The Impact of Foreign Direct Investment Inflows on the Economic Growth of Bangladesh. The Roles of Infrastructural Facilities

Foreign direct investment (FDI) inflow has been a key concern for Bangladesh to obtain additional support for the economic development. The Government of Bangladesh continuously competing with other South Asian countries and putting more effort to increase the number of FDI inflows in the country. From the country’s perspective, the constant increasing rate of economic growth shows a positive outcome of FDI inflow. However, the country still not performing up to the mark to pull enough FDI inflows to its potential. Thus, this study discusses about the major determinants and factors affecting FDI inflows in Bangladesh. Among those determinants and factors, infrastructural facility is considered as the most important to affect FDI inflows. FDI inflow is fundamentally depending upon infrastructural facilities to achieve its desire success. Foreign investors take this issue very seriously because based on this they can measure their ease of doing business in the host country. Despite of providing a large market size, due to having weak and lack of infrastructural facilities, Bangladesh is facing trouble in drawing attention of the foreign investors. In order to make the infrastructural facilities happen, it is highly required to organize each of the systems under of it. The body of this study discussed about the weak infrastructures in Bangladesh such as transport and communication, power and energy, education system, and governance services. Improvement in one of these systems cannot provide valuable positive changes on FDI inflows. It requires improvement in all the weak systems to grasp multinational companies and attract foreign investors. On the basis of this research problem, research questions are established. Both qualitative and quantitative methods are used to answer the research questions. Furthermore, several theories have been applied to justify possible scenarios from the research problem. In addition, the history in between Bangladesh, trade liberalization, and FDI inflows is presented briefly.

The Impact of Foreign Direct Investment Inflows on the Economic Growth of Bangladesh. The Roles of Infrastructural Facilities

Foreign direct investment (FDI) inflow has been a key concern for Bangladesh to obtain additional support for the economic development. The Government of Bangladesh continuously competing with other South Asian countries and putting more effort to increase the number of FDI inflows in the country. From the country’s perspective, the constant increasing rate of economic growth shows a positive outcome of FDI inflow. However, the country still not performing up to the mark to pull enough FDI inflows to its potential. Thus, this study discusses about the major determinants and factors affecting FDI inflows in Bangladesh. Among those determinants and factors, infrastructural facility is considered as the most important to affect FDI inflows. FDI inflow is fundamentally depending upon infrastructural facilities to achieve its desire success. Foreign investors take this issue very seriously because based on this they can measure their ease of doing business in the host country. Despite of providing a large market size, due to having weak and lack of infrastructural facilities, Bangladesh is facing trouble in drawing attention of the foreign investors. In order to make the infrastructural facilities happen, it is highly required to organize each of the systems under of it. The body of this study discussed about the weak infrastructures in Bangladesh such as transport and communication, power and energy, education system, and governance services. Improvement in one of these systems cannot provide valuable positive changes on FDI inflows. It requires improvement in all the weak systems to grasp multinational companies and attract foreign investors. On the basis of this research problem, research questions are established. Both qualitative and quantitative methods are used to answer the research questions. Furthermore, several theories have been applied to justify possible scenarios from the research problem. In addition, the history in between Bangladesh, trade liberalization, and FDI inflows is presented briefly

Logistics Development in Finnish and Swedish Companies with Respect of Russia and Four Asian Countries: Traffic Flow and Warehousing Analysis from Current Situation and Likely Development Trends

On selvää, että tänä päivänä maailmankaupan painopiste on hiljalleen siirtymässä Aasiaan ja varsinkin Kiina on ollut huomion keskipisteessä. Erityisesti valmistavien yritysten perspektiivistä muutos on ollut merkittävä ja tämä tosiasia kasvattaa yrityksissä paineita luoda kustannustehokkaita toimitusketjuratkaisuja,joiden vasteaika on mahdollisimman lyhyt. Samaan aikaan kun tarkastellaan kuljetusvirtoja, huomattaan että maanosien välillä on suuri epätasapaino. Tämä on enimmäkseen seurausta suurten globaalisti toimivien yritysten toimitusketjustrategioista. Useimmat näistä toimijoista optimoivat verkostonsa turvautumalla 'paikalliseen hankintaan', jotta he voisivat paremmin hallita toimitusketjujaan ja saada näitä reagointiherkimmiksi. Valmistusyksiköillä onkin monesti Euroopassa pakko käyttää kalliita raaka-aineita ja puolivalmisteita. Kriittisiksi tekijöiksi osoittautuvat kuljetus- ja varastointikustannukset sekä näiden seurauksena hukka-aika, joka aiheutuu viivästyksistä. Voidakseen saavuttaa optimiratkaisun, on tehtävä päätös miten tuotteet varastoidaan: keskitetysti tai hajautetusti ja integroida tämä valinta sopivien kuljetusmuotojen kanssa. Aasiasta Pohjois-Eurooppaan on halpaa käyttää merikuljetusta, mutta operaatio kestää hyvin pitkään - joissain tapauksessa jopa kahdeksan viikkoa. Toisaalta lentokuljetus on sekä kallis että rajoittaa siirrettävien tuotteiden eräkokoa.On olemassa kolmaskin vaihtoehto, josta voisi olla ratkaisuksi: rautatiekuljetus on halvempi kuin lentokuljetus ja vasteajat ovat lyhyemmät kuin merikuljetuksissa. Tässä tutkimuksessa tilannetta selvitetään kyselyllä, joka suunnattiin Suomessa ja Ruotsissa toimiville yrityksille. Tuloksien perusteella teemme johtopäätökset siitä, mitkä kuljetusmuotojen markkinaosuudet tulevat olemaan tulevaisuudessa sekä luomme kuvan kuljetusvirroista Euroopan, Venäjän, Etelä-Korea, Intian, Kiinan ja Japanin välillä. Samalla on tarkoitus ennakoida sitä, miten tarkastelun kohteena olevat yritykset aikovat kehittää kuljetuksiaan ja varastointiaan tulevien vuosien aikana. Tulosten perusteella näyttää siltä, että seuraavan viiden vuoden kuluessa kuljetuskustannukset eivät merkittävissä määrin tule muuttuman ja meri- sekä kumipyöräkuljetukset pysyvät suosituimpina vaihtoehtoina.Kuitenkin lentokuljetusten osuus laskee hiukan, kun taas rautatiekuljetusten painotus kasvaa. Tulokset paljastavat, että Kiinassa ja Venäjällä kuljetettava konttimäärä kasvaa; Intiassa tulos on saman suuntainen, joskaan ei niin voimakas. Analyysimme mukaan kuljetusvirtoihin liittyvä epätasapaino säilyy Venäjän kuljetusten suhteen: yritykset jatkavat tulevaisuudessakin vientiperusteista strategiaansa. Varastoinnin puolella tunnistamme pienemmän muutoksen, jonka mukaan pienikokoisten varastojen määrät todennäköisesti vähenevät tulevaisuudessa ja kiinnostus isoja varastoja kohtaan lisääntyy. Tässä kohtaa on mainittava, että suomalaisilla yrityksillä on enemmän varastoja Keski- ja Itä-Euroopassa verrattuna ruotsalaisiin toimijoihin, jotka keskittyvät selkeämmin Länsi-Euroopan maihin. Varastoja yrityksillä on molemmissa tapaukissa paljolti kotimaassaan. Valitessaan varastojensa sijoituskohteita yritykset painottavat seuraavia kriteereitä: alhaiset jakelukustannukset, kokoamispaikan/valmistustehtaan läheisyys, saapuvan logistiikan integroitavuus ja saatavilla olevat logistiikkapalvelut. Tutkimuksemme lopussa päädymme siihen, että varastojen sijoituspaikat eivät muutu satamien rakenteen ja liikenneyhteyksien takia kovinkaan nopeasti.