Esiopetuskirjojen harjoitukset kielellisen tietoisuuden kehittäjinä

Tutkimus oli kasvatustieteellinen varhaiskasvatuksen alan tutkimus, jossa hyödynnettiin kielitieteellistä käsitteistöä. Tutkimuksen kohteena olivat esiopetuskirjojen kielellisen tietoisuuden harjoitukset. Aineistona oli 12 esiopetuksen harjoituskirjaa ja opettajan opasta. Kirjoissa oli yhteensä yli 2000 sivua ja yli 1300 harjoitusta. Tarkemmassa analyysissä olleiden harjoitusten määrä oli noin 460. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, jonka avulla tutkittiin, millaisia kielellisen tietoisuuden harjoituksia esiopetuskirjoissa oli ja miten harjoitukset etenivät. Kielellisen tietoisuuden harjoitukset luokiteltiin fonologisen, morfologisen ja syntaktisen tietoisuuden harjoituksiin. Fonologinen tietoisuus käsitettiin lapsen kyvyksi havaita ja käsitellä kielen äännerakennetta. Morfologisella tietoisuudella tarkoitettiin kykyä havaita ja käsitellä kielen morfeemeja eli pienimpiä merkityksellisiä osia. Syntaktisella tietoisuudella tarkoitettiin lapsen tietoisuutta siitä, miten lauseet rakentuvat. Olennaisiksi piirteiksi fonologisen tietoisuuden harjoituksissa identifioituivat harjoitusten edellyttämä tai harjoittama tietoisuuden taso, harjoitusten kohteena olevien lingvististen yksiköiden taso ja harjoitustyyppi sekä morfologisen ja syntaktisen tietoisuuden harjoituksissa tietoisuuden taso ja harjoitustyyppi. Tutkimuksessa luotiin aikaisempien tutkimusten pohjalta mallit siitä, miten eri harjoitukset etenisivät optimaalisesti lapsen kielellisen tietoisuuden kehittymisen kannalta. Eri harjoituskirjojen harjoitusten etenemistä verrattiin näihin malleihin. Fonologisen tietoisuuden harjoituksista voitiin tunnistaa viisi päätyyppiä, joista useat jakautuivat vielä alatyypeiksi. Harjoitusten alatyypit ilmaisivat yleensä harjoituksissa käytettävän kognitiivisen operaation – käytettiinkö harjoituksessa tunnistamista, yhdistämistä vai osiin jakamista. Tämä samoin kuin harjoituksessa käytetty lingvistinen yksikkö (sana, loppusointu, tavu tai äänne) ja tietoisuuden taso olivat yhteydessä harjoituksen vaikeuteen. Tutkimuksissa ja interventioissa esiopetusikäisilläkin käytettyjä muunteluharjoituksia, joissa sanasta tai tavusta poistetaan osa, siihen lisätään osa tai osaa siirretään, harjoituskirjoissa ei ollut. Morfologisen tietoisuuden harjoitukset kohdistuivat yhdyssanoihin, taivutuspäätteisiin tai johdoksiin. Syntaktisen tietoisuuden harjoituksista identifioitui yhdentoista harjoituslajin alatyypin kautta kuusi päätyyppiä. Tutkimusta voidaan hyödyntää esiopetuskirjojen arvioinnissa ja laatimisessa sekä varhaiskasvatus- ja esiopetuspedagogiikassa.

Language-specific aspects of reading acquisition: the case of Russian

We have investigated Russian children’s reading acquisition during an intermediate period in their development: after literacy onset, but before they have acquired well-developed decoding skills. The results of our study suggest that Russian first graders rely primarily on phonemes and syllables as reading grain-size units. Phonemic awareness seems to have reached the metalinguistic level more rapidly than syllabic awareness after the onset of reading instruction, the reversal which is typical for the initial stages of formal reading instruction creating external demand for phonemic awareness. Another reason might be the inherent instability of syllabic boundaries in Russian. We have shown that body-coda is a more natural representation of subsyllabic structure in Russian than onset-rime. We also found that Russian children displayed variability of syllable onset and offset decisions which can be attributed to the lack of congruence between syllabic and morphemic word division in Russian. We suggest that fuzziness of syllable boundary decisions is a sign of the transitional nature of this stage in the reading development and it indicates progress towards an awareness of morphologically determined closed syllables. Our study also showed that orthographic complexity exerts an influence on reading in Russian from the very start of reading acquisition. Besides, we found that Russian first graders experience fluency difficulties in reading orthographically simple words and nonwords of two and more syllables. The transition from monosyllabic to bisyllabic lexical items constitutes a certain threshold, for which the syllabic structure seemed to be of no difference. When we compared the outcomes of the Russian children with the ones produced by speakers of other languages, we discovered that in the tasks which could be performed with the help of alphabetic recoding Russian children’s accuracy was comparable to that of children learning to read in relatively shallow orthographies. In tasks where this approach works only partially, Russian children demonstrated accuracy results similar to those in deeper orthographies. This pattern of moderate results in accuracy and excellent performance in terms of reaction times is an indication that children apply phonological recoding as their dominant strategy to various reading tasks and are only beginning to develop suitable multiple strategies in dealing with orthographically complex material. The development of these strategies is not completed during Grade 1 and the shift towards diversification of strategies apparently continues in Grade 2.