Effects of rotation period on biomass production and atmospheric CO‚́‚ emissions from broadleaved stands growing on abandoned farmland

Abstract

Extending the planting period of dormant and growing Norway spruce container seedlings to early summer

Abstract

Yield formation and quality characteristics of early potatoes during a short growing period

Selostus: Typpilannoituksen ja nostoajankohdan vaikutus varhaisperunan satoon

Research on Latvian Herrnhutism in the inter-war period

Kirjallisuusarvostelu

Omeka-DSpace REST API Harvester

Poster at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

DSpace REST API: an Interface for Reusing DSpace Content, and Practical Applications

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Nichesourcing The Uralic Languages For The Benefit Of Linguistic Research And Lingual Societies

The emerging technologies have recently challenged the libraries to reconsider their role as a mere mediator between the collections, researchers, and wider audiences (Sula, 2013), and libraries, especially the nationwide institutions like national libraries, haven’t always managed to face the challenge (Nygren et al., 2014). In the Digitization Project of Kindred Languages, the National Library of Finland has become a node that connects the partners to interplay and work for shared goals and objectives. In this paper, I will be drawing a picture of the crowdsourcing methods that have been established during the project to support both linguistic research and lingual diversity. The National Library of Finland has been executing the Digitization Project of Kindred Languages since 2012. The project seeks to digitize and publish approximately 1,200 monograph titles and more than 100 newspapers titles in various, and in some cases endangered Uralic languages. Once the digitization has been completed in 2015, the Fenno-Ugrica online collection will consist of 110,000 monograph pages and around 90,000 newspaper pages to which all users will have open access regardless of their place of residence. The majority of the digitized literature was originally published in the 1920s and 1930s in the Soviet Union, and it was the genesis and consolidation period of literary languages. This was the era when many Uralic languages were converted into media of popular education, enlightenment, and dissemination of information pertinent to the developing political agenda of the Soviet state. The ‘deluge’ of popular literature in the 1920s to 1930s suddenly challenged the lexical orthographic norms of the limited ecclesiastical publications from the 1880s onward. Newspapers were now written in orthographies and in word forms that the locals would understand. Textbooks were written to address the separate needs of both adults and children. New concepts were introduced in the language. This was the beginning of a renaissance and period of enlightenment (Rueter, 2013). The linguistically oriented population can also find writings to their delight, especially lexical items specific to a given publication, and orthographically documented specifics of phonetics. The project is financially supported by the Kone Foundation in Helsinki and is part of the Foundation’s Language Programme. One of the key objectives of the Kone Foundation Language Programme is to support a culture of openness and interaction in linguistic research, but also to promote citizen science as a tool for the participation of the language community in research. In addition to sharing this aspiration, our objective within the Language Programme is to make sure that old and new corpora in Uralic languages are made available for the open and interactive use of the academic community as well as the language societies. Wordlists are available in 17 languages, but without tokenization, lemmatization, and so on. This approach was verified with the scholars, and we consider the wordlists as raw data for linguists. Our data is used for creating the morphological analyzers and online dictionaries at the Helsinki and Tromsø Universities, for instance. In order to reach the targets, we will produce not only the digitized materials but also their development tools for supporting linguistic research and citizen science. The Digitization Project of Kindred Languages is thus linked with the research of language technology. The mission is to improve the usage and usability of digitized content. During the project, we have advanced methods that will refine the raw data for further use, especially in the linguistic research. How does the library meet the objectives, which appears to be beyond its traditional playground? The written materials from this period are a gold mine, so how could we retrieve these hidden treasures of languages out of the stack that contains more than 200,000 pages of literature in various Uralic languages? The problem is that the machined-encoded text (OCR) contains often too many mistakes to be used as such in research. The mistakes in OCRed texts must be corrected. For enhancing the OCRed texts, the National Library of Finland developed an open-source code OCR editor that enabled the editing of machine-encoded text for the benefit of linguistic research. This tool was necessary to implement, since these rare and peripheral prints did often include already perished characters, which are sadly neglected by the modern OCR software developers, but belong to the historical context of kindred languages and thus are an essential part of the linguistic heritage (van Hemel, 2014). Our crowdsourcing tool application is essentially an editor of Alto XML format. It consists of a back-end for managing users, permissions, and files, communicating through a REST API with a front-end interface—that is, the actual editor for correcting the OCRed text. The enhanced XML files can be retrieved from the Fenno-Ugrica collection for further purposes. Could the crowd do this work to support the academic research? The challenge in crowdsourcing lies in its nature. The targets in the traditional crowdsourcing have often been split into several microtasks that do not require any special skills from the anonymous people, a faceless crowd. This way of crowdsourcing may produce quantitative results, but from the research’s point of view, there is a danger that the needs of linguists are not necessarily met. Also, the remarkable downside is the lack of shared goal or the social affinity. There is no reward in the traditional methods of crowdsourcing (de Boer et al., 2012). Also, there has been criticism that digital humanities makes the humanities too data-driven and oriented towards quantitative methods, losing the values of critical qualitative methods (Fish, 2012). And on top of that, the downsides of the traditional crowdsourcing become more imminent when you leave the Anglophone world. Our potential crowd is geographically scattered in Russia. This crowd is linguistically heterogeneous, speaking 17 different languages. In many cases languages are close to extinction or longing for language revitalization, and the native speakers do not always have Internet access, so an open call for crowdsourcing would not have produced appeasing results for linguists. Thus, one has to identify carefully the potential niches to complete the needed tasks. When using the help of a crowd in a project that is aiming to support both linguistic research and survival of endangered languages, the approach has to be a different one. In nichesourcing, the tasks are distributed amongst a small crowd of citizen scientists (communities). Although communities provide smaller pools to draw resources, their specific richness in skill is suited for complex tasks with high-quality product expectations found in nichesourcing. Communities have a purpose and identity, and their regular interaction engenders social trust and reputation. These communities can correspond to research more precisely (de Boer et al., 2012). Instead of repetitive and rather trivial tasks, we are trying to utilize the knowledge and skills of citizen scientists to provide qualitative results. In nichesourcing, we hand in such assignments that would precisely fill the gaps in linguistic research. A typical task would be editing and collecting the words in such fields of vocabularies where the researchers do require more information. For instance, there is lack of Hill Mari words and terminology in anatomy. We have digitized the books in medicine, and we could try to track the words related to human organs by assigning the citizen scientists to edit and collect words with the OCR editor. From the nichesourcing’s perspective, it is essential that altruism play a central role when the language communities are involved. In nichesourcing, our goal is to reach a certain level of interplay, where the language communities would benefit from the results. For instance, the corrected words in Ingrian will be added to an online dictionary, which is made freely available for the public, so the society can benefit, too. This objective of interplay can be understood as an aspiration to support the endangered languages and the maintenance of lingual diversity, but also as a servant of ‘two masters’: research and society.

Market anomalies and tactical asset allocation: Utilising market anomalies in multiple asset class portfolios with the Black−Litterman model

This thesis discusses the basic problem of the modern portfolio theory about how to optimise the perfect allocation for an investment portfolio. The theory provides a solution for an efficient portfolio, which minimises the risk of the portfolio with respect to the expected return. A central feature for all the portfolios on the efficient frontier is that the investor needs to provide the expected return for each asset. Market anomalies are persistent patterns seen in the financial markets, which cannot be explained with the current asset pricing theory. The goal of this thesis is to study whether these anomalies can be observed among different asset classes. Finally, if persistent patterns are found, it is investigated whether the anomalies hold valuable information for determining the expected returns used in the portfolio optimization Market anomalies and investment strategies based on them are studied with a rolling estimation window, where the return for the following period is always based on historical information. This is also crucial when rebalancing the portfolio. The anomalies investigated within this thesis are value, momentum, reversal, and idiosyncratic volatility. The research data includes price series of country level stock indices, government bonds, currencies, and commodities. The modern portfolio theory and the views given by the anomalies are combined by utilising the Black-Litterman model. This makes it possible to optimise the portfolio so that investor’s views are taken into account. When constructing the portfolios, the goal is to maximise the Sharpe ratio. Significance of the results is studied by assessing if the strategy yields excess returns in a relation to those explained by the threefactormodel. The most outstanding finding is that anomaly based factors include valuable information to enhance efficient portfolio diversification. When the highest Sharpe ratios for each asset class are picked from the test factors and applied to the Black−Litterman model, the final portfolio results in superior riskreturn combination. The highest Sharpe ratios are provided by momentum strategy for stocks and long-term reversal for the rest of the asset classes. Additionally, a strategy based on the value effect was highly appealing, and it basically performs as well as the previously mentioned Sharpe strategy. When studying the anomalies, it is found, that 12-month momentum is the strongest effect, especially for stock indices. In addition, a high idiosyncratic volatility seems to be positively correlated with country indices on stocks.

Palvelumallin kehittäminen sähköverkkoyhtiön kohtuullisen tuoton ja siirtohinnoittelun analysointiin

Uuden sähkömarkkinalain myötä sähkönjakeluverkonhaltijoille tuli velvoite parantaa verkkonsa toimitusvarmuutta tasolle, jossa verkon vikaantuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta asemakaava-alueella asiakkaalle yli 6 tuntia kestävää keskeytystä eikä muilla alueilla yli 36 tuntia kestävää keskeytystä. 1.9.2013 voimaan astuneessa laissa toimitusvarmuuden parantamisen aikaraamiksi on määritetty 15 vuotta. Verkkoyhtiöt voivat päättää verkon saneerausstrategiasta itsenäisesti, mutta toimitusvarmuusvaatimuksiin vastaaminen vaatii monelta yhtiöltä laajamittaista verkon kaapelointia ja investointivolyymien kasvattamista. Verkon investoinneilla on vaikutuksensa verkkoyhtiöiden taloudellisessa valvonnassa, joka puolestaan on Energiaviraston vastuulla. Valvonnan kohteina ovat siirtohinnoittelun kohtuullisuus, toiminnan tehokkuus ja sähkön laatu. ElMil Oy:lle kehitetyn palvelumallin tarkoituksena on siten mallintaa investointien vaikutusta sähköverkkoliiketoiminnan valvontamallin näkökulmasta. Palvelumallissa laaditaan ennalta määritettyjen investointikohteiden ympärille optimaalinen investointiohjelma kohteiden kannattavuuden perusteella. Ohjelman perusteella voidaan puolestaan estimoida investointien vaikutusta verkosta saatavaan kohtuulliseen tuottoon ja mallintaa tämän pohjalta siirtohinnan korotuspotentiaalia. Muodostettaessa optimaalista investointiohjelmaa voidaan työssä kehitetyn laskentatyökalun avulla varioida erilaisia skenaarioita ja tehdä vaihtelevia painotuksia investointivolyymeissa vuositasolla. Laskenta seuraa myös tulorahoituksen riittävyyttä, joten investointiohjelman optimoinnilla voidaan hakea vähäisintä lisärahoitusta vaativa ratkaisu, jolloin voidaan minimoida toimitusvarmuusinvestointien aiheuttamaa vieraan pääoman kasvattamista. Osana palvelumallia päivitetään viranomaisraportointiin liittyvä toimitusvarmuuden kehittämissuunnitelma.

Urana työllistyminen

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää pitkään työttömänä olleiden ammatinvaihtajien ammatinvaihdon ja työllistymisen etenemistä. Tämän lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu kohderyhmän mielikuvaa ohjaavasta koulutuksesta. Pitkittäistutkimus on toteutettu seurannalla, jonka välietappina on ollut kohderyhmän osallistuminen ohjaavaan koulutukseen. Työvoimapoliittinen ohjaava koulutus edusti erityisesti vaikeasti työllistettäville kohdistettavaa interventiota, jolla pyrittiin puuttumaan työttömyyskierteeseen ja ehkäisemään syrjäytymiskehityksen jatkuminen. Tutkimuksen kohderyhmäksi valitut ihmiset (51) ovat suoranaisessa keskiössä tutkittaessa työelämästä syrjäytymistä. Heikentyneet työelämävalmiudet ja työmarkkinakelpoisuus ovat tehneet heistä vaikeasti työllistettäviä. Heidän valintansa kohderyhmäksi, työhallinnon tekemän kurssiosoituksen kriteereinä olevien pitkäaikaistyöttömyyden sekä epäonnistuneen ammatinvaihdon perusteella, osoittaa heidän olevan erityisen ohjauksen ja tuen tarpeessa. On kuitenkin huomattava, että heidät on valittu kohderyhmäksi paitsi kurssiosoituksen saaneina pitkäaikaistyöttöminä myös ammatinvaihtajina, jotka itse haluavat vaihtaa ammattiaan. Tutkimusaineistona ovat olleet työhallinnon asiakasrekisteritiedot ja seurantatutkimuksen perusteella muodostetuista ryhmistä valittujen neljän tapaushenkilön teemahaastatteluaineistot. Tutkimusaineistoa on käsitelty laadullisesti, koska tutkimus kuuluu laadullisen tutkimuksen piiriin sekä tutkimuksen kohteena olevan ilmiön, tutkimuskysymysten ja -aineistojen että tarkoituksensa perusteella. Tutkimuksessa on kuvattu pitkäaikaistyöttömien henkilöiden ammatinvaihtoa ja työllistymistä. Kuvatuissa tapauksissa ammatinvaihtotarve perustuu suurimmalla osalla terveydellisiin rajoitteisiin, joiden vuoksi aikaisemmassa työssä toimiminen on mahdotonta. Useimmiten vajaakuntoisuus on merkittävästi pitkittänyt heidän työttömyyttään. Tämän vuoksi seurantatutkimuksessa on keskitytty tarkastelemaan ammatinvaihtoprosessin etenemistä. Muun muassa työttömyyttä laajasti tutkineet Aho ja Vähätalo ovat todenneet vajaakuntoisuuden olevan merkittävä työttömyyden pitkittymiseen vaikuttava tekijä. Ahon mukaan vajaakuntoisiksi diagnosoituja on jopa viidennes kroonisesti pitkäaikaistyöttömistä työhallinnon asiakasrekisteriin kirjatuista henkilöistä. Monen tekijän summana pitkään työttömänä olleet henkilöt ovat vaarassa ajautua tilanteeseen, jossa he eivät enää kykene omin avuin löytämään ulospääsyä työttömyydestä Tämän seurantatutkimuksen perusteella vain hyvin harvalla kohderyhmään kuuluvista on ammatinvaihdossa ja työllistymisessä tapahtunut merkittävää edistymistä huolimatta useiden vuosien yrittämisestä. Ammatinvaihdon ja työllistymisen edistymistä on tarkasteltu sen perusteella, miten työelämään ja/tai koulutukseen sijoittumiset tai muut toiminnot ovat edesauttaneet tavoitteen toteutumista. Seurantatutkimuksessa on muodostettu neljä tyyppiryhmää ammatinvaihdon ja työllistymisen etenemisen perusteella. Ryhmät ovat: Ammatinvaihdossa onnistuneet (5), ammatinvaihdossa edistyneet (19), pitkäaikaistyöttömäksi jääneet (12) ja epätarkoituksenmukaisesti sijoittuneet (15). Ammatinvaihdossa onnistuneet ovat toteuttaneet ammatinvaihtonsa siirtymällä suoraan työelämään uudelle alalle, työllistymällä koulutusta vastaavaan työhön uudelleenkoulutuksen jälkeen tai kouluttautumalla uuteen ammattiin työllistymättä. Kuitenkin vain kolme heistä on sijoittunut seurannan päättyessä pysyväisluonteiseen terveydelleen soveltuvaan työhön muiden ollessa edelleen työttömänä. Ammatinvaihdossa edistyneet ovat suurimmaksi osaksi edistyneet ammatinvaihdossaan soveltuvien tukitöiden avulla. Työttömyys on kuitenkin jatkunut valtaosalla ja vain yksi heistä on sijoittuneena työelämään seurannan päättyessä. Tämä sijoittuminen ei ole kuitenkaan edistänyt ammatinvaihtoa. Pitkäaikaistyöttömäksi jääneet ovat olleet yhtäjaksoisesti työttömänä kokoseurantajakson ajan. Epätarkoituksenmukaisesti sijoittuneet ovat enimmäkseen sijoittuneet terveytensä kannalta haitallisiin ja/tai ammatinvaihtosuunnitelmilleen soveltumattomiin sijoitustöihin ja määräaikaisuuksiin. Seurannan päättyessä heovat joko työttömänä tai toimivat ammatinvaihtotavoitteensa kannalta haitallisissa työtehtävissä. Tämä on vahvistanut mielikuvaa, joka usealle heille on muodostunut ohjaavasta koulutuksesta työttömille suunnattuna sanktiona, joka ei edistä työllistymistä. Ohjaavassa koulutuksessa suurin osa heistä on kokenut hyötyneensä työharjoittelujaksosta, joka on antanut käyttökelpoista tietoa ammatinvalintaa varten. Lukuun ottamatta kolmea henkilöä, jotka ovat seurannan päättyessä pysyväisluonteisessa työssä terveydelleen soveltuvassa ammatissa, ovat kaikki muut kohderyhmään kuuluvat edelleen erityisen ohjauksen ja tuen tarpeessa johtuen ammatinvaihdon keskeneräisyydestä ja/tai työttömyyden jatkumisesta. Yhdistävänä tekijänä ammatinvaihdossa onnistuneilla vaikuttaa olleen tulevaisuususkon säilyminen pitkäaikaistyöttömyydessä. Sekä ammatinvaihdossa onnistuneet että edistyneet ovat kokeneet työttömyyteen katkoksia tuoneet työt merkityksellisinä riippumatta siitä, ovatko työtehtävät edistäneet ammatinvaihtoa.