiseen ja toiminnan resursseihin liittyen. Erillisyksikössä työskentelevät kokivat saavansa enemmän tukea kuin esimiehen kanssa fyysisesti samassa yksikössä työskentelevät työntekijät. Sekä esimieheltä saadun pedagogisen tuen että luottamuksen kokemukset kiinnittävät tämän tutkimuksen tulosten mukaan huomion rakenteiden merkitykseen hajautetuissa organisaatioissa. Arviointiin, pedagogiseen tukeen ja tiedonkulkuun liittyvien rakenteiden huomioiminen helpottaa hajautetussa organisaatiossa johtamista. Edellisten lisäksi johtajan selkeä visio omasta johtamistyöstään ja jaetun johtajuuden hyödyntäminen edesauttavat työn hallinnan kokemuksia.

Viestintäteknologian kehityksen vaikutus organisaation toimintatapoihin ja esimiestyöhön

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin viestintäteknologian kehitys, globalisaatio sekä organisaatiomuodot ovat suhteessa keskenään sekä miten ne vaikuttavat esimiestyöhön hajautuneessa organisaatiossa. Tutkimuskohteena olivat kymmenen eri asiantuntijaorganisaatiossa esimiesasemassa työskentelevää henkilöä. Tutkimus toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin. Tutkimusaineisto hankittiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen sekä avoimien haastatteluiden avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin hajautuneen organisaation määrittelyn ohella johtamisteorioista sekä organisaation viestinnän teorioista. Tutkimuksen tulosten perusteella hajautuneet organisaatiomuodot yleistyvät uusille toimialoille ja työaika ja –paikka käsitteet muuttuvat. Esimiestyö on sosiaalinen prosessi. Vuorovaikutteinen ja päätösvaltaa jakava esimiestyö on tehokkaan ja joustavan organisaation edellytys. Verkostoituminen on yleistynyt ja on organisaatioiden kannalta järkevämpi tapa saada tarvittava osaaminen käyttöön kuin rekrytoiminen. Tutkimuksen mukaan organisaatiot pyrkivät edesauttamaan verkostoitumista mahdollistamalla työajasta ja –paikasta riippumattoman työn tekemisen. Useimmat organisatioissa käyettävät sovellukset ja järjestelmät toimivat tietoliikenneverkon kautta tai pilvipalveluissa. Työntekijöitä kannustetaan voimakkaasti muodostamaan sekä löytämään omaa ja organisaation osaamista tukevia osaamiskeskuksia. Lisäksi tutkimus vahvistaa aiempien tutkimustulosten mukaisesti, että nykymuotoinen esimiestyö ei toimi työaikaja työpaikkarajoituksista vapautuneessa, hajautuneissa organisaatioissa. Tämän vaikutuksesta myös alaisten rooli muuttuu hajautuneissa organisaatioissa.

Challenges for virtual teams in voluntary organizations

This research concerns virtual teams in the field of volunteer work. The developments in the area of information and communication technology have decreased their costs and made them easily accessible. As a result, it seems natural that also the voluntary organizations have adopted online tools and virtual teams as a part of their work modes. However, virtual teams have not received much research in this context, and one of the goals of this study was to begin closing that gap. The research had two main focus areas: the challenges that the volunteers face in the teams, and the leadership that the teams have. The study used a qualitative approach and semi-structured interviews. The interviews were conducted over Skype and email and included members from six different teams. The case organization was a European-wide student organization that widely utilized virtual teams in its work. The study identified three critical issues for managing the virtual teams. The first challenge was creating common ground for teamwork through electronic communication. Secondly, volunteering created challenges for the teams through variations in the level of commitment of the members, as some left the organization during the term of the team. Lastly, knowledge transfer was a challenge that came from changing the team members regularly each year. As for the second key topic, leadership in the teams was spread among the team members unevenly. The teams had a formal leader, but they exhibited signs of shared leadership, and the team members were able to influence the team through their own level of involvement. Especially the experience that a member had contributed the amount of influence she held. All in all, the challenges that the volunteers faced were similar to those of normal virtual teams. Volunteering brought additional challenges through the varying levels of commitment and the changing of the team members. Additionally, the role of the team leader was not as firm. The results of the study can be applied to other volunteer organizations that utilize virtual teams.

Challenges for virtual teams in voluntary organizations

This research concerns virtual teams in the field of volunteer work. The developments in the area of information and communication technology have decreased their costs and made them easily accessible. As a result, it seems natural that also the voluntary organizations have adopted online tools and virtual teams as a part of their work modes. However, virtual teams have not received much research in this context, and one of the goals of this study was to begin closing that gap. The research had two main focus areas: the challenges that the volunteers face in the teams, and the leadership that the teams have. The study used a qualitative approach and semi-structured interviews. The interviews were conducted over Skype and email and included members from six different teams. The case organization was a European-wide student organization that widely utilized virtual teams in its work. The study identified three critical issues for managing the virtual teams. The first challenge was creating common ground for teamwork through electronic communication. Secondly, volunteering created challenges for the teams through variations in the level of commitment of the members, as some left the organization during the term of the team. Lastly, knowledge transfer was a challenge that came from changing the team members regularly each year. As for the second key topic, leadership in the teams was spread among the team members unevenly. The teams had a formal leader, but they exhibited signs of shared leadership, and the team members were able to influence the team through their own level of involvement. Especially the experience that a member had contributed the amount of influence she held. All in all, the challenges that the volunteers faced were similar to those of normal virtual teams. Volunteering brought additional challenges through the varying levels of commitment and the changing of the team members. Additionally, the role of the team leader was not as firm. The results of the study can be applied to other volunteer organizations that utilize virtual teams.