Mittausjärjestelmän kehittäminen massansyöttöön

Tämän diplomityön tavoitteena on kehittää menetelmä mitata keskisakeuksisen sellumassan virtausta; suuntaa ja suuruutta, vapaassa tilassa ja kehittää koelaite, jolla sellupesurin massansyöttötapahtumaa voidaan tutkia sekä rakenteellisesta että prosessinäkökulmasta. Virtausmittausmenetelmän kehityksessä arvioitiin ensin erilaisten perusmittausmenetelmien soveltuvuutta keskisakeuksisen sellumassan virtausmittaukseen. Valitun menetelmän, vastusvenymäliuskamittauksen, kehityksessä ideoitiin sekä anturin mittoja ja geometriaa että virtauskappaleiden geometriaa. Lopullisella anturikonstruktiolla suoritettiin virtausmittauskokeita erilaisilla virtauskappaleilla putkivirtauksessa. Virtausaineena oli vesi sekä sellumassa eri sakeuksissa. Tulosten analysoinnin perusteella suoritettiin valitulla virtauskappaleella alustava koeajo prosessilaitteessa. Koelaitteen kehityksessä määritettiin ensin laitteelle tutkimukselliset tavoitteet. Erilaisia tutkimusmenetelmien arvioinnin perustella valittiin koelaitteeseen sopivat menetelmät. Tutkimuksellisten tavoitteiden ja sovellettavien menetelmien perusteella mitoitettiin ja suunniteltiin koelaite.

Massa och energi - än en gång

Vastine Martti Pekkasen ja Jukka Maalammen keskusteluun Tieteessä tapahtuu-lehdissä 7/2001, 1/2002, 2/2002 ja 3/2002

Kasvaako kappaleen massa, kun se liikkuu?

Vastine Martti Pekkasen kirjoitukseen (Tieteessä tapahtuu 1/2002)

Massa ja energia

Vastine Tieteessä tapahtuu -lehden numeroissa 7/2001,1 ja 2/2002 olleisiin tulkintoihin

PulpExpert-massa-analysaattorin arkinmuodostus

Laboratoriossa tutkittiin rainaussakeuden ja neliömassan vaikutusta formaatioon ja muiden paperin ominaisuuksien hajontoihin sakeusalueella 0,036 %- 0,067 % ja neliömassa-alueella 65 g/m2- 125 g/m2. Havaittiin, että rainaussakeudella oli vaikutusta vain mäntysellusta valmistettujen arkkien formaatioon. Neliömassan noustessa kaikista tutkituista massoista valmistettujen arkkien formaatiot huononivat. Pulseeraus tai alipaine vedenpoiston aikana ei parantanut Turbulence Pulse Sheet Former-laitteella valmistettujen kuumahierrearkkien formaatiota. Kahdella koelaitteella tehtiin sakeusajo, toistokoe ja vuorottelukoe. Laite A mittasi tiettyihin sakeuksiin valmistettujen massojen sakeudet tarkasti. Laitteen B sakeusmittauksessa havaittiin säännöllinen poikkeama. Toistokokeen tuloksista tarkasteltiin mitattujen arvojen hajontoja, laitteiden massanerotuskykyä ja arkkien formaatiota. Laite A teki silmämääräisesti tasaisempia arkkeja, mutta niiden formaatio oli huonompi. Laitteella A saavutettiin pienemmät näytepisteiden sisäiset hajonnat repäisylujuusmittauksessa ja laitteella B vaaleuden mittauksessa. Laite A erotteli massat paremmin vaaleusmittauksessa ja laite B ilmanläpäisevyyden mittauksessa. Vuorottelukokeessa havaittiin, ettei massojen nopea vuorottelu kasvata olennaisesti mittaustuloksien hajontoja.

Partie orientale de la Lapponie suèdoise. Tirée de celles d’Andr Burae(us) et de Isaac Massa. Par le Sr. Sanson geogr’ ord:re du roy

1 kartta : vär. ; 43,8 x 54,8 cm, lehti 46 x 56,7 cm.

Cajanie, ou Bothnie orientale. Tirée de celles d’Andr Burae et de Isaac Massa. Par le S:r Sanson geogr’ ord:re du roy

1 kartta : vär. ; 43,7 x 58 cm, lehti 45,6 x 60 cm.

Novissima Russiae tabula Authore Isaaco Massa. Doctrina et humanitate praedito d. Isaaco Bernart, rerum quae per Moscoviam maxime trahuntur mercatori peritissimo, hanc Moscoviae tabula dedicat affinis finis Hen. Hondius.

[N. 1:7400000].

Novissima Russiae tabula Authore Isaaco Massa. Doctrina et humanitate praedito d. Isaaco Bernart, rerum quae per Moscoviam maxime trahuntur mercatori peritissimo, hanc Moscoviae tabula dedicat affinis finis Hen. Hondius.

Janamittakaavat: Wirst, seu Milliaria Russica ; Miliaria Germanica.

Rvssiae, vulgo Moscovia dictae, partes Septentrionalis et Orientalis. Auctore Isaaco Massa.

Janamittakaavat: Wirst, seu Milliaria Russica ; Miliaria Germanica comm.