Määräaikaisten työntekijöiden sitoutuminen. Case Helsingin kaupunki - Sosiaali- ja terveydenhoitoalan yksiköt

Tämä tutkimus tarkastelee määräaikaisia työsuhteita. Tavoitteena on selvittää määräaikaisten työntekijöiden sitoutumista ja sitouttamista organisaatiossa sekä näitä edistäviä tekijöitä. Lähtökohtana on tutkia määräaikaisuutta sitoutumisen näkökulmasta. Erityisen tarkastelun kohteena on työilmapiirin ja esimiestoiminnan vaikutus sitoutumiseen. Sitoutumisen viitekehyksenä on Curtis & Wrightin (2001) sitoutumismalli. Tutkimuksen empiirisessä osassa haastateltiin määräaikaisia työntekijöitä ja heidän esimiehiään. Aineisto käsiteltiin teemoittelun kautta. Tutkimuksen tuoman uuden näkökulman mukaan suurin osa vastanneista määräaikaisista työntekijöistä koki määräaikaisuuden positiivisena eivätkä halunneet vakinaista työpaikkaa. Samalla kaikki vastaajat olivat hyvin sitoutuneita, eivät niinkään organisaatioonsa, vaan työyhteisöönsä ja työhönsä, sen määräaikaisuudesta riippumatta. Palkankorotuksella tai vakinaistamisella ei näyttäisi tämän tutkimuksen mukaan olevan kovin suurta merkitystä määräaikaisen työntekijän sitoutumisen kannalta, sen sijaan työilmapiirillä ja organisaation johtamistavoilla on.

Avainhenkilöiden sitouttaminen organisaatioon

Tutkielman tavoitteena oli tarkastella ja tuoda esiin sitouttamisen merkitys organisaatioille, selvittää yritysjohtojen avuksi avainhenkilöiden sitoutumista ja löytää parempia keinoja organisaatioon sitouttamiseen. Lähtökohtana oli tarkastella sitouttamista henkilöstövoimavarojen johtamisen ja sitoutumisen kautta. Viitekehykseksi valittiin Allenin ja Meyerin (1990) sitoutumismalli. Sitouttaminen vaikuttaa organisaation taloudelliseen, laadulliseen, tuotannolliseen ja kilpailulliseen menestykseen. Empiirinen tutkimus suoritettiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja kyselylomakkeella. Aineisto käsiteltiin teemoittelun kautta. Empiirisen tutkimuksen mukaan tärkeimmät sitoutumista nostavat tekijät liittyvät esimiestoimintaan ja johtamiseen, työn piirteisiin ja työoloihin sekä vaikutusmahdollisuuteen. Tärkeimmät sitoutumista nostavat tekijät vaikuttivat tunnepitoisen sitoutumisen muodostumiseen. Erityisesti esiin nousivat työtehtävässä viihtymisestä muodostunut ”5 vuoden- sääntö”, organisaatioiden järjestämien vapaa-ajan tapahtumien vähäinen tärkeys sekä halu pitää perhe- ja työelämä erillään. Järjestettyjen vapaa-ajan tapahtumien merkityksen vähyys liittyy haluun viettää aikaa perheen kanssa. Organisaatioiden tulisi ottaa selvää oman henkilöstönsä sitoutumiseen vaikuttavat tekijät, jolloin organisaation käyttämät sitouttamiskeinot toimisivat parhaiten ja vastaisivat henkilöstön tarpeita.

Nuorten esimiesten ja asiantuntijoiden organisaatioon sitoutuminen, case: Kesko Oyj

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten nuoret esimiehet ja asiantuntijat ovat sitoutuneita organisaatioon. Lisäksi pyritään nostamaan esille tekijöitä, joita voidaan pitää sitoutumisen kannalta tärkeimpinä sekä hahmottamaan keinoja, joilla sitoutumiseen liittyviä tekijöitä voisi kehittää entisestään. Työn teoriaosassa keskitytään organisaatioon sitoutumiseen käsitteenä, esitellään erilaisia sitoutumismalleja, tarkastellaan sitoutumisen seurauksia sekä käydään läpi sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Työ on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen empiiriseen osioon aineisto kerättiin haastattelujen avulla Keskon nuorilta esimiehiltä ja asiantuntijoilta. Tutkimustulokset osoittavat, että haastatellut työntekijät ovat pääasiassa affektiivisesti eli tunnepitoisesti sitoutuneita organisaatioon. Sitoutumisen kannalta tärkeimpiä tekijöitä ovat itse työ jonka parissa työskennellään, organisaation tarjoamat koulutusmandollisuudet, työilmapiiri, esimiestoiminta sekä urakehitysmandollisuudet. Tulosten mukaan organisaatiossa nimenomaan halutaan työskennellä eikä sitä koeta niinkään pakkona tai velvollisuutena.

Etätyöntekijöiden sitoutuminen organisaatioon

Tutkielman tarkoituksena on osallistua liiketaloustieteelliseen keskusteluun organisaatiositoutumisesta. Pro gradu -työn tavoitteena on tunnistaa, mitkä tekijät vaikuttavat etätyöntekijöiden sitoutumiseen ja minkälaisia lisähaasteita etätyöskentely luo sitoutumiselle. Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään etätyön eri lajeja, etätyöhön siirtymisen edellytyksiä, erilaisia sitoutumismalleja sekä sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Havaintoaineisto muodostuu yhdeksästä teemahaastattelusta. Haastateltavat etätyöntekijät edustavat tasaisesti kaikkia etätyönteon muotoja. Analyysimenetelmänä on käytetty teemoittelua, joka helpottaa aineiston jäsentelyä. Tutkimustulosten perusteella etätyöntekijöiden organisaatiositoutumiseen vaikuttavat eniten työn haasteellisuus, uralla etenemisen mahdollisuudet, esimiestoiminta ja työilmapiiri. Tutkimuksen mukaan etätyöskentely vaikuttaa etenkin työilmapiiriin, työnkuvan selkeyteen, työstä saatavaan palautteeseen sekä sisäiseen viestintään.