Factors Regulating Chondrogenic Differentiation

Chondrogenesis is a co-ordinated differentiation process in which mesenchymal cells condensate, differentiate into chondrocytes and begin to secrete molecules that form the extracellular matrix. It is regulated in a spatio-temporal manner by cellular interactions and growth and differentiation factors that modulate cellular signalling pathways and transcription of specific genes. Moreover, post-transcriptional regulation by microRNAs (miRNAs) has appeared to play a central role in diverse biological processes, but their role in skeletal development is not fully understood. Mesenchymal stromal cells (MSCs) are multipotent cells present in a variety of adult tissues, including bone marrow and adipose tissue. They can be isolated, expanded and, under defined conditions, induced to differentiate into multiple cell lineages including chondrocytes, osteoblasts and adipocytes in vitro and in vivo. Owing to their intrinsic capability to self-renew and differentiate into functional cell types, MSCs provide a promising source for cell-based therapeutic strategies for various degenerative diseases, such as osteoarthritis (OA). Due to the potential therapeutic applications, it is of importance to better understand the MSC biology and the regulatory mechanisms of their differentiation. In this study, an in vitro assay for chondrogenic differentiation of mouse MSCs (mMSCs) was developed for the screening of various factors for their chondrogenic potential. Conditions were optimized for pellet cultures by inducing mMSC with different bone morphogenetic proteins (BMPs) that were selected based on their known chondrogenic relevance. Characterization of the surface epitope profile, differentiation capacity and molecular signature of mMSCs illustrated the importance of cell population composition and the interaction between different populations in the cell fate determination and differentiation of MSCs. Regulation of Wnt signalling activity by Wnt antagonist sFRP-1 was elucidated as a potential modulator of lineage commitment. Delta-like 1 (dlk1), a factor regulating adipogenesis and osteogenesis, was shown to exhibit stage-specific expression during embryonic chondrogenesis and identified as a novel regulator of chondrogenesis, possibly through mediating the effect of TGF-beta1. Moreover, miRNA profiling demonstrated that MSCs differentiating into a certain lineage exhibit a specific miRNA expression profile. The complex regulatory network between miRNAs and transcription factors is suggested to play a crucial role in fine-tuning the differentiation of MSCs. These results demonstrate that commitment of mesenchymal stromal cells and further differentiation into specific lineages is regulated by interactions between MSCs, various growth and transcription factors, and miRNA-mediated translational repression of lineage-specific genes.

Regulation of cell growth, death, and polarization by ERBB4

Regulation of cell growth, death, and polarization by ERBB4 ErbB4 is a member of the epidermal growth factor receptor (EGFR, ErbB) family. The other members are EGFR, ErbB2 and ErbB3. ErbB receptors are important regulators for example in cardiovascular, neural and breast development but control key cellular functions also in many adult tissues. Abnormal ErbB signaling has been shown to be involved in various illnesses such as cancers and heart diseases. Among the ErbBs, ErbB4 has been shown to have unique signaling characteristics. ErbB4 exists in four alternatively spliced isoforms that are expressed in a tissue-specific manner. Two of the isoforms can be cleaved by membrane proteases, resulting in release of soluble intracellular domains (ICD). Once released into the cytosol, the ICD is capable of translocating into the nucleus and participating in regulation of transcription. The functional differences and the tissue-specific expression patterns suggest isoformspecific roles for ErbB4 isoforms. However, the abilities of ErbB4 isoforms to differently regulate cellular functions were discovered only recently and are not well understood. This study aimed to determine the expression patterns of ErbB4 in normal and diseased tissue, and to define whether the cleavable and non-cleavable isoforms could regulate different target genes and therefore, cellular functions. In this study, a comprehensive ErbB4 expression pattern in several normal tissues, various cancers and non-neoplastic diseases was determined. In addition, the data demonstrated that the cleavable and non-cleavable ErbB4 isoforms could regulate different cellular functions and target genes. Finally, this study defined the cellular responses regulated by ErbB4 during kidney development.

Optimization of immunofluorescence protocols for detection of biomarkers in colorectal and breast cancer tissues

Cancer remains an undetermined question for modern medicine. Every year millions of people ranging from children to adult die since the modern treatment is unable to meet the challenge. Research must continue in the area of new biomarkers for tumors. Molecular biology has evolved during last years; however, this knowledge has not been applied into the medicine. Biological findings should be used to improve diagnostics and treatment modalities. In this thesis, human formalin-fixed paraffin embedded colorectal and breast cancer samples were used to optimize the double immunofluorescence staining protocol. Also, immunohistochemistry was performed in order to visualize expression patterns of each biomarker. Concerning double immunofluorescence, feasibility of primary antibodies raised in different and same host species was also tested. Finally, established methods for simultaneous multicolor immunofluorescence imaging of formalin-fixed paraffin embedded specimens were applied for the detection of pairs of potential biomarkers of colorectal cancer (EGFR, pmTOR, pAKT, Vimentin, Cytokeratin Pan, Ezrin, E-cadherin) and breast cancer (Securin, PTTG1IP, Cleaved caspase 3, ki67).

Seasonal and circadian changes in activity rates of adult farm blue foxes

Selostus: Tarhattujen sinikettujen vuodenaikainen ja vuorokautinen aktiivisuus

Seasonal changes in platform use by adult farmbred silver foxes (Vulpes vulpes)

Selostus: Aikuisten hopeakettujen hyllynkäytön vuodenaikaisvaihtelut

Infective Endocarditis in a Finnish Teaching Hospital. 25 Years of Experience of Adult Patients

Infektiivinen endokardiitti yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 1980-2004 hoidetuilla aikuispotilailla Tausta: Infektiivinen endokardiitti on edelleen vakava sairaus. Huolimatta siitä, että taudin diagnostiikka ja hoito ovat kehittyneet, siihen liittyy edelleen merkittävää sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Endokardiitin taudinkuvassa on viime vuosina tapahtunut muutoksia monissa maissa. Tavoitteet: Tutkia endokardiitin kliinista kuvaa ja ennustetta suomalaisessa yliopistosairaalassa vuosina 1980-2004 endokardiitin vuoksi hoidetuilla aikuispotilailla. Aineisto: Osatyössä I endokardiitin todennäköisyyttä analysoitiin 222:lla vuosina 1980-1995 endokardiittiepäilyn vuoksi hoidetulla potilaalla käyttäen apuna sekä Duken että von Reyn diagnostisia kriteereitä. Osatyössä II tutkittiin endokardiittiin liittyviä neurologisia komplikaatioita 218 varmassa tai mahdollisessa endokardiittiepisodissa. Osatyössä III tutkittiin seerumin C-reaktiivisen proteiinin (CRP) käyttökelpoisuutta hoitovasteen arvioinnissa 134:ssä varmaksi luokitellussa endokardiittiepisodissa. Osatyössä IV tutkittiin yleisbakteeri-PCRmenetelmän käyttökelpoisuutta etiologisessa diagnostiikassa 56:lla endokardiittiepäilyn vuoksi leikatulla potilaalla. Osatöissä V ja VI analysoitiin kaikki vuosina 1980-2004 hoidetut 303 endokardiittipotilasta lyhytaikais- ja 1-vuotisennusteen suhteen sekä tutkittiin endokardiitin taudinkuvassa tapahtuneita muutoksia sairaalassamme. Tulokset: Duken kriteerit osoittautuivat von Reyn kriteereitä herkemmiksi endokardiitin diagnostiikassa: 243 tutkitusta episodista 114 luokiteltiin varmoiksi endokardiiteiksi Duken kriteereillä, kun vastaavasti ainoastaan 64 luoteltiin varmoiksi von Reyn kriteereillä (p<0.001). Lisäksi peräti 115 episodissa endokardiitin diagnoosi hylättiin von Reyn kriteereillä, kun diagnoosi hylättiin Duken kriteereillä ainoastaan 37 episodissa (p<0.001). Neurologinen komplikaatio ilmeni ennen mikrobilääkehoidon aloittamista 76 %:ssa episodeja ollen ensimmäinen oire 47 %:ssa. Kuolema oli merkitsevästi yhteydessä neurologisiin komplikaatioihin. Hoitovastetta seurattaessa seerumin CRP:n lasku oli merkitsevästi nopeampaa komplikaatioitta toipuvilla potilailla kuin niillä, joille kehittyi komplikaatioita tai jotka menehtyivät tautiinsa. PCR-tutkimus poistetusta läpästä antoi ainoana menetelmänä etiologisen diagnoosin neljässä tapauksessa (2 stafylokokkilajia, 1 Streptococcus bovis,1 Bartonella quintana), joissa kaikissa mikrobilääkehoito oli ollut käytössä ennen näytteiden ottamista. Koko aineistossa kahden läpän infektio tai neurologisten komplikaatioiden, perifeeristen embolioiden tai sydämen vajaatoiminnan kehittyminen ennustivat sekä sairaalakuolleisuutta että 1-vuotiskuolleisuutta, kun taas ≥65 vuoden ikä ja sydämen ultraäänitutkimuksessa todettu vegetaatio tai Duken luokittelun mukainen pääkriteeri ennustivat kuolemaa vuoden sisällä. Korkea CRP-taso sairaalaan tullessa ennusti sekä sairaalakuolleisuutta että 1-vuotiskuolleisuutta. Huumeiden käyttäjien endokardiitit lisääntyivät tutkimusaikana merkitsevästi (p<0.001). Päätelmät: Tässä työssä vahvistetaan Duken kriteerien käyttökelpoisuus endokardiitin diagnostiikassa. Lisäksi vahvistui käsitys, että nopea diagnoosi ja mikrobilääkehoidon aloittaminen ovat parhaat keinot ehkäistä neurologisia komplikaatioita ja parantaa endokardiittipotilaiden ennustetta. CRP:n normalisoituminen on endokardiittipotilailla hyvän ennusteen merkki. Suoraan läppäkudoksesta tehty PCR-tutkimus on hyödyllinen, kun taudin aiheuttaja on kasvuominaisuuksiltaan vaativa tai potilas on saanut mikrobilääkehoitoa ennen viljelynäytteiden ottamista. Muutamat aiemmissa tutkimuksissa todetut huonon ennusteen merkit ennustavat huonoa ennustetta myös tämän tutkimuksen potilailla. Uutena löydöksenä ilmeni, että korkea CRP-arvo sairaalaan tullessa merkitsee sekä huonoa lyhyt- että pitkäaikaisennustetta. Huumeiden käyttäjien endokardiittien ilmaantuminen on tärkein epidemiologinen muutos 25 vuoden tutkimusaikana.