Medication competence of nursing students in Finland

Lääkehoidon turvallinen toteuttaminen edellyttää sairaanhoitajalta hyvää lääkehoidon osaamisperustaa. Sairaanhoitajakoulutuksen tehtävänä on mahdollistaa tämän osaamisen kehittyminen. Kansainvälisissä tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että lääkehoidon opetuksen laajuudessa, sisällössä ja toteutuksessa on vaihtelevuutta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on raportoitu myös puutteita lääkehoidon osaamisessa sekä sairaanhoitajilla että sairaanhoitajaopiskelijoilla. Koulutuksen ja lääkehoidon osaamisen kehittämiseksi lääkehoidon opetuksen ja sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoidon osaamisen monipuolinen arviointi ja osaamista selittävien tekijöiden tarkastelu on tarpeen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli i) arvioida lääkehoidon opetusta suomalaisessa sairaanhoitajakoulutuksessa, ii) arvioida sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoidon osaamista sekä iii) tunnistaa sairaanhoitajaopiskelijan lääkehoidon osaamiseen yhteydessä olevat tekijät. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kahden integroidun kirjallisuuskatsauksen kautta määriteltiin tutkimuksen kohteena oleva sairaanhoitajan lääkehoidon osaaminen ja aiemmin tunnistetut sairaanhoitajaopiskelijan lääkehoidon osaamiseen yhteydessä olevat tekijät. Toisessa vaiheessa toteutettiin valtakunnallinen lääkehoidon opetukseen liittyvä kysely hoitotyön koulutusohjelmasta vastaaville koulutuspäälliköille (n=22) ja opettajille (n=136). Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa opintojensa alku‐ (n=328) ja loppuvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden (n=338) lääkehoidon osaaminen arvioitiin ja osaamiseen yhteydessä olevat tekijät tunnistettiin. Aineistojen analyysissä käytettiin pääosin tilastollisia menetelmiä. Tulosten perusteella lääkehoidon opetuksen laajuus vaihteli eri ammattikorkeakouluissa, mutta opetuksen sisältö oli kuitenkin monipuolista. Lisää huomiota tulisi kiinnittää lääkehoidon teoreettiseen perustaan ja itsehoitoon sekä lääkehoidon ohjaukseen liittyviin sisältöalueisiin. Opiskelijoiden lääkehoidon osaamista arvioitiin säännöllisesti kaikissa ammattikorkeakouluissa. Sairaanhoitajaopiskelijan lääkehoidon osaamista arvioitiin tutkimuksessa tietotestillä, lääkelaskentatehtävillä ja lyhyiden potilastapausten ratkaisemisen avulla. Lääkehoidon osaamiseen yhteydessä olevia tekijöitä tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta: 1) yksilölliset tekijät, 2) kliiniseen oppimisympäristöön ja 3) ammattikorkeakouluun liittyvät tekijät. Lääkehoidon teoreettista osaamista arvioivassa tietotestissä opiskelijat vastasivat keskimäärin 72 prosenttiin kysymyksistä täysin oikein; lääkelaskuista täysin oikein oli 74 % ja potilastapauksissa 57 % valitsi parhaan mahdollisen toimintatavan. Tulosten perusteella sairaanhoitajaopiskelijan osaamista selittivät eniten yksilölliset tekijät. Lääkehoidon osaamiseen yhteydessä olevien tekijöiden välillä oli eroa opintojen alussa ja lopussa. Opintojen alkuvaiheessa opiskelijan aikaisempi opintomenestys oli yhteydessä lääkehoidon osaamiseen, kun taas opintojen loppuvaiheessa siihen olivat yhteydessä opiskelijan kyky itseohjautuvaan oppimiseen sekä opiskelumotivaatio. Johtopäätöksenä voidaan todeta tutkimuksen tulosten olevan samansuuntaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Lääkehoidon opetuksen laajuus vaihtelee opetussuunnitelmatasolla, mutta täsmällinen arviointi on vaikeaa opetuksen sisältöjen integroimisen takia. Sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoidon osaaminen oli hieman parempaa kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, mutta osaamisessa on edelleen puutteita. Lääkehoidon opetuksen ja osaamisen kehittäminen edellyttää kansallista ja kansainvälistä tutkimus‐ ja kehittämisyhteistyötä. Tutkimuksen tulokset tukevat lääkehoidon opetuksen sekä osaamisen tutkimusta ja kehittämistä.

From social action to business action - A qualitative research on the professionalization process of a blogger: Case P.s. I Love Fashion -blog

Blogging is one of the most common forms of social media today. Blogs have become a powerful media and bloggers are settled stakeholders to marketers. Commercialization of the blogosphere has enabled an increasing number of bloggers professionalize and blog as a full-time occupation. The purpose of this study is to understand the professionalization process of a blogger from an amateur blogger to a professional actor. The following sub-questions were used to further elaborate the topic: What have been the meaningful events and developments fostering professionalization? What are the prerequisites for popularity in blogging? Are there any key success factors to acknowledge in order being able to make business out of your blog? The theoretical framework of this study was formed based on the two chosen focus areas for professionalization; social drivers and business drivers. The theoretical framework is based on literature from fields of marketing and social sciences, as well as previous research on social media, blogging and professionalization. The study is a qualitative case-study and the research data was collected in a semi-structured interview. The case chosen to this study is a lifestyle-blog. The writer of the case blog has been able to develop her blog to become a full-time professional blogger. Based on the results, the professionalization process of a blogger is not a defined process, but instead comprised of coincidental events as well as considered advancements. Success in blogging is based on the bloggers own motivation and passion for writing and expressing oneself in the form of a blog, instead of a systematic construction of a successful career in blogging. Networking with other bloggers as well as affiliates was seen as an important success factor. Popularity in the blogosphere and a high number of followers enable professionalization, as marketers actively seek to collaborate with popular bloggers with strong personal brands. Bloggers with strong personal brands are especially attractive due to their opinion leadership in their reference group. A blogger can act professionally either as entrepreneur or blogging for a commercial webpage. According to the results of this study, it is beneficial for the blogger’s professional development as well as career progress, to act on different operating models

Mobile marketing process of an international event – Case: Falun2015 FIS Nordic World Ski Championships

Any other technology has never affected daily life at this level and witnessed as speedy adaptation as the mobile phone. At the same time, mobile media has developed to be a serious marketing tool for all kinds of businesses, and the industry has grown explosively in recent years. The objective of this thesis is to inspect the mobile marketing process of an international event. This thesis is a qualitative case study. The chosen case for this thesis is the mobile marketing process of Falun2015 FIS Nordic World Ski Championships due to researcher’s interest on the topic and contacts to the people around the event. The empirical findings were acquired by conducting two interviews with three experts from the case organisation and its partner organisation. The interviews were performed as semi-structured interviews utilising the themes arising from the chosen theoretical framework. The framework distinguished six phases in the process: (i) campaign initiation, (ii) campaign design, (iii) campaign creation, (iv) permission management, (v) delivery, and (vi) evaluation and analysis. Phases one and five were not examined in this thesis because campaign initiation was not purely seen as part of the campaign implementation, and investigating phase five would have required a very technical viewpoint to the study. In addition to the interviews, some pre-established documents were exploited as a supporting data. The empirical findings of this thesis mainly follow the theoretical framework utilised. However, some modifications to the model could be made mainly related to the order of different phases. In the revised model, the actions are categorised depending on the time they should be conducted, i.e. before, during or after the event. Regardless of the categorisation, the phases can be in different order and overlapping. In addition, the business network was highly emphasised by the empirical findings and is thus added to the modified model. Five managerial recommendations can be concluded from the empirical findings of this thesis: (i) the importance of a business network should be highly valued in a mobile marketing process; (ii) clear goals should be defined for mobile marketing actions in order to make sure that everyone involved is aware them; (iii) interactivity should be perceived as part of a mobile marketing communication; (iv) enough time should be allowed for the development of a mobile marketing process in order to exploit all the potential it can offer; and (v) attention should be paid to measuring and analysing matters that are of relevance