Societal perceptions of community pharmaceutical services in Malta

Objective: To assess the views of the Maltese general public on services provided by community pharmacies in Malta and their opinions on the proposed extended role for pharmacies.

Barriers and facilitators for the implementation of advanced pharmaceutical services

Poster presented at the 5th PCNE Working Symposium 2016: “Work in Progress – Progress in Work”, 19-20 February 2016, Hillerød, Denmark.

Report to the Congress : issues in a modernized Medicare program.

"June 2005".

Equity in access to outpatient rehabilitation services for children with traumatic brain injury and public insurance

Thesis (Master's)--University of Washington, 2016-06

Australian data do not support current pharmaceutical benefits scheme criteria for use of tumour necrosis factor-α inhibitors in ankylosing spondylitis

On the basis of local data, we write in support of the conclusions of Smith and Ahern that current Pharmaceu- tical Benefits Scheme (PBS) criteria for tumour necrosis factor (TNF)-a inhibitors in ankylosing spondylitis (AS) are not evidence-based. 1 As a prerequisite to the appropriate use of biological therapy in AS, three aspects of the disease need to be defined: (i) diagnosis, (ii) activity and (iii) therapeutic failure (Table 1)....

Sistemas de saúde e a farmácia comunitária em Portugal

Projeto de Pós-Graduação/Dissertação apresentado à Universidade Fernando Pessoa como parte dos requisitos para obtenção do grau de Mestre em Ciências Farmacêuticas

Study protocol: the Adherence and Intensification of Medications (AIM) study--a cluster randomized controlled effectiveness study.

BACKGROUND: Many patients with diabetes have poor blood pressure (BP) control. Pharmacological therapy is the cornerstone of effective BP treatment, yet there are high rates both of poor medication adherence and failure to intensify medications. Successful medication management requires an effective partnership between providers who initiate and increase doses of effective medications and patients who adhere to the regimen. METHODS: In this cluster-randomized controlled effectiveness study, primary care teams within sites were randomized to a program led by a clinical pharmacist trained in motivational interviewing-based behavioral counseling approaches and authorized to make BP medication changes or to usual care. This study involved the collection of data during a 14-month intervention period in three Department of Veterans Affairs facilities and two Kaiser Permanente Northern California facilities. The clinical pharmacist was supported by clinical information systems that enabled proactive identification of, and outreach to, eligible patients identified on the basis of poor BP control and either medication refill gaps or lack of recent medication intensification. The primary outcome is the relative change in systolic blood pressure (SBP) measurements over time. Secondary outcomes are changes in Hemoglobin A1c, low-density lipoprotein cholesterol (LDL), medication adherence determined from pharmacy refill data, and medication intensification rates. DISCUSSION: Integration of the three intervention elements--proactive identification, adherence counseling and medication intensification--is essential to achieve optimal levels of control for high-risk patients. Testing the effectiveness of this intervention at the team level allows us to study the program as it would typically be implemented within a clinic setting, including how it integrates with other elements of care. TRIAL REGISTRATION: The ClinicalTrials.gov registration number is NCT00495794.

Pharmaceutical assistance program : calendar year ... annual report.

Mode of access: Internet.

Pharmacy benefit managers : early results on ventures with drug manufacturers : report to the Honorable Ron Wyden, House of Representatives /

"B-257388"--P. 1.

Can telepharmacy provide pharmacy services in the bush?

Rural and remote community pharmacies service large areas of rural Queensland, and because of the distances involved often do not meet the patients for whom they provide medication. Telepharmacy would improve the quality of pharmaceutical services provided in rural and remote areas, by allowing community pharmacists to have realtime contact with dispensing doctors, aboriginal health workers and patients via a video-phone. We used commercial (analogue) videophones to connect community pharmacists to dispensing doctors, patients in depot pharmacies (i.e. those with no pharmacist) and aboriginal health workers. However, various problems occurred and only 10 video-phone interactions were recorded during the six-month project. In all of the recorded interactions, the video-phone was actually used as a conventional telephone because a video-connection could not be established at the time of the call. (This may have been due to telephone network problems in the rural areas.) Despite these problems, all project participants showed great enthusiasm for the potential benefits of such a service.

Koneellisen annosjakelupalvelun aloittaminen - lääkehoidon tarkistus ja sen vaikutus potilaan lääkehoitoon

Farmaseuttisilla palveluilla tarkoitetaan apteekkien palveluita, joissa hyödynnetään apteekin farmaseuttisen henkilökunnan tietoja ja taitoja. Farmaseuttiset palvelut voidaan jakaa farmaseuttisiin perus- ja erityispalveluihin. Farmaseuttiset peruspalvelut kattavat apteekkien lakisääteiset tehtävät, kun taas farmaseuttisilla erityispalveluilla pyritään ottamaan aktiivisempi rooli asiakkaan terveyden edistämisessä. Koneellinen annosjakelupalvelu on farmaseuttinen erityispalvelu. Koneellisessa annosjakelupalvelussa lääkkeet jaetaan kerta-annospusseihin annostusajankohdan mukaan. Kun uusi asiakas aloittaa koneellinen annosjakelupalvelun, tarkistetaan asiakkaan lääkitys yhteensopimattomien ja turhien lääkkeiden osalta. Palvelun aloitushetkellä huomioidaan myös lääkevalmisteiden sopivuus koneelliseen annosjakeluun sekä tarkistetaan valmisteiden annosteluajankohdat. Koneellisessa annosjakelupalvelussa asiakkaan lääkehoidosta muodostetaan lääkityskortti, josta kokonaislääkehoito on helppo tarkistaa. Erikoistyön tavoitteena oli selvittää millainen lääkehoidon arviointi tai tarkistus koneellisen annosjakelupalvelun aloittamisen yhteydessä tehdään ja miten palvelun aloittavien asiakkaiden kokonaislääkehoitotieto saadaan selvitettyä. Lisäksi selvitettiin millaisia muutoksia lääkehoitoihin tehdään palvelun aloittamisen yhteydessä, mitkä ovat muutosten syyt sekä millainen on asiakkaan kokonaislääkehoito. Kyselylomake lähetettiin kaikkiin apteekkeihin, jotka tilasivat koneellista annosjakelua sopimusvalmistuksena Espoonlahden apteekilta syyskuussa 2010. Tutkimus suoritettiin semistrukturoidulla kirjallisella kyselyllä, joka sisälsi sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Kyselyyn saatiin 147 vastausta ja vastausprosentiksi muodostui 45. Vastauksia kyselyyn saatiin koko Mannersuomen alueelta ja kaikkien kokoluokkien apteekeilta. Koneellisen annosjakelupalvelun aloittavat henkilöt ovat pääasiassa iäkkäitä, jotka ovat kotihoidon piirissä, asuvat hoitokodissa tai palveluasumisen yksikössä. Asiakkaiden lääkitystietojen keräämisessä hyödynnetään lääkityskorttia, mutta lääkityskortin tietoja päivitetään myös muista lähteistä. Asiakkaiden lääkityksille tehdään useimmiten lääkehoidon tarkistus moniammatillisena yhteistyönä. Lääkehoidolle tehdyt muutokset johtuvat pääasiassa lääkevaihdosta, annosjakelukoneen lääkevalikoimasta tai puolittamisen välttämisestä. Lääkehoidoissa on vain vähän yhteisvaikutuksia, jotka johtavat lääkevalmisteen käytön lopettamiseen. Lääkehoidon tarkistuksella ei ollut suurta vaikutusta asiakkaiden käyttämien lääkevalmisteiden määrään. Palvelun aloittamisen jälkeen asiakkaalla on käytössään keskimäärin 11 lääkevalmistetta, joista seitsemää jaellaan koneellisesti. Lääkeaineryhmistä eniten käytettyjä ovat hermostoon vaikuttavat sekä sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet, joita kumpaakin on käytössä keskimäärin kolme jokaisella uudella koneellisen annosjakelupalvelun asiakkaalla sekä palvelun aloittamista ennen että sen jälkeen.