Software development methods and quality assurance: Special focus on South Korea

The purpose of this study was to explore software development methods and quality assurance practices used by South Korean software industry. Empirical data was collected by conducting a survey that focused on three main parts: software life cycle models and methods, software quality assurance including quality standards, the strengths and weaknesses of South Korean software industry. The results of the completed survey showed that the use of agile methods is slightly surpassing the use of traditional software development methods. The survey also revealed an interesting result that almost half of the South Korean companies do not use any software quality assurance plan in their projects. For the state of South Korean software industry large number of the respondents thought that despite of the weakness, the status of software development in South Korea will improve in the future.

Managing an intellectual property right portfolio in the software industry

Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää etuja, joita huolellinen immateriaali-oikeussalkun hallinnointi ohjelmistoalalla luo yritykselle. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla eri asemissa olevia ihmisiä kolmesta suomalaisesta ohjelmistoalan tuote- ja palveluyrityksestä. Tutkimuksesta käy ilmi, että ohjelmistoyritysten immateriaalioikeussalkut koostuvat liikesalaisuuksista, tekijänoikeudesta, tavaramerkeistä, verkkotunnuksista ja muutamista patenteista. Kiinnostus patentteihin ohjelmistoalalla on kasvanut erityisesti niiden tuoman tekijänoikeutta vahvemman suojan takia. Tällä hetkellä Euroopassa suhtautuminen ohjelmistopatentteihin on kuitenkin vielä käymistilassa. Jos ohjelmistopatentit hyväksytään, immateriaalioikeussalkun strateginen merkitys kasvaa. Tällöin salkunn hallinnointi tukee yrityksen tavoitteita - esimerkiksi oman toimintavapauden turvaamista - avustaen hakemus-prosessissa, tarkkaillen markkinoita sekä arvioiden yrityksen oman immateriaalioikeussalkun erilaisia hyväksikäyttömahdollisuuksia.

Market Orientation in Rapidly Internationalizing Small Companies — Evidence from the Software Industry

For more than a decade, researchers have been aware of the increased pace of small-firm internationalization and the greater effect of these rapidly growing small businesses on the wealth, international trade, and job-creation opportunities of countries. Due to the small size of the home market, Finnish companies have been generally considered highly interested in internationalization. One particular domain in which rapid internationalization has been considered feasible is the global software business, with its knowledge-intensive nature and high growth potential. However, over time the failure rate of small entrepreneurial firms has remained especially high in high-technology markets. One of the reasons for this seems to lie in the fact that these companies are often formed by people with a strong technological background but limited competences in other areas. Further, research on the marketing capabilities of rapidly internationalizing high-tech firms has been scarce thus far. In addition, while there is much research on the first years of operations of rapidly internationalizing companies, it is not well known what becomes of them later on. Therefore, there is a need for more investigation into the managerial mindset, competences and decision-making in these small companies, especially from the perspective of how they acquire and exploit market knowledge, and enhance their networking capabilities in order to promote international expansion. The present study focuses on market orientation in small software firms that internationalize their operations rapidly in global software markets. It builds on qualitative data to illustrate how these companies develop their market-oriented product-market strategies during the process of increasing international commitment. It also shows how they manage their network relationships in order to be able to offer better customer service and to thrive in the fierce global competition. The study was conducted in the empirical context of Finnish small software companies, and the main data consists of interviews with top managers in these businesses. The interviews were designed to cover a minimum period of five years of the company's international operations, thus offering a retrospective in-depth perspective on market orientation, internationalization and partnerships in the given context. One particular focus is on less successfully internationalized software companies, and the challenges they face when approaching international markets. This study makes a significant contribution to the literature on market orientation for several reasons. First, building on data from the software industry, it clarifies the existing theory in the context of rapid internationalization and network relationships. Secondly, it provides a good body of evidence on market orientation in both successfully and less successfully internationalized companies, and identifies the key related differences between the two company groups. Thirdly, it highlights the importance of inter-firm networks in the rapid internationalization of small software firms, providing companies with important market knowledge and, in some cases, management challenges. Fourthly, this investigation clarifies market orientation in the context of different software-product strategies, thus, combining the perspectives of market orientation in both manufacturing and services. In sum, the results of the study are significant for both small software firms and public-policy makers since they shed light on the market-oriented managerial mindset and the market-information gathering and sharing processes that are needed in successful rapid internationalization.

International Partner Management in the Software Industry

The purpose of this research is to describe how the scope of internationalization affects partner management in software companies. The effects are analyzed separately for small and large companies. Partner management is described from three perspectives: who should manage partnerships, how they should be managed and how does the context affect the choice of management style. Inductive case study is selected as research design. Eventually four case companies are chosen. The findings reveal that the size of the company affects the volume whereas the scope of internationalization affects the choice of partner management activities. Companies with high scope of internationalization required a more formal yet flexible management system whereas companies with low scope of internationalization relied more on the informal relations and personal management.

Benchmarked Quality Measurement Process in a Software Validation Process

Jatkuva laadunmittaus osana ohjelmistoprosessia on yleistynyt ohjelmistoyritysten keskuudessa viime vuosien aikana. ISO 9001:2000 -laatustandardi vaatii yrityksiltä tuotteiden ja prosessien laadun mittaamista ja seuraamista. Laadun mittareiden valinta on haastava tehtävä. Yritykset luulevat usein mittaavansa laatua, vaikka ne todellisuudessa mittaavatkin ohjelmistojen eri ominaisuuksia kuten kokoa tai monimutkaisuutta. Tässä diplomityössä kehitetään ohjelmistojen validointiprosessiin vertailuun perustuva laadunmittausprosessi ohjelmistotuotteiden laadun arviointiin, mittaamiseen ja seurantaan. Laatumittarit valitaan ennalta määriteltyjen kriteereiden mukaisesti, ja niille asetetaan tavoitearvot vertailuanalyysistä saatujen tulosten perusteella. Laadunmittausprosessin lisäksi työssä annetaan suositus prosessin käyttöönotosta ja käytöstä osana yrityksen toimintaa, mikä mahdollistaa jatkuvan seurannan sekä kehityksen tulevaisuudessa.

Offshore Sourcing in Software Development: Case Studies of Finnish-Russian Cooperation

The study examines international cooperation in product development in software development organisations. The software industry is known for its global nature and knowledge-intensity, which makes it an interesting setting to examine international cooperation in. Software development processes are increasingly distributed worldwide, but for small or even medium-sized enterprises, typical for the software industry, such distribution of operations is often possible only in association with crossing the company’s boundaries. The strategic decision-making of companies is likely to be affected by the characteristics of the industry, and this includes decisions about cooperation or sourcing. The objective of this thesis is to provide a holistic view on factors affecting decisions about offshore sourcing in software development. Offshore sourcing refers to a cooperative mode of offshoring, where a firm does not establish its own presence in a foreign country, but utilises a local supplier. The study examines product development activities that are distributed across organisational and geographical boundaries. The objective can be divided into two subtopics: general reasons for international cooperation in product development and particular reasons for cooperation between Finnish and Russian companies. The focus is on the strategic rationale at the company level, in particular in small and medium-sized enterprises. The theoretical discourse of the study builds upon the literature on international cooperation and networking, with particular focus on cooperation with foreign suppliers and within product development activities. The resource-based view is also discussed, as heterogeneity and interdependency of the resources possessed by different firms are seen as factors motivating international cooperation. Strategically, sourcing can be used to access resources possessed by an industrial network, to enhance the product development of a firm, or to optimise its cost structure. In order to investigate the issues raised by the theoretical review, two empirical studies on international cooperation in software product development have been conducted. The emphasis of the empirical part of the study is on cooperation between Finnish and Russian companies. The data has been gathered through four case studies on Finnish software development organisations and four case studies on Russian offshore suppliers. Based on the material from the case studies, a framework clarifying and grouping the factors that influence offshore sourcing decisions has been built. The findings indicate that decisions regarding offshore sourcing in software development are far more complex than generally assumed. The framework provides a holistic view on factors affecting decisions about offshore sourcing in software development, capturing the multidimensionality of motives for entering offshore cooperation. Four groups of factors emerged from the data: A) strategy-related aspects, B) aspects related to resources and capabilities, C) organisation-related aspects, and D) aspects related to the entrepreneur or management. By developing a holistic framework of decision factors, the research offers in-depth theoreticalunderstanding of offshore sourcing rationale in product development. From the managerial point of view, the proposed framework sums up the issues that a firm should pay attention to when contemplating product development cooperation with foreign suppliers. Understanding different components of sourcing decisions can lead to improved preconditions for strategising and engaging in offshore cooperation. A thorough decisionmaking process should consider all the possible benefits and risks of product development cooperation carefully.

Challenges and Means for the Front End Activities of Software Development

The front end of innovation is regarded as one of the most important steps in building new software products or services, and the most significant benefits in software development can be achieved through improvements in the front end activities. Problems in the front end phase have an impact on customer dissatisfaction with delivered software, and on the effectiveness of the entire software development process. When these processes are improved, the likelihood of delivering high quality software and business success increases. This thesis highlights the challenges and problems related to the early phases of software development, and provides new methods and tools for improving performance in the front end activities of software development. The theoretical framework of this study comprises two fields of research. The first section belongs to the field of innovation management, and especially to the management of the early phases of the innovation process, i.e. the front end of innovation. The second section of the framework is closely linked to the processes of software engineering, especially to the early phases of the software development process, i.e. the practice of requirements engineering. Thus, this study extends the theoretical knowledge and discloses the differences and similarities in these two fields of research. In addition, this study opens up a new strand for academic discussion by connecting these research directions. Several qualitative business research methodologies have been utilized in the individual publications to solve the research questions. The theoretical and managerial contribution of the study can be divided into three areas: 1) processes and concepts, 2) challenges and development needs, and 3) means and methods for the front end activities of software development. First, the study discloses the difference and similarities between the concepts of the front end of innovation and requirements engineering, and proposes a new framework for managing the front end of the software innovation process, bringing business and innovation perspectives into software development. Furthermore, the study discloses managerial perceptions of the similarities and differences in the concept of the front end of innovation between the software industry and the traditional industrial sector. Second, the study highlights the challenges and development needs in the front end phase of software development, especially challenges in communication, such as linguistic problems, ineffective communication channels, a communication gap between users/customers and software developers, and participation of multiple persons in software development. Third, the study proposes new group methods for improving the front end activities of software development, especially customer need assessment, and the elicitation of software requirements.

Towards increased productivity and quality in software development using agile, lean and collaborative approaches

Dagens programvaruindustri står inför alltmer komplicerade utmaningar i en värld där programvara är nästan allstädes närvarande i våra dagliga liv. Konsumenten vill ha produkter som är pålitliga, innovativa och rika i funktionalitet, men samtidigt också förmånliga. Utmaningen för oss inom IT-industrin är att skapa mer komplexa, innovativa lösningar till en lägre kostnad. Detta är en av orsakerna till att processförbättring som forskningsområde inte har minskat i betydelse. IT-proffs ställer sig frågan: “Hur håller vi våra löften till våra kunder, samtidigt som vi minimerar vår risk och ökar vår kvalitet och produktivitet?” Inom processförbättringsområdet finns det olika tillvägagångssätt. Traditionella processförbättringsmetoder för programvara som CMMI och SPICE fokuserar på kvalitets- och riskaspekten hos förbättringsprocessen. Mer lättviktiga metoder som t.ex. lättrörliga metoder (agile methods) och Lean-metoder fokuserar på att hålla löften och förbättra produktiviteten genom att minimera slöseri inom utvecklingsprocessen. Forskningen som presenteras i denna avhandling utfördes med ett specifikt mål framför ögonen: att förbättra kostnadseffektiviteten i arbetsmetoderna utan att kompromissa med kvaliteten. Den utmaningen attackerades från tre olika vinklar. För det första förbättras arbetsmetoderna genom att man introducerar lättrörliga metoder. För det andra bibehålls kvaliteten genom att man använder mätmetoder på produktnivå. För det tredje förbättras kunskapsspridningen inom stora företag genom metoder som sätter samarbete i centrum. Rörelsen bakom lättrörliga arbetsmetoder växte fram under 90-talet som en reaktion på de orealistiska krav som den tidigare förhärskande vattenfallsmetoden ställde på IT-branschen. Programutveckling är en kreativ process och skiljer sig från annan industri i det att den största delen av det dagliga arbetet går ut på att skapa något nytt som inte har funnits tidigare. Varje programutvecklare måste vara expert på sitt område och använder en stor del av sin arbetsdag till att skapa lösningar på problem som hon aldrig tidigare har löst. Trots att detta har varit ett välkänt faktum redan i många decennier, styrs ändå många programvaruprojekt som om de vore produktionslinjer i fabriker. Ett av målen för rörelsen bakom lättrörliga metoder är att lyfta fram just denna diskrepans mellan programutvecklingens innersta natur och sättet på vilket programvaruprojekt styrs. Lättrörliga arbetsmetoder har visat sig fungera väl i de sammanhang de skapades för, dvs. små, samlokaliserade team som jobbar i nära samarbete med en engagerad kund. I andra sammanhang, och speciellt i stora, geografiskt utspridda företag, är det mera utmanande att införa lättrörliga metoder. Vi har nalkats utmaningen genom att införa lättrörliga metoder med hjälp av pilotprojekt. Detta har två klara fördelar. För det första kan man inkrementellt samla kunskap om metoderna och deras samverkan med sammanhanget i fråga. På så sätt kan man lättare utveckla och anpassa metoderna till de specifika krav som sammanhanget ställer. För det andra kan man lättare överbrygga motstånd mot förändring genom att introducera kulturella förändringar varsamt och genom att målgruppen får direkt förstahandskontakt med de nya metoderna. Relevanta mätmetoder för produkter kan hjälpa programvaruutvecklingsteam att förbättra sina arbetsmetoder. När det gäller team som jobbar med lättrörliga och Lean-metoder kan en bra uppsättning mätmetoder vara avgörande för beslutsfattandet när man prioriterar listan över uppgifter som ska göras. Vårt fokus har legat på att stöda lättrörliga och Lean-team med interna produktmätmetoder för beslutsstöd gällande så kallad omfaktorering, dvs. kontinuerlig kvalitetsförbättring av programmets kod och design. Det kan vara svårt att ta ett beslut att omfaktorera, speciellt för lättrörliga och Lean-team, eftersom de förväntas kunna rättfärdiga sina prioriteter i termer av affärsvärde. Vi föreslår ett sätt att mäta designkvaliteten hos system som har utvecklats med hjälp av det så kallade modelldrivna paradigmet. Vi konstruerar även ett sätt att integrera denna mätmetod i lättrörliga och Lean-arbetsmetoder. En viktig del av alla processförbättringsinitiativ är att sprida kunskap om den nya programvaruprocessen. Detta gäller oavsett hurdan process man försöker introducera – vare sig processen är plandriven eller lättrörlig. Vi föreslår att metoder som baserar sig på samarbete när processen skapas och vidareutvecklas är ett bra sätt att stöda kunskapsspridning på. Vi ger en översikt över författarverktyg för processer på marknaden med det förslaget i åtanke.

Application of the scrum framework in non-software project management

Scrum is an agile project management approach that has been widely practiced in the software development projects. It has proven to increase quality, productivity, customer satisfaction, transparency and team morale among other benefits from its implementation. The concept of scrum is based on the concepts of incremental innovation strategies, lean manufacturing, kaizen, iterative development and so on and is usually contrasted with the linear development models such as the waterfall method in the software industry. The traditional approaches to project management such as the waterfall method imply intensive upfront planning and approval of the entire project. These sort of approaches work well in the well-defined stable environments where all the specifications of the project are known in the beginning. However, in the uncertain environments when a project requires continuous development and incorporation of new requirements, they do not tend to work well. The scrum framework was inspiraed by Nonaka’s article about new product developement and was later adopted by software development practitioners. This research explores conditions for and benefits of the application of scrum framework beyond software development projects. There are currently a few case studies on the scrum implementation in non-software projects, but there is a noticeable trend of it in the scrum practitioners’ community. The research is based on the real-life context multiple case study analysis of three different non-software projects. The results of the research showed that in order to succeed within scrum projects need to satisfy certain conditions – necessary and sufficient. Among them the key factors are uncertainty of the project environment, not well defined outcomes, commitment of the scrum teams and management support. The top advantages of scrum implementation identified in the present research include improved transparency, accountability, team morale, communications, cooperation and collaboration. Further researches are advised to be carried out in order to validate these findings on a larger sample and to focus on more specific areas of scrum project management implementation.

Early investigation towards defining and measuring sustainability as a quality attribute in software systems

Sustainability in software system is still a new practice that most software developers and companies are trying to incorporate into their software development lifecycle and has been largely discussed in academia. Sustainability is a complex concept viewed from economic, environment and social dimensions with several definitions proposed making sometimes the concept of sustainability very fuzzy and difficult to apply and assess in software systems. This has hindered the adoption of sustainability in the software industry. A little research explores sustainability as a quality property of software products and services to answer questions such as; How to quantify sustainability as a quality construct in the same way as other quality attributes such as security, usability and reliability? How can it be applied to software systems? What are the measures and measurement scale of sustainability? The Goal of this research is to investigate the definitions, perceptions and measurement of sustainability from the quality perspective. Grounded in the general theory of software measurement, the aim is to develop a method that decomposes sustainability in factors, criteria and metrics. The Result is a method to quantify and access sustainability of software systems while incorporating management and users concern. Conclusion: The method will empower the ability of companies to easily adopt sustainability while facilitating its integration to the software development process and tools. It will also help companies to measure sustainability of their software products from economic, environmental, social, individual and technological dimension.

Ohjelmistoyritysten liiketoimintamallit Kaakkois-Suomessa

Tutkielman tavoitteena on tunnistaa Kaakkois-Suomen alueella olevat ohjelmistoyritysten tyypilliset yritysryhmät ja kuvata niiden toimintaa. Tunnistamalla alueen ohjelmistoyrityksille ominaiset piirteet työ antaa myös pohjaa tulevien kehityskohteiden löytämisessä ja kehitystoimenpiteiden kohdistamisessa useisiin samantyyppisiin yrityksiin. Työn taustaksi esitellään ohjelmistoalaa ja ohjelmistoliiketoiminnan malleja, joiden pohjalta muodostetaan viitekehys alueen ohjelmistoyritysten empiiriseen tarkasteluun. Empiriaosuudessa tarkastellaan työn teoreettisessa osiossa esitettyjen liiketoimintamallien toteutumista Kaakkois-Suomessa ja ryhmitellään alueen ohjelmistoyritykset erottelevimpien tekijöiden avulla. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen kokonaistutkimus Kaakkois-Suomen ohjelmistoyrityksistä, ja tutkimusotteeltaan deskriptiivinen eli kuvaileva. Tutkimusaineisto perustui tutkimusryhmän suorittamaan strukturoituun haastatteluun, jossa haastateltiin kaikkiaan 58 ohjelmistoyrityksen vastuuhenkilöitä. Tutkimustulosten perusteella alueelta pystyttiin tunnistamaan neljä toimintatavoiltaan erilaista ohjelmistoliiketoiminnan perustyyppiä: asiakaslähtöiset toimijat (26 toimipaikkaa), räätälöijät (14 toimipaikkaa), integroijat (10 toimipaikkaa) ja tuotteistajat (8 toimipaikkaa). Tulokset osoittavat, että perinteisten ohjelmistoalan liiketoimintamallien kuvaukset ja niistä tehtävät yleistykset antavat hyvän lähtökohdan ohjelmistoyritysten tarkasteluun. Kuitenkin perinteisten ohjelmistoalan liiketoimintamallien antama näkökulma on liian rajoittunut,jos halutaan tarkastella syvällisemmin ohjelmistoyritysten liiketoimintalogiikkaa.

Ohjelmistoalan pk-yrityksen kansainvälistyminen

Pienen ohjelmistoyrityksen kansainvälistyminen on haasteellista niukkojen resurssien ja dynaamisen liiketoimintaympäristön paineessa. Työn tarkoituksena on selvittää sitä, millaisin perustein pieni tai keskisuuri ohjelmistotekniikan yritys tekee päätöksen kansainvälisille markkinoille siirtymisestä ja millaisen toimintamuodon yritys valitsee uudella markkinalla. Työn teoreettinen osa käsittelee päätöksenteon taustalla olevia vaikuttavia tekijöitä liiketoimintaympäristön, yritysjohdon ja yrityksen erityispiirteiden näkökulmista. Empiirinen osa on toteutettu kanden laajan ja neljän suppean yrityshaastat- telun muodossa. Karkeasti jaoteltuna yrityksen kansainvälistymiseen käyttämä polku voi olla joko orgaaniseen kasvuunperustuva tai Born Global-tyyppinen. Tutkimus nosti esille kansainvälistymispolun valintaan vaikuttavina tekijöinä yrittäjien riskinottohalukkuuden ja kansainvälisen kokemuksen, tuotteen palveluintensiivisyyden asteen sekä toimintakon- septin markkina- tai tuoteorientaation. Yleisellä tasolla korkea riskinottohalu, vähäinen kansainvälinen kokemus, standardinomainen tuote ja markkinaorientoitunut toimintatapa kannustivat yritystä valitsemaan Born Global-tyyppisen kansainvälistymispolun. Vastaavasti pieni riskinottohalu, runsaampi kansainvälinen kokemus, palveluintensiivinen tuote ja tuoteorientoitunut toimintatapa olivat kannustimia orgaaniselle kasvulle kansainvälisesti.

Metsäteollisuuden sivutuotepolttoaineiden hyödyntäminen Etelä-Karjalassa

Tässä diplomityössä on selvitetty merkittävimpien kotimaisten polttoaineiden määrät Etelä-Karjalassa vuonna 1999. Pääpaino työssä on metsäteollisuuden sivutuotepolttoaineiden tarkastelussa. Metsähakkeelle ja kierrätyspolttoaineille on määritetty tuotantopotentiaalit. Myös turpeen tuotantomäärät on selvitetty. Lisäksi työssä on tarkasteltu alueella sijaitsevien teollisuuslaitosten ja kuntien energialaitosten polttoaineiden käyttöä. Työn tuloksia käytetään tutkimuksen seuraavassa vaiheessa, jolloin pyritään kehittämään teollisuusyritysten ja yhdyskuntien välistä energiaintegraatiota. Etelä-Karjalan kemiallisen metsäteollisuuden oman käytön ylijäävä sivutuotepolttoaineiden määrä oli vuonna 1999 yli 230 000 k-m3 (370 GWh). Mekaanisen metsäteollisuuden vastaava luku oli noin 210 000 k-m3 (330 GWh). Puunkäyttömäärien, energiankäyttötietojen ja kirjallisuudesta saatavien osuuksien perusteella mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotepolttoaineiden oman käytön ylijäävä määrä olisi noin 350 000 k-m3 (580 GWh). Eroa selittävät lähinnä tilastolliset virheet, sivutuoteliiketoiminnan vähyys ja vaihtoehtoiset käyttökohteet. Metsähakkeen tuotantopotentiaali oli vuoden 1999 hakkuutietoihin perustuen yli 640 000 k-m3, josta tekniset, taloudelliset ja ympäristölliset seikat huomioiden noin 210 000 k-m3 (410 GWh) olisi voitu hyödyntää energiantuotannossa. Etelä-Karjalassa vuonna 1999 syntyneistä jätemääristä olisi arvioiden mukaan voitu valmistaa noin 25 000 tonnia (100 GWh) kierrätyspolttoaineita. Kierrätyspolttoaineiden valmistus alkaa Joutsenossa vuosien 2003 - 2004 välillä. Turpeen tuotantomäärä oli vuonna 1999 noin 1 200 000 tonnia (1020 GWh). Etelä-Karjalan teollisuus ja kuntien energialaitokset käyttivät vuonna 1999 yli 17400 GWh polttoaineita. Ostopolttoaineiden tarve oli noin 4700 GWh, josta lähes 85 % täytettiin maakaasulla. Alueen kunnista kaikki, joissa ei ole kemiallista metsäteollisuutta, pystyisivät teoriassa täyttämään teollisuuden ja energialaitostensa ostopolttoaineiden tarpeen oman kunnan alueelta saatavilla kotimaisilla polttoaineilla.

Toimialakohtaisen liiketoimintasuunnitelman laadinta ohjelmistoyrityksessä

Tämän työn tavoitteena on ollut liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja sen jatkokehitys ohjelmistoteollisuudessa toimivalle yritykselle. Suunnitelman laadintaa varten työssä on aluksi selvitetty ohjelmistoteollisuutta toimialana, sen erityispiirteitä ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä. Tämän jälkeen on tutkittu sellaisia strategisia elementtejä, jotka vaikuttavat yrityksen liiketoiminnan suunnitteluun ja itse liiketoimintasuunnitelman laadintaan. Selvitystyö on tehty kirjallisuuden ja internet-sivustojen perusteella ja niiden pohjalta on laadittu liiketoimintasuunnitelma Komartek Oyj:n vesi- ja ympäristöhuollon toimialalle. Lisäksi työssä on käsitelty eri ratkaisuvaihtoehtoja suunnitteluprosessissa esiintyneiden ongelmien ratkaisemiseksi, sekä esitetty toimenpiteitä, joilla suunnitelman laadintaa saadaan selkeytettyä.