Hematology of the bronze Turkey (Meleagris gallopavo): Variations with age and gender

Fundação de Amparo à Pesquisa do Estado de São Paulo (FAPESP)

Serum biochemical parameters of female bronze Turkeys (Meleagris gallopavo) during egg-laying season

Fundação de Amparo à Pesquisa do Estado de São Paulo (FAPESP)

Evaluation of serum biochemical parameters in juvenile bronze Turkeys (Meleagris gallopavo)

Fundação de Amparo à Pesquisa do Estado de São Paulo (FAPESP)

Immunological and clinical parameters of newcastle disease vaccination in bronze Turkeys (Meleagris gallopavo)

Conselho Nacional de Desenvolvimento Científico e Tecnológico (CNPq)

The haematological profile of female bronze turkeys (Meleagris gallopavo) vaccinated with various commercial strains of Newcastle disease

The effects of vaccination on avian blood parameters are poorly understood. The present study was designed to evaluate whether different strains (Ulster 2C, B1, live LaSota and inactivated LaSota) of Newcastle disease vaccines had an effect on the haematological profile of female turkeys. Seventy-five female turkeys were allocated to treatment groups according to vaccination strain. All the birds, except those in the control group, were vaccinated at 32 weeks of age and revaccinated at 40 and 48 weeks of age. Blood samples were obtained for haematological analyses and serum samples for the haemagglutination inhibition test. Haemoglobin concentration was significantly lower (p < 0.05) in vaccinated female turkeys than in the control birds 28 days after vaccination. Monocytes were significantly higher (p < 0.05) in 44-week-old female turkeys vaccinated with inactivated LaSota strain compared with the other groups. Turkeys vaccinated with the B1 strain showed significantly higher (p < 0.05) total white blood cell counts compared with the other groups vaccinated with various commercial strains of the Newcastle disease virus. In conclusion, female turkeys showed significant differences in haemoglobin concentrations, monocytes and white blood cell counts when vaccinated against Newcastle disease.

Avaliação dos parâmetros de insensibilização e os impactos na qualidade da carne de perus (Meleagris gallopavo)

Brazil is the third largest producer and exporter of turkey meat, especially in Paraná state, with the largest production volume. In worldwide the animal welfare is a prerequisite for food quality of animal origin, especially in Europe. The Regulation of European Community No 1099/2009 provides requirements for poultry stunning that associate with animal welfare as a means to minimize the pain and suffering from the slaughter. Improper application of callousness should produce low-quality meat, and significant industry losses. This Research aimed to evaluate the impacts on the quality of meat from turkeys, applying electrical stunning parameters established in the Regulation No 1099/2009 of the Council of 24 September 2009. Was applied an outline with 8 tests set equidistantly to frequency, and set parameters for current and voltage, and a control test. Were conducted qualitative assessments of hematoms and bruises / fractures in carcasses, hematoms, blood splashed and bleeding in turkey breast, and quantitative pH, color (L *), water holding capacity and shear force in turkey breast. The individual assessments showed no significant difference (p>0,05). In multivariate cluster analysis was the formation of two distinct groups: group 1 - 50 Hz to 200 Hz (low frequency) and group 2 - 633 Hz to 1500 Hz (high frequency), which showed significant difference (p= 0,016). In principal component analysis multivariate, the group 1 tend to have a higher incidence of bruising, blood splashed, bleeding and water holding capacity in breast turkeys, and bruises / fractures and hematoms on carcasses. The Group 2 tends to have a lower incidence of these parameters, and higher pH values, shear force and color (L *). Positive correlation was obtained for the parameters pH and shear force (r= 0.7506, p=0.0198); bleeding and splashed blood (r= 0.8811, p= 0.0017), and negative correlation to color (L*) and splashed blood on breast (r= -0.7889; p= 0.0115); breast hematoms and shear force (r= -0.7844; p= 0.0123). It has been observed that at lower frequencies stunning tends to have higher incidence of defects in the carcasses and turkey breast. The use of high frequencies in stunning, create smaller quantity of trimming, and an increase in turkey breast volume produced, with a financial gain of approximately R$250,000.00 / year. Moreover, there is no need increase the workers to do the trimming tasks and, therefore, higher financial results for companies. Therefore, we recommend the use of high frequencies in the stunning of turkeys.

Detecção do TCoV (Turkey Coronavirus) a partir de amostras provenientes de perus (Meleagris gallopavo) com quadro agudo de enterite

Fundação de Amparo à Pesquisa do Estado de São Paulo (FAPESP)

Dynamique d’une population faunique en expansion sous différents scénarios climatiques : le dindon sauvage (Meleagris gallopavo)

Les changements climatiques récents ont mené à l’expansion de la répartition de plusieurs espèces méridionales, mais ont aussi causé l’extinction locale d’espèces se retrouvant à la limite de leur tolérance environnementale. Ces populations en expansion peuvent favoriser différentes stratégies d’histoire de vie en répondant à différents facteurs limitants. Dans cette thèse, je vise à déterminer et quantifier l’effet du climat et des évènements extrêmes sur le cycle de vie complet d’une espèce en expansion (le dindon sauvage) pour comprendre les changements au niveau populationnel ainsi que les mécanismes impliqués dans l’expansion de la distribution d’une espèce. J’ai défini les évènements extrêmes de pluie, d’épaisseur de neige au sol et de température, comme un évènement dont la fréquence est plus rare que le 10e et 90e percentile. En utilisant l’approche « Measure-Understand-Predict » (MUP), j’ai tout d’abord suivi trois populations le long d’un gradient latitudinal de sévérité hivernale pour mesurer l’effet de variables météorologiques sur la dynamique des populations. La survie des dindons sauvages diminuait drastiquement lorsque l’accumulation de neige au sol dépassait 30 cm pour une période de 10 jours et diminuait également avec la température. Au printemps, la persistance de la neige affectait négativement le taux d’initiation de la nidification et l’augmentation de la pluie diminuait la survie des nids. Dans une deuxième étape, j’ai examiné l’impact des évènements climatiques extrêmes et des processus démographiques impliqués dans l’expansion du dindon, liés à la théorie des histoires de vie pour comprendre la relation entre la dynamique de ces populations en expansions avec le climat. J’ai démontré que la fréquence des évènements extrêmes hivernaux et, d’une façon moins importante, les évènements extrêmes estivaux limitaient l’expansion nordique des dindons sauvages. J’ai appuyé, à l’aide de données empiriques et de modélisation, les hypothèses de la théorie classique des invasions biologiques en montrant que les populations en établissement priorisaient les paramètres reproducteurs tandis que la survie adulte était le paramètre démographique affectant le plus la dynamique des populations bien établies. De plus, les populations les plus au nord étaient composées d’individus plus jeunes ayant une espérance de vie plus faible, mais avaient un potentiel d’accroissement plus élevé que les populations établies, comme le suggère cette théorie. Finalement, j’ai projeté l’impact de la récolte sur la dynamique des populations de même que le taux de croissance de cette espèce en utilisant les conditions climatiques futures projetées par les modèles de l’IPCC. Les populations en établissement avaient un taux de récolte potentiel plus élevé, mais la proportion de mâles adultes, possédant des caractéristiques recherchées par les chasseurs, diminuait plus rapidement que dans les populations établies. Dans le futur, la fréquence des évènements extrêmes de pluie devrait augmenter tandis que la fréquence des évènements extrêmes de température hivernale et d’accumulation de neige au sol devraient diminuer après 2060, limitant probablement l’expansion nordique du dindon sauvage jusqu’en 2100. Cette thèse améliore notre compréhension des effets météorologiques et du climat sur l’expansion de la répartition des espèces ainsi que les mécanismes démographiques impliqués, et nous a permis de prédire la probabilité de l’expansion nordique de la répartition du dindon sauvage en réponse aux changements climatiques.

Seerumin kreatiinikinaasi- ja aspartaattiaminotransferaasiaktiivisuuden vaikutus kalkkunoiden (Meleagris gallopavo) käyttäytymiseen erikorkuisissa kuljetushäkeissä

Kalkkunoiden teuraskuljetuksissa lintuja pidetään kuljetuspäällyksissä, joiden korkeuden on esitetty olevan riittämätön suurimpien kalkkunakukkojen kuljetukseen, mutta tieteellisiä tutkimuksia aiheesta on vähän. Jalostuksella saavutetut nopeakasvuiset ja suuret lihakset voivat lisäksi altistaa kalkkunat mahdollisesti kivuliaille lihassairauksille. Tutkielman tavoitteena oli selvittää lihasentsyymiarvojen vaikutusta kalkkunoiden käyttäytymiseen erikorkuisissa kuljetuspäällyksissä. Tutkimuksessa analysoitiin kreatiinikinaasin (CK) ja aspartaattiaminotransferaasin (ASAT) aktiivisuutta kalkkunoiden seerumissa, sillä näiden solunsisäisten entsyymien yhtäaikainen esiintyminen seerumissa on todettu olevan merkki lihasvauriosta ja täten kuvaavan eläimen heikentynyttä hyvinvointia. Tutkimuksessa käytettiin 36 lihantuotantoon jalostettua kalkkunakukkoa. Kutakin lintua testattiin kahtena eri päivänä noin viikon välein. Testattavien lintujen paino oli keskimäärin 16,5 ± 0,2 kiloa. Linnut olivat eri testikerroilla satunnaistetusti erikorkuisissa häkeissä. Häkkikorkeudet olivat 40, 55 ja 90 cm. Linnut olivat paikallaan olevissa häkeissä kuusi tuntia, jonka ajan niiden käyttäytymistä videoitiin. Kustakin linnusta otettiin verinäyte yhdellä testauskerralla kuvaamisen päätyttyä ja seerumista analysoitiin CK ja ASAT. Kalkkunoiden CK-aktiivisuus oli 25450,5 ±10402,6 IU/l ja ASAT-aktiivisuus 625,0 ±143,7 IU/l. Häkkikorkeudella ei ollut tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota CK- eikä ASAT-aktiivisuuden kanssa (p = 0,86 ja p = 0,68), mutta CK- ja ASAT-arvot korreloivat positiivisesti keskenään (p < 0,001). Sekä CK- että ASAT-aktiivisuuksien ollessa korkeat linnut makasivat vähemmän 55 cm ja 90 cm korkeissa häkeissä testijakson ensimmäisinä tunteina. Paino ja CK-aktiivisuus olivat positiivisesti korreloituneet (p = 0,001). Kalkkunoiden lihasentsyymiarvoista on saatavilla heikosti tietoa, mutta verrattuna moniin muihin eläinlajeihin kalkkunoiden seerumin CK- ja ASAT-arvot ovat huomattavan korkeat. 40 cm korkeissa häkeissä linnut eivät voineet tilan ahtauden vuoksi seistä normaalissa asennossa jalat ojennettuina kuten muissa häkkikorkeuksissa. Linnuilla kivun liittymistä lihassairauksiin ei ole kuvattu, mutta kipu on varsin todennäköistä akuutissa vaiheessa. Kalkkunat siis saattavat mahdollisuuksien mukaan välttää makaamista kivun vuoksi. Jalostuksella saatu rintalihaksen nopea kasvu suhteettoman suureksi on todettu voivan aiheuttaa lihasvaurioita. On mahdollista, että jo suuri koko itsessään saattaa aiheuttaa kalkkunoille kipua. Tekijät, jotka kohottavat seerumin lihasentsyymiarvoja, aiheuttavat joka tapauksessa myös hyvinvointiongelmia. Nykyisin käytössä olevat matalat, 40 cm korkeat, kuljetuspäällykset voivat heikentää etenkin suurikokoisten kalkkunakukkojen kuljetuksen aikaista hyvinvointia, koska ne estävät lintuja seisomasta luonnollisessa asennossa ja niissä liikkuminen on muutenkin hyvin rajoitettua. Jotta jalostettujen kalkkunoiden lihasentsyymiarvoista voitaisiin tehdä tarkempia johtopäätöksiä, tarvitaan lisää tutkimuksia lihasentsyymiarvojen perustason määrittämiseksi. Lisätutkimuksia tarvitaan myös kalkkunoiden mahdollisesti kokeman kivun ja lihasentsyymiarvojen välisestä yhteydestä.

Análisis de las comunidades parasitarias y su relación con la condición física del guajolote silvestre (Meleagris gallopavo) de la Sierra del Burro, Coah., México

Tesis (Maestría en Ciencias con Especialidad en Parasitología) UANL

Uso de hábitat del guajolote silvestre (Meleagris gallopavo intermedia) en Lampazos de Naranjo, Nuevo León

[Tesis] ( Maestría en Ciencias Forestales) U.A.N.L.

Eletroforetograma de proteínas de perus (Meleagris gallopavo) vacinadas conta a doença de Newcastle durante o período de postura

Pós-graduação em Medicina Veterinária - FMVZ

Circular /

Description based on: No. 3 (Aug. 28, 1895); title from caption.

Speleothems as sensitive recorders of volcanic eruptions - the Bronze Age Minoan eruption recorded in a stalagmite from Turkey

Mounting evidence exists that variations in sulphur content in stalagmites are closely linked to changes in volcanic or anthropogenic atmospheric sulphur. The strong dependency of sulphur on soil pH and ecosystem storage, however, can result in a delay of several years to decades in the registration of volcanic eruptions and anthropogenic emissions by stalagmites. Here we present synchrotron-radiation based trace element analysis performed on a precisely-dated section of a stalagmite from Sofular Cave in Northern Turkey. As this section covers the time interval of the intensively studied Minoan volcanic eruption between 1600 and 1650 BC, we can test whether this vigorous eruption can be traced in a stalagmite. Of all measured trace elements, only bromine shows a clear short-lived peak at 1621±251621±25 BC, whereas sulphur and molybdenum show peaks later at 1617±251617±25 and 1589±251589±25 respectively. We suggest that all trace element peaks are related to the Minoan eruption, whereas the observed phasing of bromine, molybdenum and sulphur is related to differences in their retention rates in the soil above Sofular Cave. For the first time, we can show that bromine appears to be an ideal volcanic tracer in stalagmites, as it is a prominent volatile component in volcanic eruptions, can be easily leached in soils and rapidly transferred from the atmosphere through the soil and bedrock into the cave and stalagmite respectively. Highly resolved oxygen and carbon isotope profiles indicate that the Minoan eruption had no detectable climatic and environmental impact in Northern Turkey.