Esiopetuskirjojen harjoitukset kielellisen tietoisuuden kehittäjinä

Tutkimus oli kasvatustieteellinen varhaiskasvatuksen alan tutkimus, jossa hyödynnettiin kielitieteellistä käsitteistöä. Tutkimuksen kohteena olivat esiopetuskirjojen kielellisen tietoisuuden harjoitukset. Aineistona oli 12 esiopetuksen harjoituskirjaa ja opettajan opasta. Kirjoissa oli yhteensä yli 2000 sivua ja yli 1300 harjoitusta. Tarkemmassa analyysissä olleiden harjoitusten määrä oli noin 460. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, jonka avulla tutkittiin, millaisia kielellisen tietoisuuden harjoituksia esiopetuskirjoissa oli ja miten harjoitukset etenivät. Kielellisen tietoisuuden harjoitukset luokiteltiin fonologisen, morfologisen ja syntaktisen tietoisuuden harjoituksiin. Fonologinen tietoisuus käsitettiin lapsen kyvyksi havaita ja käsitellä kielen äännerakennetta. Morfologisella tietoisuudella tarkoitettiin kykyä havaita ja käsitellä kielen morfeemeja eli pienimpiä merkityksellisiä osia. Syntaktisella tietoisuudella tarkoitettiin lapsen tietoisuutta siitä, miten lauseet rakentuvat. Olennaisiksi piirteiksi fonologisen tietoisuuden harjoituksissa identifioituivat harjoitusten edellyttämä tai harjoittama tietoisuuden taso, harjoitusten kohteena olevien lingvististen yksiköiden taso ja harjoitustyyppi sekä morfologisen ja syntaktisen tietoisuuden harjoituksissa tietoisuuden taso ja harjoitustyyppi. Tutkimuksessa luotiin aikaisempien tutkimusten pohjalta mallit siitä, miten eri harjoitukset etenisivät optimaalisesti lapsen kielellisen tietoisuuden kehittymisen kannalta. Eri harjoituskirjojen harjoitusten etenemistä verrattiin näihin malleihin. Fonologisen tietoisuuden harjoituksista voitiin tunnistaa viisi päätyyppiä, joista useat jakautuivat vielä alatyypeiksi. Harjoitusten alatyypit ilmaisivat yleensä harjoituksissa käytettävän kognitiivisen operaation – käytettiinkö harjoituksessa tunnistamista, yhdistämistä vai osiin jakamista. Tämä samoin kuin harjoituksessa käytetty lingvistinen yksikkö (sana, loppusointu, tavu tai äänne) ja tietoisuuden taso olivat yhteydessä harjoituksen vaikeuteen. Tutkimuksissa ja interventioissa esiopetusikäisilläkin käytettyjä muunteluharjoituksia, joissa sanasta tai tavusta poistetaan osa, siihen lisätään osa tai osaa siirretään, harjoituskirjoissa ei ollut. Morfologisen tietoisuuden harjoitukset kohdistuivat yhdyssanoihin, taivutuspäätteisiin tai johdoksiin. Syntaktisen tietoisuuden harjoituksista identifioitui yhdentoista harjoituslajin alatyypin kautta kuusi päätyyppiä. Tutkimusta voidaan hyödyntää esiopetuskirjojen arvioinnissa ja laatimisessa sekä varhaiskasvatus- ja esiopetuspedagogiikassa.

<b>Exercises in kindergarten textbooks as developers of linguistic awareness</b> The research was conducted in the field of early childhood education, utilising linguistic concepts, and it focused on the exercises in linguistic awareness as proposed in kindergarten textbooks. The material consisted of twelve kindergarten exercise books and teacher’s guide books, totalling more than 2000 pages and more than 1300 exercises in all. The number of the exercises analysed in more detail amounted to about 460. The method used was content analysis to examine what kind of exercises the kindergarten textbooks offer for linguistic awareness and how the exercises proceed. The exercises in linguistic awareness were categorised into those of phonological, morphological and syntactic awareness. The phonological awareness was related to the child’s ability to perceive and manipulate sound structures of the language. The morphological awareness referred to his ability to perceive and manipulate morphemes, that is, minimal meaningful parts of the language. The syntactic awareness referred to the child’s awareness of how sentences are structured. The level of presupposed or pursued awareness, that of the linguistic units serving as objects of the exercises and the type of exercise were identified as integral elements of the exercises in phonological awareness while in the exercises in morphological and syntactic awareness the level of awareness and the type of exercise emerged as integral elements. Based on earlier studies, this research generated models of how different exercises should optimally proceed from the point of view of the child’s linguistic awareness. The progress of the exercises in different textbooks was compared to these models. In the exercises in phonological awareness, five main types were identified, many of which divided into sub-types. In general, the exercise sub-types expressed the applicable cognitive operation, that is, whether identification, blending or segmentation had been applied to the task. This operation together with the linguistic unit used (word, rhyme, syllable or sound) and the level of awareness was related to the level of difficulty of the exercise. Exercise books did not contain any manipulation exercises as employed in research and interventions even on kindergarten-aged children, segmenting a part of the word or syllable, blending a part into it or switching the part with another. The exercises in morphological awareness focused on compounds, inflection endings or derived words. Through subcategories of eleven exercise types in syntactic awareness a total of six main types were established. The research can be utilised for assessing and compiling kindergarten textbooks both for early childhood education and kindergarten pedagogy.