Ulkomaisen pk-yrityksen teollisuusinvestointi Suomeen, Case Pariwood Case Pariwood.

Kuukauden kuluttua tästä päivästä voidaan sanoa: 'Viime vuosisadalla maapallo kutistui merkittävästi, kulkuyhteydet paransivat ihmisten ja tavaroiden liikkuvuutta, mutta ennen kaikkea tietoliikenteessä tapahtui valtava kehitys.' Rahamarkkinoiden integroituessa pääomien transaktiokustannukset lähentyvät vähitellen nollaa, jolloin voidaan puhua suprajohtavasta kapitalismista (Kasvio et al.1999). Tässä tutkimuksessa osoitan, että myös pienet ja keskisuuret yritykset voivat tehdä onnistuneita suoria sijoituksia ulkomaille, Pariwoodin tapauksessa Suomeen. Suomen hyvät kuusitukkivarat, puun laatu ja saatavuus, ovat päätekijöitä tähän investointiin. Kun yrittäjien motivaatio on riittävän korkea ja heillä on aikaa ja sitkeyttä ideansa toteuttamiseen, tulos on onnistunut. Edullinen taloussuhdanne Euroopassa Pariwoodin markkina-alueella on edistänyt hanketta. Kuntien harjoittamalla elinkeinopolitiikalla on merkitystä ja kunnat ja valtiovalta voivat hankekohtaisella aktiivisuudellaan edesauttaa tätä kehitystä. Kyse on myös luottamuksesta. Pariwoodin tapauksessa itävaltalaiset omistajat perustelivat investointipäätöstä myös Suomen infrastruktuurilla ja viranomaisten kanssa hyvin sujuneella yhteistyöllä. Sijoitusten allokoinnissa on myös kyse työstä, työpaikkojen syntymisestä tai pysymisestä siellä, missä kustannukset ovat edulliset tai työntekijöiden ammattitaito täyttää investoijien vaatimukset. Ulkomaisissa suorissa sijoituksissa Suomeen tulee paitsi rahaa, myös uudenlaista teollisuutta ja osaamista. Korkean teknologian tuotantoa on myös puualalla. Ulkomaiset omistajat edustavat usein erilaista johtamiskulttuuria, kuin mihin Suomessa ollaan totuttu. Pariwoodin tapauksessa suuria ongelmia ei esiintynyt. Suomen EU-jäsenyydellä on ollut tätäkin hanketta edistävä vaikutus. Rahoitus on järjestynyt samoin periaattein kuin kansallisissa hankkeissa. Rahoitusneuvottelut kestivät hieman pidempään, noin vuoden. Lopputulokseen ovat tyytyväisiä omistajat, Parikkalan kunnan edustajat, työntekijät ja luotonantajat. Pariwood käy esimerkistä onnistuneesta ulkomaisesta teollisuusinvestoinnista Suomeen.

Palautetun alueen kuntien talous, 2K

Puhe

Etelä-Karjalan kuntien aineeton pääoma ja sen kehittämisen haasteet

Tämän kvalitatiivisin menetelmin suoritetun tutkimuksen tavoite on selvittää, mikä on aineettoman pääoman tila Etelä-Karjalan kunnissa ja mitkä ovat niiden aineettoman pääoman kehittämisen haasteet. Kunnat valittiin tutkimukseen kunta- ja palvelurakenneuudistuslaissa määrätyn kaupunkiseutusuunnitelman velvoitteen rajaamana. Tutkimuksen aineisto perustuu kuntien aineettoman pääoman raportteihin sekä kuntien johdolle tehtyihin puolistrukturoituihin haastatteluihin. Aineettoman pääoman raporttien analysointi on suoritettu kirjallisuusanalyysina henkilöstötilinpäätösmallia viitekehyksenä käyttäen, teoreettinen viitekehys on muodostettu kirjallisuusanalyysina aineettoman pääoman ja tietojohtamisen tutkimuskirjallisuudesta. Etelä-Karjalan kunnissa aineetonta pääomaa on osaaminen, koulu-tus, kuntien erilaiset prosessit ja järjestelmät sekä yhteistyö erilaisten sidosryhmien kanssa ja kuntien maine. Kehittämishaasteita aineettomalle pääomalle asettaa kuntien henkilöstön eläköityminen, kuntien yhteistyön lisääntyminen ja erilaisten prosessien ja järjestelmien kehittäminen.

Päijät – Hämeen kuntien teknisen toimialan varautuminen tulevaisuuden työvoimapulaan innovatiivisten hankintojen ja yhteistyön avulla

Tämän diplomityön tavoite on tuottaa Päijät-Hämeen kuntien tekniselle toimelle ajatuksia ja ehdotuksia, joilla voidaan vastata lähestyvän työvoimapulan mukana tuleviin ongelmiin. Työn taustalla on neljä teoriaa, joiden avulla asiaa lähestytään. Pääteoria on New Public Management johtamisteoria, jota on käytetty julkisen sektorin tuottavuuden ja tehokkuuden kehittämisessä ympäri maailmaa jo yli kah denkymmenen vuoden ajan. Muut työssä käytetyt teoriat liittyvät innovatiivisuu teen, verkostoitumiseen ja henkilöstön rekrytointiin. Tämän työn teoriaosuus lin kitetään käytäntöön haastattelututkimuksen ja Paras - hankkeen raporttien avulla. Tämän tutkimuksen empiirisessä osassa asioita käsitellään puhtaasti kuntien teknisen sektorin kuuden päätoimialan mukaisesti. Päätoimialat ovat kaavoitus, mit taus, liikennealueet, ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta ja toimitilat. Tutkimus tuloksista selviää, että tulevaisuuden kehittämismandollisuudet liittyvät pääosin yhteistyön lisäämiseen ja verkottumiseen. Käytetty teoria tukee johtopäätöksiä, joita tutkimuksen perusteella on tehty. Tutkimuksen lopuksi on annettu suosituksia ja ehdotuksia Päijät-Hämeen kuntien teknisen toimen kehittämistä varten.

Kuntien vastuulla olevan jätehuollon palvelurakenteen kehittäminen Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n strategian mukaisesti

Työn tavoitteena on määritellä Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueella asumisessa syntyvän jätehuollon palvelutaso muuttunutta jätelainsäädäntöä sekä yhtiön hoidettavaksi siirrettäviä palvelutehtäviä vastaavaksi. Tavoitteena on myös valmistella kunnalliset jätehuoltomääräykset, joilla muutokset pannaan täytäntöön jätehuollon kuljetuksen, keräyksen ja käsittelyn sekä hyötykäyttöön toimittamisen osalta. Tavoitteena on laatia esitys palveluun perustuvasta taksamallista koko toiminta-alueelle. Työn alkuosassa tutustutaan jätelainsäädännön kehittymiseen EU:ssa ja Suomessa sekä valmistelussa oleviin muutoksiin, joilla on vaikutusta jätehuollon suunnittelun ja toteuttamisen kannalta. Tutkitaan miten jätehuoltopalvelut omistajakunnissa on toteutettu ja mitä muutoksia jätelain 10 § ja 13 §:n muutos edellyttää nykyiseen järjestelmään. Työn tuloksena valmistuu maakuntaan asumisen jätehuollon vähimmäispalvelutasoesitys sekä ehdotukset sen kehittämisestä ja kustannusten keräämisestä aiheuttamisperiaatteen mukaisesti alueen yhtenäisillä jätetaksoilla. Jätehuoltomääräysehdotukseen sisällytetään jätehuoltoa koskevat tekniset ja laadulliset vaatimukset sekä keinot, joilla kunnan vastuulla olevia jätteitä saadaan ohjattua hyötykäyttöön.

Verkostot kuntien kehittämisessä

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää verkostojen merkitystä uusien ideoiden tuojana kuntajohtamisessa kuntajohtajan näkökulmasta katsottuna ja osallistua liiketaloudelliseen keskusteluun kuntajohtamisen kehittämiseksi. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää kuntajohtajan verkostoja ja niiden merkitystä kuntien kehittämisessä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla neljää kuntajohtajaa. Tutkimustulokset osoittavat, että kuntajohtajat toimivat aktiivisesti kunnan ulkopuolisissa verkostoissa pyrkien löytämään ideoita ja ratkaisuja kuntien uudistamiseen. Kuntien sisäisten verkostojen, henkilöstön ja poliittisten päättäjien, hyödyntämistä voidaan parantaa yhteisellä strategiatyöllä ja sosiaalista vuorovaikutusta sekä johtamisjärjestelmiä kehittämällä. Myös asiakkaiden osallistumista uusien sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen tulisi lisätä. Tutkimuksessa käytettiin viitekehyksenä Todorova ja Durisinin (2008) absorptiivisen kapasiteetin mallia, johon mallin soveltamisen pohjalta esitetään kehittämisajatuksia.