198 resultados para Patani Muslims
Resumo:
This review article proposes that theories and research of intergroup contact, prejudice, and acculturation, enhance understanding of the current intercultural relations between Muslims and non-Muslims in Western societies, such as in Australia. The actual and perceived prejudice that many Muslims studying, working, and living in the West have been experiencing following the 2001 terrorist attacks, adds an additional layer of stress to the psychosocial adjustment of Muslim immigrants and sojourners, affecting their cross-cultural adaptation and mental health. Stephan and colleagues’ Integrated Threat Theory argues that the perceived threat experienced by all parties, explains the acts of prejudice. Berry’s acculturation framework highlights that adaptive acculturation is determined by congruent host nation policies and practices and immigrant acculturation strategies. Implications for multicultural policy, intercultural training, and mental health practice, and suggestions for future research, are discussed.
Resumo:
This article represents a preliminary comparative exploration of anti-Muslim racism and violence in Australia and Canada, especially since September 11. We contextualise the anti-Muslim vilification and victimisation within parallel – yet still distinct – political climates that bestow permission to hate. That is, negative media portrayals, together with discriminatory rhetoric, policy and practices at the level of the state create an enabling environment that signals the legitimacy of public hostility toward the Muslim communities. We conclude by pointing toward the need for more extensive empirical exploration of the phenomenon in both countries.
Resumo:
Hip-hopin juuret juontavat 1970-luvulle Yhdysvaltoihin, mutta hip-hop-kulttuuri ja musiikkityyli ovat sen jälkeen levinneet ympäri maailmaa osana globalisaatiokehitystä. Myös monet nuoret muslimit tekevät nykyään hip-hop-musiikkia, ja yhä useampi tuo myös sanoituksiinsa vaikutteita Islamista ja elämästään muslimina. Musiikin asema on islamissa varsin kiistelty, eikä sitä ole selvästi sallittu (halal) tai kielletty (haram) muslimeilta. Muslimien tekemää hip-hoppia on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Tutkielmassa tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin, miten tapaustutkimuksena toimivalla muslimhiphop.com-internetsivustolla argumentoidaan ja konstruoidaan käsityksiä muslimi-identiteetistä. Teoreettisena ja analyyttisenä viitekehyksenä toimii sosiaalikonstruktivistinen näkemys identiteetistä kontekstisidonnaisena sekä puheessa ja teksteissä diskursiivisesti rakentuvana. Tutkielma kyseenalaistaa aiempien tutkimusten oletuksen hip-hopista vaikutuksiltaan yksinomaan positiivisena muslimi-identiteetille sekä muslimeja yhdentävänä tekijänä. Aineisto on kerätty edellä mainitulta sivustolta syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana, josta analyysiin on rajattu vain itse sivusto ja sen hip-hoppia käsittelevät osiot. Sivusto ja sen perustaja ovat yhdysvaltalaisia, mutta sivustolla esiteltävien artistien tausta on hyvin monikulttuurinen. Moni on myös maahanmuuttajana nykyisessä kotimaassaan. Aineistossa esiintyviä teemoja ja diskursseja eritellään ja analysoidaan tutkielmassa lainauksien avulla. Sivuston periaatteissa ja artistien esillepääsyn kriteereissä määritellään tarkasti asennoituminen Islamin ja musiikin yhdistämiseen: mikäli sanoitukset ja artistit noudattavat Islamin oppeja, on muslimin sallittua tehdä ja kuunnella tällaista musiikkia. Islam-aiheisen hip-hopin perustellaan olevan ennen kaikkea vaihtoehto valtavirran hip-hopille, jota konstruoidaan aineistossa moraalisesti arveluttavaksi. Hip-hopille sekä muslimeille sallittuja ja kiellettyjä elementtejä erottelevan halal-haram-diskurssin ohella aineistosta nousee esiin opetusdiskurssi. Muslimien tekemän hip-hopin perustellaan edistävän Islamin opettamista erityisesti nuorille muslimeille ja siten vahvistavan positiivista muslimi-identiteettiä. Myös positiivisen muutoksen diskurssia käytetään aineistossa runsaasti liittyen mm. muslimiyhteisöihin sekä muslimeihin kohdistuviin taloudellisiin ja sosiaalipoliittisiin epäkohtiin ja stereotypioihin; musiikin sisältöä ja sen tekemistä perustellaan sen voimalla muuttaa asioita parempaan suuntaan. Monet muslimiartistit kamppailevat yhdistääkseen toisaalta Islamin ja taiteellisen luovuuden ja ilmaisuvapauden, toisaalta menestyäkseen kaupallisesti unohtamatta uskonnollista vakaumustaan. Monilla heistä hip-hop on ollut vahvasti läsnä kasvuympäristössä, mutta sen yhdistäminen Islamin periaatteisiin aiheuttaa kysymyksiä ja kyseenalaistuksia oman musiikillisen ja uskonnollisen identiteetin muodosta ja sisällöstä. Aineiston perusteella monet muslimiartistit ja Islam-aiheista hip-hoppia kuuntelevat muslimit joutuvat jatkuvasti puolustamaan musiikkia siihen kielteisesti suhtautuville muslimeille sekä ei-muslimeille, jotka vierastavat sen uskonnollisuutta. Muslimi-identiteettiä neuvotellaan jatkuvasti, ja se näyttäytyy aineistossa moniulotteisena ja tilanteisesti rakentuvana. Avainsanat: Muslimit, Islam, hip-hop, identiteetti, Internet, diskurssi, diskurssianalyysi
Resumo:
Gunning, Jeroen. 'Terrorism, Charities and Diasporas: Contrasting the fundraising practices of Hamas and al Qaeda among Muslims in Europe', In: Countering the Financing of Terrorism (New York: Routledge, 2007), pp.93-125 RAE2008
Resumo:
Dissertação de Mestrado apresentada à Universidade Fernando Pessoa como parte dos requisitos para obtenção do grau de Mestre em Relações Internacionais com o Mundo Árabe e Islâmico.
Resumo:
Background: There is growing concern surrounding the ‘racialised’ body and the way young people develop dispositions towards physical activity (PA) and sports, and more broadly to physical culture. This paper draws on Bourdieu's social theory in an effort to explore the ways in which the intersectionality of various fields (family, religion and school) and their dimensions (culture and social class) influence young Muslims' physical culture. Purpose: More specifically the paper examines the ‘racialised’ pedagogic practices in various fields that influence young Muslims' dispositions to physical culture. Method: The study reports on the voices of 40 participants identifying as young Muslims (12–15 years old; 20 girls and 20 boys) from one secondary school in the South of England, UK. A case study approach was used to explore participants’ understanding, meaning, structural conditions and personal agency with regard to physical culture and ‘racialised’ body pedagogies. Data include semi-structured paired interviews with participants. Data were analysed using thematic analysis. More specifically, thematic analysis based on the notion of ‘fields' informed deductive and inductive procedures. Findings: Results suggested that religion had limited influence on the participants' agency when intersecting with schooling and social class with regard to embodiment of active physical culture. Economic capital, on the other hand, had a considerable influence on participants’ physical culture as it contributed to young people's access to PA opportunities, agency and body pedagogies. In addition, the study concludes that fields outside the school play a significant role in influencing and enabling young Muslims’ physical culture. Conclusions: One of the most significant implications of this study is emphasising that young Muslims should not be viewed as a homogenous group as various fields intersect to influence their participation in physical education and their embodiment of physical culture. Identified fields and their markers make dispositions unique, dependent upon characteristics and their relative influence.
Resumo:
This chapter scrutinizes the dominant public discourse in Western Europe. Drawing on examples from the UK, Germany, and France but also from the Netherlands, Denmark and Spain it illustrates the gradual transformation of discourse from an “exotic Islam” to a “threatening Islam” that endangers European values and safety and suggests that the combination of this “securitization” of Islam and the monopoly of the “Muslim voice” by radical Muslim activists leads to a vicious circle of misrecognition and enhancing the aporia of Europe's Muslims.
Resumo:
This article wishes to contribute to the study of the historical processes that have been spotting Muslim populations as favourite targets for political analysis and governance. Focusing on the Portuguese archives, civil as well as military, the article tries to uncover the most conspicuous identity representations (mainly negative or ambivalent) that members of Portuguese colonial apparatus built around Muslim communities living in African colonies, particularly in Guinea-Bissau and Mozambique. The paper shows how these culturally and politically constructed images were related to the more general strategies by which Portuguese imagined their own national identity, both as ‘European’ and as ‘coloniser’ or ‘imperial people’. The basic assumption of this article is that policies enforced in a context of inter-ethnic and religious competition are better understood when linked to the identity strategies inherent to them. These are conceived as strategic constructions aimed at the preservation, the protection and the imaginary expansion of the subject, who looks for groups to be included in and out-groups to reject, exclude, aggress or eliminate. We think that most of the inter-ethnic relationships and conflicts, as well as the very experience of ethnicity, are born from this identity matrix.