Mangaaniseosteisen duplex-teräksen hitsattavuus

Diplomityön tavoitteena oli selvittää mangaaniseosteisen LDX2101 duplex-teräksen ja LDX2101 hitsauslisäaineiden hitsausparametrit puikkohitsaus-, MAG-täytelankahitsaus- ja plasmahitsausprosessilla. Toisena tavoitteena oli selvittää lämmöntuonnin vaikutuksia hit-sausliitosten mekaanisiin ominaisuuksiin, iskusitkeyteen (-40 °C) ja ferriitti- / austeniittipitoi-suuksien jakaantumiseen. Tutkittavat hitsit olivat päittäishitsejä ja koelevyjen aineenpaksuus oli 6 mm. Koetulosten perusteella tehtiin hitsausohjeet kyseisille hitsausprosesseille. Työn kirjallisessa osassa on selvitetty yleisesti duplex-terästen käyttökohteita, mekaanisia ja kemiallisia ominaisuuksia sekä duplex-terästen korroosio-ominaisuuksia. Lisäksi on käsitelty eri hitsausprosesseja ja duplex-terästen hitsattavuutta, jossa selvitetään mm. terästen jähmet-tymistä, erkaumia ja faaseja, lämmöntuonnin vaikutuksia ja hitsausliitosten korroosionkestä-vyyttä. Teoriaosassa on kerrottu myös hitsausliitosten tarkastuksesta ja hitsiluokista. Työn kokeellisessa osassa esitellään kokeiden suoritus sekä ainetta rikkova ja ainetta rikko-maton tarkastus. Liitoksille suoritettava koestusohjelma noudatti pääosin menetelmäkoestan-dardin SFS-EN 15614-1 ohjetta. Hitseille tehtiin ainetta rikkomaton tarkastus, joka käsittää silmämääräisen tarkastuksen, pintatarkastuksen ja röntgentarkastuksen. Rikkovaa aineen-koetusta tehtiin sisältäen kovuusmittaukset, vetokokeet, taivutuskokeet jaiskusitkeyskokeet. Lisäksi valmistettiin metallografiset hieet, joita tutkimalla selvitettiin hitsausliitoksen metal-lurgiaa ja määriteltiin ferriitti- ja austeniittipitoisuudet. Kokeiden perusteella on laadittu hit-sausohjeet kullekin hitsausprosessille. Lisäksi kokeellisessa osassa on esitelty tulokset syö-pymäkokeesta, jossa selvitettiin eri materiaalien syöpymiskestävyyttä valkolipeäliuoksessa. Tutkimustuloksien perusteella LDX2102 duplex-materiaali onhyvin hitsattavaa laajalla hit-sausparametrialueella. Mekaaniset ominaisuudet, kuten lujuus- ja iskusitkeysarvot täyttävät materiaalistandardin SFS-EN10028-7 niille asettamat vaatimukset. Taivutussitkeys ja murto-venymät jäivät kuitenkin osalla koekappaleista vaatimustasoa alhaisemmiksi. Austeniitti- ja ferriittipitoisuudet vastaavat materiaalistandardin vaatimuksia.

Effects of gluten and transglutaminase on microstructure, sensory characteristics and instrumental texture of oat bread

Selostus: Taikinaan lisättyjen gluteenin ja transglutaminaasin vaikutus kauraleivän rakenteeseen

Relating microstructure, sensory and instrumental texture of processed oat

Selostus: Prosessoidun kauran mikroskooppinen ja aistittava rakenne

Laserhitsausparametrien vaikutus ruostumattomien terästen hitsin mikrorakenteeseen

Työn teoriaosassa käsitellään ruostumattomia teräksiä ja terästen metallurgiaan vaikuttavia tekijöitä yleisesti, sekä terästen hitsattavuutta. Hitsauksesta teoriassa käydään läpi laser- ja kaasukaarihitsausta ja hitsin metallurgiaan vaikuttavia tekijöitä. Kokeellisessa osassa paneudutaan kahdeksan eri ruostumattoman teräksen hitsien metallurgiaan ja metallurgiassa tapahtuviin muutoksiin hitsausparametrien mukaan. Koemateriaaleina on neljä austeniittista ruostumatonta terästä, 201, 301LN, 316L ja 254 SMO, kaksi austeniittis-ferriittistä ruostumatonta terästä, 2101 LDX ja 2205, sekä kaksi ferriittistä ruostumatonta terästä, 430 ja 1.4003. Hitsien mikrorakenteen tutkimisessa käytettiin sekä valomikroskooppia sekä joissain tapauksissa pyyhkäisyelektronimikroskooppia. Lisäksi työn kokeellisessa osassa paneuduttiin hitsien metallografisiin syövytystekniikoihin. Kokeiden perusteella voidaan sanoa, että hitsin metallurgia riippuu hitsauksen aikaisesta lämpösyklistä ja hitsausparametreilla voidaan vaikuttaa tämän lämpösyklin muotoon. Austeniittis-ferriittisillä teräksillä hitsauksen aikaisesta lämpösyklistä riippuu pitkälti hitsin austeniitti-ferriitti-suhde. Ferriittisillä teräksillä lämpösyklin muoto vaikuttaa hitsiin muodostuvan martensiitin kovuuteen ja määrään sekä rakenteen hienojakoisuuteen. Austeniittisilla teräksillä lämpösyklinmuodon vaikutus riippuu pitkälti teräksen seostusasteesta ja seosaineista. Austeniittisilla teräksillä kokeissa havaittuja muutoksia, parametrien muutosten mukaan oli muun muassa suotautumisen voimakkuuden

Hammaspyörän hampaan täytehitsaus

Tämän työn tarkoituksen on perehtyä hammaspyörän hampaan täytehitsaukseen. Ennen hitsausta on selvitettävä hammaspyörän materiaali sekä mikrorakenne, jonka perusteella tutkitaan hitsattavuutta. Työtä voidaan soveltaa teollisuudessa korjaushitsauksiin, jos laite on saatava nopeasti toimintakuntoon tai uuden hammaspyörän hankinta on mahdotonta tai kallista. Työssä perehdytään lähinnä hitsausprosessin onnistumiseen ja hammaspyörässä tapahtuviin mikrorakennemuutoksiin sekä kerrotaan erilaisia hitsausmenetelmiä lopputuloksen parantamiseksi. Työn alussa kerrotaan lyhyesti hammaspyörän seostuksen selvittämisestä, joka on oleellinen osa hitsausparametrien valinnassa ja hitsauksen onnistumisessa. Seostuksen selvittämiseen on useita keinoja, joista paras ja tarkin menetelmä on etsiä hammaspyörän valmistajan ainestodistus. Yleensä se ei kuitenkaan ole mahdollista, koska hammaspyörän alkuperää ei tunneta. Tässä työssä on käytetty esimerkkinä Valmet 361-traktorin perän hammaspyörää, josta on murtunut hammas kovassa rasituksessa.

Osingonirtoamispäiväilmiö Helsingin pörssissä 2000–2011

Osakkeiden kurssi putoaa osingonirtoamispäivänä keskimäärin osinkoa vähemmän, mutta tälle ilmiölle ei ole löytynyt laajasta monia markkinoita ja ajanjaksoja tarkastelevasta tutkimuksesta huolimatta universaalia selittävää teoriaa. Verotus, kaupankäyntikustannukset, markkinoiden mikrorakenne ja riski ovat eri teorioiden ja useiden tutkimusten mukaan keskeisiä selittäviä tekijöitä ilmiölle. Tässä tutkimuksessa on analysoitu osingonirtoamispäiväilmiötä Suomen osakemarkkinoi-den paljon vaihdetuilla osakkeilla vuosina 2000–2011. Tutkimuksessa selvitettiin putoaako osakkeen kurssi osingonirtoamispäivänä osingon verran, vaikuttiko verotus osingonirtoamispäivä-ilmiöön ja oliko osingonirtoamispäivän ympärillä kaytävällä lyhytaikaisella kaupankäynnillä mahdollista saada tuottoa. Tarkasteltaltavalla ajanjaksolla Suomessa toteutettiin vuonna 2005 osinkoverotusta kiristänyt uudistus, jonka vaikutuksia osingonirtoamispäiväilmiöön tutkittiin osana työtä. Osinkoverouudistuksen odotettiin pudottavan kurssilaskusuhdetta. Lyhytaikaisen kaupankäynnin kannattavuutta tarkasteltiin osingonirtoamispäivän yhteydessä eri sijoittajaryhmien kannalta. Osingonirtoamispäivän kurssipudotusta tutkittiin osakkeen hinnan pudotuksen ja osingon muodostamalla markkinakorjatulla kurssilaskusuhteella. Osinkotuoton vaikutusta osingon-irtoamispäiväilmiöön tarkasteltiin jaottelemalla havainnot osinkotuoton mukaan. Lyhytaikaisen kaupankäynnin kannattavuutta tutkittiin kaupankäyntikustannusten ja osinkotuoton mukaan lasketuilla arbitraasivapailla rajoilla. Keskimääräinen kurssilaskusuhde koko tutkimuksen ajanjaksolta oli 0,98. Vuosien 2000–2004 ja 2006–2011 kurssilaskusuhteet olivat vastaavasti 0,92 ja 0,99. Osakkeiden kurssit putosivat osinkoa vähemmän, mutta pudotus ei poikennut tilastollisesti merkitsevästi osingon määrästä. Osinkotuoton ja kurssilaskusuhteen välillä havaittiin positiivinen korrelaatio. Vuoden 2005 kotimaisten veronalaisten omistajien osinkoverotusta kiristänyt uudistus ei pudottanut koko aineiston kurssilaskusuhdetta odotetulla tavalla, mutta matalan ja korkean osinkotuoton ryhmissä pudotus havaittiin. Useimpien sijoittajaryhmien oli mahdollista hyötyä lyhytaikaisesta kaupankäynnistä molemmilla tutkituilla ajanjaksoilla. Alle yhden kurssilaskusuhde molemmilla tämän tutkimuksen ajanjaksolla ehdottaa marginaaliseksi sijoittajaksi Helsingin pörssissä ulkomaista tai verovapaata sijoittajaa. Tulokset viittaavat osingonirtoamispäivän ympärillä käytävällä lyhytaikaisella kaupankäynnillä esiintyviin tuottomahdollisuuksiin. Mahdolliset tuotot eivät kuitenkaan ole riskittömiä. Markkinoiden tehostuminen ja kaupankäyntikustannusten alentuminen ovat voineet vähentää näitä tuotonsaannin mahdollisuuksia.