Roadmapping for technology push and partnership: A contribution for open innovation environments

There are several tools in the literature that support innovation in organizations. Some of the most cited are the so-called technology roadmapping methods, also known as TRM. However, these methods are designed primarily for organizations that adopt the market pull strategy of technology-product integration. Organizations that adopt the technology push integration strategy are neglected in the literature. Furthermore, with the advent of open innovation, it is possible to note the need to consider the adoption of partnerships in the innovation process. Thus, this study proposes a method of technology roadmapping, identified as method for technology push (MTP), applicable to organizations that adopt the technology push integration strategy, such as SMEs and independent research centers in an open-innovation environment. The method was developed through action-research and was assessed from two analytical standpoints: externally, via a specific literature review on its theoretical contributions, and internally, through the analysis of potential users` perceptions on the feasibility of applying MTP. The results indicate both the unique character of the method and its perceived implementation feasibility. Future research is suggested in order to validate the method in different types of organizations (C) 2011 Elsevier Ltd. All rights reserved.

Innovation from Academia-Industry symbiosis

Anchored on a systemic perspective of innovation and particularly on the triple helix model, which highlights the state, university and companies as central players, this paper aims to discuss the factors that enable or constrain the processes of innovation, using the system thinking approach to understand the academia-industry symbiosis. The paper's empirical section is based on a case study on Portugal's major highway management concessionaire. In order to ensure a "healthy" co-innovation environment, the archetype studied emphasizes the need to implement coordination mechanisms such as communication routines and metrics to monitor collaborative behavior in addition to the need to develop global goals that align the efforts of the partners.

Innovative implementation by non-state actors in environment-related areas : towards a positive implementation gap ?

This contribution (presented in the first International Conference on Public Policy (ICPP) in Grenoble in June 2013) explores the phenomena of innovation in action ("innovative implementation"). To do so, we operationalize "innovative implementation" as a strategy by which (coalitions of) non-state actors seek to develop ad hoc solutions to address a given environmental issue, going beyond what is provided for in formal policy designs. Following an inductive research strategy, we elaborate a conceptual framework whose main advantage is to bring the actors and their coalition (in all their diversity) back in the analysis. More concretely, we state that perceiving implementation as broader 'social interaction processes' (De Boer & Bressers 2011) within which actors play strategic 'games' (Bardach 1977, Scharpf 1997) opens interesting lines of research to better account for their innovative and strategic behaviours. In a second step, we apply this framework to three strategies of innovative implementation in different contexts, and identify on this basis empirical regularities in the individual pathways related to the emergence and success (or failure) of these strategies.

Strategic Innovation Management Based on Three Dimensions

This thesis examines innovation development needs of firms in a remote rural region. The perspective of the study is in strategic innovation management and three dimensions of innovation development: innovation environment, value delivery and innovation capability. The framework is studied with a theoretical and methodological approach in the context of the development of a regional innovation system and the defining of innovation development needs. The thesis is based on existing innovation management literature, expanding it by examining the features of the three dimensions. The empirical data of the study comprise 50 purposefully selected firms within the region of Pielinen Karelia located in Eastern Finland. Most of the firms (70%) included in the study represent manufacturing firms, and over 90% are small and medium-sized enterprises. The research data consist of two questionnaires and an interview, which were done during 2011 in the connection of a regional development project. The point of view of the research is in regional development and harnessing the innovation capability of the firms within the region. The principal research approach applies soft systems methodology. The study explores the means to foster the innovativeness of firms from the viewpoints of innovation environment, innovation capability and value delivery. In closer detail, the study examines relations between the innovation capability factors, differences in innovation development needs within the value delivery system, between sectors and between firm size categories. The thesis offers three major contributions. First, the study extends earlier research on strategic innovation management by connecting the frameworks of innovation capability, innovation environment and value delivery process to the defining of innovation development needs at the regional level. The results deepen knowledge especially concerning practice-based innovation, peripheral regions and smaller firms. Second, the empirical work, based on a case study, confirms the existence of a structural connection integrating five factors of innovation capability. Statistical evidence is provided especially for the positive impacts of the improvement of absorption capability, marketing capability and networking capability, which are the main weaknesses of firms according to the study. Third, the research provides a methodological contribution by applying the innovation matrix in the defining of the innovation development needs of firms. The study demonstrates how the matrix improves possibility to target policy instruments and innovation services more efficiently through indicating significant differences between the innovation support needs regarding various time horizons and phases of innovation process.

Managing innovation in oil and gas companies: A proposed framework for the management of innovation at Ecopetrol S.A.

Actually, the term innovation seems to be one of the most used in any kind of business practices. However, in order to get value from it, companies need to define a systematic and structured way to manage innovation. This process can be difficult and very risky since it is associated with the development of firm´s capabilities which involves human and technical challenges according to the context of a firm. Additionally, it seems not to exist a magic formula to manage innovation and what may work in a company may not work in another, even though in the same type of industry. In this sense, the purpose of this research is to identify how the oil and gas companies can manage innovation and what are the main elements, their interrelations and structure, required for managing innovation effectively in this critical sector for the world economy. The study follows a holistic single case study in a National Oil Company (NOC) of a developing country to explore how innovation performs in the industry, what are the main elements regarding innovation management and their interactions according to the nature of the industry. Contributory literature and qualitative data from the case study company (with the use of non-standardized interviews) is collected and analyzed. The research confirms the relevance and importance of the definition and implementation of an innovation framework in order to ensure the generation of value and organize as well as guide the efforts in innovation done by a firm. In this way based on the theoretical background, research´s findings, and in the company´s innovation environment and conditions, a framework for managing innovation at the case study company is suggested. This study is one of the few, if not only one, that has reviewed the way as oil and gas companies manage innovation and its practical implementation in a company from a developing country. Both researchers and practitioners will get a photograph of understanding innovation management in the oil and gas industry and its growing necessity in the business world. Some issues have been highlighted, so that future study can be focused in those directions. In fact, even though research on innovation management has significantly grown, there are still many issues that need to be addressed to get insight about managing innovation in various contexts and industries. Studies are mostly performed in the context of large firms and in developed countries, so then research in the context of developing countries is still almost an untouched area, especially in the oil and gas industry. Finally, from the research it seems crucial to explore the effect of some innovation-related variables such as: open innovation in third world economies and in state-own companies; the impact of mergers and acquisitions in innovation performance in oil and gas companies; value measurement in the first stages of the innovation process; and, development of innovation capabilities in companies from developing nations.

Working with the public sector:SME medical device innovation and pre-procurement

Healthcare providers are under ever increasing pressure to deliver more technologically advanced care without increasing costs. Innovation is essential (Darzi, 2008), and for this healthcare providers rely on innovation within commercial companies. SMEs have an important part to play in this sector (NHS Supply Chain Parliamentary Brief, 2013). Collaboration between SME suppliers and the NHS for innovation forms the focus of this paper. We examine the academic literature on interorganizational innovation including academic insights from the areas of forward commitment procurement (Environmental Innovation Advisory Group, 2003-2008), pre-commercial procurement (Bos & Corvers, 2007), innovation and SMEs. We then explore practice, first from a policy and business sector perspective. Second, we present evidence from fifteen cases of interorganizational innovation projects involving SMEs and UK healthcare providers. Our findings show much effort is being put into creating opportunities for more interorganizational innovation of medical devices. Working across organizational boundaries presents added complexity to the innovation environment and process, and the challenge of developing high-quality cross-boundary group interaction.

Virtuaaliorganisaation toiminta innovaationäkökulmasta: kommunikaatio, tietojärjestelmät ja työkalut

Tutkimuksessa perehdytään virtuaaliorganisaatioiden ja virtuaalitiimien toimintaan sekä etsitään työkaluja, joilla maantieteellisesti hajallaan olevat ryhmät pystyvät kommunikoimaan ja jakamaan tietoa keskenään. Työssä käsitellään myös ympäristöjä, jotka tukevat virtuaaliyhteistyön syntyä. Lisäksi työssä etsitään keinoja, joilla yhteistyötä tekevät yritykset pystyvät yhdistämään tietojärjestelmiään ja luomaan niistä läpinäkyviä koko yhteistyöverkostossa. Tavoitteena on luoda laaja-alainen johdatuspaketti yhteistyötä aloittaville yrityksille ja esitellä keskeisiä virtuaalityöskentelyyn liittyviä elementtejä, kutenryhmädynamiikkaa, kollektiivista muistia, tiedon läpinäkyvyyttä, yhteistyöohjelmistoja ja yhteistyön syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Työ on suurelta osin teoriapohjaista, mutta sen tukemiseksi on liitetty työtä varten hankittua empiiristä aineistoa. Empiria on koottu haastattelemalla yrityksiä ja asiantuntijoita. Työn tuloksena saatiin seuraavanlaisia johtopäätöksiä: virtuaalityöskentely eroaa perinteisestä tiimitoiminnasta siten, että suurin osa kommunikoinnista tapahtuu sähköisesti. Tähän tarvitaan työkaluja, joissa kuitenkin on vielä kehitettävää esimerkiksi standardoinnin suhteen. Yhteistyöohjelmistojen kehityksessä ja tietojärjestelmien yhdistämisessä on keskitytty vain sähköiseen tietoon, eikä olla kiinnitetty huomiota ihmisten osaamisen ja tietämyksen jakamiseen. Tätä varten viimeaikoina onkin alettu kehittämään erilaisia innovaatioympäristöjä, joista yksi on esitelty työssä. Virtuaalisesti toteutettavan yhteistyön keskeisenä elementtinä on luottamus kumppaneiden välillä ja tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota. Innovaatioprosessin ja virtuaaliorganisaation tehokkuuden kannalta on tärkeää, että osapuolet ovat halukkaita jakamaan tietoa ja osaamista yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että pienet yritykset ovat halukkaampia jakamaan osaamistaan kuin suuret.

Kaakkois-Suomen metsäklusterin innovatiiviset kehittämisprosessit

Avoin globaali liiketoimintaympäristö tuo jatkuvasti uusia haasteita metsäteollisuudelle ja sitä kautta koko metsäklusterille, ja kilpailussa menestyminen edellyttää proaktiivista lähestymistapaa. Diplomityön tarkoituksena on kartoittaa metsäklusterin tulevaisuudennäkymiä sekä esittää näkemyksiä ja ajatuksia siitä, miten Kaakkois-Suomen osaamiskeskus (Koske) voisi jatkossa omalta osaltaan edesauttaa Kaakkois-Suomen metsäklusterin edellytyksiä menestyä globaalissa kilpailussa. Työssä on hyödynnetty skenaariomenetelmää, jonka tuloksena syntyi metsäklusterin skenaarionelikenttä. Tutkimus toi esille myös näkemyksiä siitä, mitä skenaarionelikentän skenaarioista Kaakkois-Suomessa tulisi lähteä aktiivisesti tavoittelemaan, ja millaisia toimenpiteitä tämä edellyttää. Kun perinteiset kilpailuedun lähteet murentuvat, ja tuotanto sekä kysyntä siirtyvät yhä enemmän nouseville talousalueille, on toimintatavoissa tapahduttava merkittäviä muutoksia. Tavoiteltava skenaario mahdollistaa pääsyn uusille kasvumarkkinoille innovatiivisuuden ja asiakaslähtöisyyden kautta sekä edellyttää tehokkaamman metsäklusteria tukevan innovaatioketjun rakentamista, eli panostusta alueelliseen innovaatioympäristöön. Mallissa tuetaan pienten, innovatiivisten, yritysten alkutaivalta tarjoamalla niille tukea, osaamista ja rahoitusta. Innovaatioympäristön kehittäminen voisi tapahtua laajan alueellisen ohjelman avulla. Kuitenkin myös pienemmillä kehityshankkeilla on tärkeä merkitys päämäärien saavuttamisessa.

Keskisuurten kasvuyritysten johtaminen - tulevaisuuden haasteet ja osaamistarpeet

Suomi tarvitsee enemmän kasvuyrityksiä uudistaakseen talouttaan sekä luodakseen uusia työpaikkoja. Tutkimusten mukaan erityisesti keskisuuret yritykset ovat tärkeitä kansantaloudelle ja niillä on usein suurempi mahdollisuus pitempiaikaiseen kasvuun kuin pienillä yrityksillä. Tutkimuksia keskisuurten kasvuyritysten kasvusta ja erityisesti näiden yritysten johtamisesta on tehty hyvin vähän. Tämän työn tarkoituksena on lisätä ymmärrystä kuinka keskisuuria kasvuyrityksiä voitaisiin johtaa vielä paremmin, tutkimalla mm. kyseisten yritysten johtajien mieltämiä tulevaisuuden haasteita ja osaamistarpeita. Empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena ja kvantitatiivisena tutkimuksena. Kansainvälisten kulttuurien tuntemus, ihmisten johtaminen, muuttuvat markkinat ja liiketoimintamallit, kasvavien verkostojen hallinta, aineeton pääoma ja innovaatioympäristöjen luominen ovat asioita, jotka aiheuttavat haasteita ja osaamistarpeita tulevaisuudessa keskisuurten kasvuyritysten johtajien mukaan. Tärkeänä pidettiin myös mm. tiedon luomista, jalostamista ja jakamista.

Innovatiivisuuden merkitys yrityksessä ja alueellinen innovaatioympäristö

Innovaatioista on viime aikoina tullut entistä tärkeämpiä kilpailukyvyn lähteitä kansantalouksille sekä niiden sisällä toimiville alueille. Innovaatiotoiminta on nostettu yhdeksi keskeisimmistä tekijöistä yritysten sekä alueiden välisessä kilpailussa. Tässä tutkimuksessa selvitetään, ovatko innovatiiviset yritykset menestyneet muita saman toimialan yrityksiä paremmin ja mikä on ollut alueellisen innovaatioympäristön osuus niiden menestyksessä tai menestymättömyydessä? Tutkimuksessa perehdytään ensin aihealueeseen teoriatiedon sekä aiempien tutkimustulosten avulla. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa mukana on ollut yhteensä 36 eteläsavolaista yritystä, jotka toimivat yhteensä seitsemällä eri toimialalla. Jokaisessa yrityksessä on käyty paikan päällä tekemässä syvähaastattelu. Yritysten menestystä mitattiin kasvua, kannattavuutta sekä pääomarakennetta kuvaavien tunnuslukujen avulla. Tunnuslukujen perusteella saatuja tuloksia syvennettiin haastattelujen tuloksilla. Tutkimuksessa havaittiin, että innovatiiviset yritykset olivat menestyneet hieman muita yrityksiä paremmin, mutta ero vertailuryhmien välillä ei ollut kovin suuri. Lisäksi havaittiin, ettei innovatiivisuus takaa yritykselle hyvää menestystä, vaan lähinnä antaa vain mahdollisuuden poikkeukselliseen menestymiseen. Innovaatioympäristönä Etelä-Savoa pidettiin yritysten innovaatiotoimintaa tukevana, mutta myös kehitettävää löytyi. Alueellisen innovaatioympäristön tärkeimpinä kehityskohteina nousivat esiin julkisten innovaatiopalveluiden sekä yritysten välisen yhteistyön toimivuus ja innovatiivisen miljöön luominen alueelle.

Aspectos e fatores da produtividade em pesquisa, desenvolvimento e inovação

Comparison of national budgets for R&D is often made but it should consider the relative productivity and their factors. In Brazil, inefficiency factors as well as their causes have been diagnosed since the late 60's and solutions have been proposed within various governmental organisms, from CNPq to the strategy think tanks. Problems that hinder R&D and innovation in Brazil are reviewed from a historical perspective together with the proposed solutions providing a detailed analysis of the difficulties that have to be overcome to achieve a more effective innovation environment, adequate for the present times, challenges and opportunities.

Organisaatiorakenteiden vaikutuksia yritysten innovatiivisuuteen

Tämän työn tavoitteena oli selvittää, miten erilaiset organisaatiorakenteet vaikuttavat yritysten innovatiivisuuteen. Siinä käsitellään organisaatioiden rakenteiden jaottelua ja ominaisuuksia, ja käydään läpi innovatiivisuuteen tarvittavia resursseja ja siihen vaikuttavia ympäristön ominaisuuksia. Työn lopuksi tarkastellaan eri rakennemallien innovatiivisuutta edistäviä ja estäviä tekijöitä, ja tehdään yhteenveto innovatiivisuuden kannalta hyvistä ja huonoista rakenteista. Organisaatiorakenteet jaotellaan kuuteen malliin, mutta käytännössä niistä voidaan luoda yhdistelmiä kunkin organisaation tarpeen mukaan. Rakenteilla huomattiin olevan vaikutusta innovatiivisuuteen. Voidaan sanoa, että innovaatioiden kannalta parhaita ovat rakenteeltaan joustavat organisaatiot, joissa on matala hierarkiataso ja runsaasti kommunikaatiota. Esimerkkinä sellaisesta toimii erityisesti matriisirakenne. Huonosti innovaatiotoimintaa tukevia ovat toiminto- ja divisioonarakenteet, lähinnä joko reagoinnin hitauden tai asiantuntijuuden pinnallisuuden takia. Yrityksen tulee löytää tasapaino joustavuuden ja byrokratian välillä saavuttaakseen omalla toimialallaan tarpeellisen innovatiivisuuden. Sen tulee myös perehtyä tarpeisiinsa ja arvioida millaisia päämääriä todellisuudessa halutaan saavuttaa. Innovaatiotoiminnan kehittämisessä yrityksen johdon tulee ottaa huomioon nämä päämäärät ja kyseisen organisaation rakenne.

Russian SME technology transfer to Finland – Entrepreneurial challenges and motivation

The purpose of this thesis is to study the international technology transfer of transition economy SME entrepreneurs to the developed countries. The research aims to characterize the phenomenon by studying Russian SME technology transfer to Finland with the research methods from case studies. In addition to characterizing the phenomenon, the research finds out factors that motivate Russian entrepreneurs to conduct international technology transfer and what are the challenges the Russian entrepreneurs face when they enter the Finnish business environment. The qualitative data was collected from six semi-structured interviews with the entrepreneurs and several secondary data sources, considering four different technology transfer cases. The data and the analysis showed that the case companies in Finland are mostly linked to manufacturing of physical products. The entrepreneurs are motivated to come to Finland mainly by the opportunities and support the Finnish business and innovation environment provides to the entrepreneurs and by the personal gain that they get by establishing the company in Finland. Major challenges in the process include time constraints and capital requirements, difficulties on achieving sales on the Finnish market and finding skilled personnel to support the Russian management and owners.

Modelo estratégico de gestão de pessoas e resiliência organizacional: uma análise do processo de mudança de uma empresa brasileira de energia

A pesquisa teve como objetivo realizar um estudo de qual é o modelo de gestão e quais são os principais desafios na implementação do novo modelo de gestão de pessoas por competências em empresa do setor de energia, reconhecida pela excelência técnica e inovação, com operação no Brasil e em outros países, denominada neste estudo como EBE S.A. O método utilizado foi o de estudo de caso. A problemática respondida foi: Quais são os principais desafios na implementação do novo modelo de gestão de pessoas estratégico também denominado gestão por competências em uma grande empresa do setor energético, na visão dos entrevistados? A coleta de dados estruturou-se através de análise documental de fontes primárias e secundárias; observação e observação participante; e entrevistas em profundidade semiestruturadas. A partir da categorização dos dados coletados, foi criada uma tipologia com a definição de três grupos organizacionais distintos. A resposta de cada um desses grupos ao processo de mudança que está ocorrendo na EBE S.A., referente à implementação do modelo de gestão estratégica de pessoas, foi analisado à luz de três perspectivas de análise organizacional: participação e autonomia; desenvolvimento de competências; incentivos organizacionais e trocas sociais. Os resultados da pesquisa evidenciam que a resposta dos grupos organizacionais ao processo de mudança que está em curso na empresa estudada tem relação com o modelo de gestão de pessoas vivenciado por cada grupo, ressaltando que o modelo estratégico de gestão de pessoas contribui para a criação de um ambiente resiliente de aprendizagem e inovação, capaz de gerar redesenhos radicais (técnicos e sociais) constantes que possibilitem o alcance de vantagens competitivas sustentáveis.

Building long term strategies and public-private alliances for export development: the Finnish case

Includes Bibliography