”Hullut alikersantit ja syvältä johtajat” : Puolustusvoimien ihmisten johtamisen opit, internetin keskustelupalstat ja Aamukamman keskustelut johtamisesta

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli perehtyä puolustusvoimien ihmisten johtamisen oppeihin 1970-luvulta nykypäivään sekä internetin keskustelupalstoihin. Tutkimuksessa pyrittiin havaitsemaan oppien esiintymistä Aamukampa-keskustelupalstan kirjoituksissa. Tutkimuksen päätutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista sisällön analyysiä. Tutkimuksella haettiin vastausta kysymykseen: ”Miten Aamukammassa käydyssä keskustelussa esiintyvät puolustusvoimien opettamat ihmisten johtamisen opit?”. Tähän kysymykseen on vastattu jakamalla tutkimus kolmeen osa-alueeseen: ensimmäisessä osassa on tutkittu ihmisten johtamisen oppeja 1970-luvulta nykyään käytössä olevaan syväjohtamiseen, toisessa osassa on käsitelty internetin keskustelupalstoja ja niiden tyypillisiä elementtejä ja kolmannessa osassa on perehdytty Aamukampa-keskustelupalstalta saatuun aineistoon. Aineistosta on haettu esimerkkejä siitä, miten eri johtamisen mallit esiintyvät ja miten niistä keskustellaan. Käsittely on jaettu kahtia: perinteisiin malleihin ja syväjohtamisen malliin. Tutkimuksen tärkeimpinä lähteinä on käytetty ihmisten johtamisen oppikirjoja ja opetussuunnitelmia sekä aiheesta aiemmin laadittuja tutkimuksia. Tutkimusmenetelmän ja aineiston käsittelyn lähteinä ovat olleet laadullisen tutkimuksen oppaat sekä aiemmat keskustelupalstoista tehdyt sisällön analyysit. Tutkimuksessa havaittiin, että ennen syväjohtamista puolustusvoimissa ei ole opetettu yhteisen opetussuunnitelman mukaisia ihmisten johtamisen oppeja. Tutkimuksen kohteen todettiin edustavan keskustelevaa, dialogista foorumia. Kirjoittajat ottavat huomioon aiemmat mielipiteet eikä provosoivaa kirjoittamista esiinny tutkimuksen kannalta merkittävästi. Aamukamman johtamisen keskustelujen havaittiin edustavan perinteisiä näkemyksiä joiden mukaan sotilasjohtamisessa korostuvat auktoriteetti, kuri ja esimerkillisyys. Tilannetaju ja alaisten huomioiminen yksilöinä koettiin myös tärkeiksi. Haasteina havaittiin johtamisen teorian ja käytännön menetelmien ristiriita sekä osan henkilökunnasta asennoituminen. Syväjohtaminen todettiin keskusteluissa perusteiltaan toimivaksi, mutta entisiä malleja vaikeammaksi opettaa ja sisäistää. Sen aiempi opetus todettiin osittain puutteelliseksi.

La enseñanza de español en centros de secundaria alemanes : análisis de errores semánticos.

Resumen tomado de la publicación

Revision of Nathan Banks type specimens of Bdellidae Dugès (Acari: Trombidiformes) of the Museum of Comparative Zoology, Cambridge

In this article, seven Bdellidae Dugès (Acari: Trombidiformes) of the Museum of Comparative Zoology, originally described by Nathan Banks are studied: Cyta americana (Banks, 1902), Bdella tenella Banks, 1896, Bdella utilis Banks, 1914, Bdella californica Banks, 1904, Bdella cardinalis Banks, 1894, Bdella peregrina Banks, 1894 and Bdella brevitarsis Banks. Bdella tenella and Bdella californica are transferred to the genera Spinibdella and Bdellodes, respectively. Bdella brevitarsis, previously a nomen nudum, is herein described for the first time under the genus Hexabdella. http://zoobank.org/urn:lsid: zoobank.org:pub:A18C8C10-8C8A-4873-AF0B-D1A9164CD7E8 © 2013 Copyright 2013 Taylor & Francis.

Keep at bay! - Abnormal personal space regulation as marker of paranoia in schizophrenia.

BACKGROUND During threat, interpersonal distance is deliberately increased. Personal space regulation is related to amygdala function and altered in schizophrenia, but it remains unknown whether it is particularly associated with paranoid threat. METHODS We compared performance in two tests on personal space between 64 patients with schizophrenia spectrum disorders and 24 matched controls. Patients were stratified in those with paranoid threat, neutral affect or paranoid experience of power. In the stop-distance paradigm, participants indicated the minimum tolerable interpersonal distance. In the fixed-distance paradigm, they indicated the level of comfort at fixed interpersonal distances. RESULTS Paranoid threat increased interpersonal distance two-fold in the stop-distance paradigm, and reduced comfort ratings in the fixed-distance paradigm. In contrast, patients experiencing paranoid power had high comfort ratings at any distance. Patients with neutral affect did not differ from controls in the stop-distance paradigm. Differences between groups remained when controlling for gender and positive symptom severity. Among schizophrenia patients, the stop-distance paradigm detected paranoid threat with 93% sensitivity and 83% specificity. CONCLUSIONS Personal space regulation is not generally altered in schizophrenia. However, state paranoid experience has distinct contributions to personal space regulation. Subjects experiencing current paranoid threat share increased safety-seeking behavior.