Corporate Identity and Desired Image Elements as a Basis for Corporate Image Development, Case: Myllykoski Sales

Tutkimuksen päätavoitteena oli auttaa Myllykoski –ryhmää määrittämään, mistä tekijöistä ryhmän uuden myyntiorganisaation, Myllykoski Salesin, tulevaisuuden imagon tulisi koostua. Näin ollen tutkimus pyrki selvittämään Myllykoski –ryhmän yritysidentiteetin nykytilaa ja Myllykoski Salesin toivottuja imagotekijöitä, sekä vertaamaan niiden vastaavuutta. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli tutkia Myllykoski –ryhmän nykyistä ja toivottua tulevaisuuden imagotilaa. Jotta imagonrakennusprosessi olisi menestyksekäs, rakennettavan imagon ja viestittävien imagotekijöiden tulisi perustua yritysidentiteetin todellisiin tekijöihin. Yritysidentiteetin voidaan määritellä olevan yhtäläinen sisäisten sidosryhmien muodostaman yritysmielikuvan kanssa ja näin ollen nykyinen yritysidentiteetti voidaan paljastaa tutkimalla henkilökunnan mielipiteitä työorganisaatiotaan kohtaan. Näin ollen käsiteltävä tutkimus suoritettiin tekemällä kaksi sähköpostikyselyä, jotka suunnattiin Myllykoski -ryhmän myynti- ja markkinointihenkilökunnalle. Tutkimusten vastausprosentit olivat 71,4 % (johto, 14 lähetettyä kyselyä) ja 51,9 % (muu henkilökunta, 108 lähetettyä kyselyä). Saatuja vastauksia analysoitiin sekä laadullisesti että määrällisesti. Saaduista vastauksista oli selvästi havaittavissa Myllykoski –ryhmän yritysidentiteetin nykytila, nykyinen ja toivottu imagotila, sekä Myllykoski Salesin toivotut imagotekijät. Verrattaessa toivottuja imagotekijöitä ryhmän yritysidentiteettiin havaittiin, että suurin osa halutuista imagotekijöistä vastasi ryhmän identiteetin nykytilan ominaisuuksia ja näin ollen kyseisiä tekijöitä voitaisiin huoletta viestiä rakennettaessa Myllykoski Salesin imagoa. Joidenkin toivottujen imagotekijöiden viestintää tulisi kuitenkin vakavasti harkita, jottei rakennettaisi epärealistista imagoa.

Development of sales invoicing process in industrial services

The objective of this Master’s thesis is to find ways to streamline the invoicing process of the case company. In order to streamline the process, the bottlenecks and development areas of the present invoicing process needs to be identified. The bottlenecks are based on interviews made to personnel. The thesis also offers solutions to overcome the identified bottlenecks. The problem is the slowness of the invoicing process which should get rid off. The slow invoicing process causes delays in obtaining payments. There are many reasons for the slowness and inefficiency of the invoicing process. One of the biggest reasons is that the information systems are not deployed entirely. It causes additional work for everyone. Practices with the customers affect also to the smooth flow of invoicing. The contracts determine when the customer can be invoiced but also work approvals, missing work orders and customer’s own invoicing basis slow the process. The fastest and cheapest solution is to deploy the systems better and do things correctly. Thus duplicated work would decrease and resources would be saved. The work allocation should be modified and the practices with customer should be influenced too. In the future the meaning of IT should be highlighted and new devices exploited.

Plan af Kajana utgifven 1841 af C. W. Gyldé

1 kartta : vär. ; 40,9 x 54,9 cm, lehti 45 x 60 cm. - Mittakaava [1:4000]. - Sisältää luettelon julkisista rakennuksista.

Plan af St. Mickel utgifven 1841 af C. W. Gyldén

Claes Wilhelm Gyldén (1802-1872) oli maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallituksen ylitirehtööri vuosina 1854-72. Ylitirehtööri omisti paljon aikaansa metsänhoidon ja maanjakotoiminnan lisäksi myös maamme kartastotoiminnalle. Hän julkaisi vuonna 1853 Suomenmaan korko-kartan, joka on maailman ensimmäisiä korkeusvyöhykekarttoja. Myös Suomen yleiskartan 1:400 000 (Karta över Finland) ensimmäisen painoksen karttalehdet painettiin vuosina 1864-1872 hänen johtajakaudellaan. Vuosina 1837-1843 toimiessaan maanmittausinsinöörinä maanmittaushallituksessa C. W. Gyldén julkaisi Suomen kaikkien silloisten kaupunkien kaupunkikartat, yhteensä 31 karttalehteä. Nämä asemakaavakartat painettiin kaikki samassa koossa 50,8 x 65,9 cm. Tästä johtuen karttojen mittakaavat vaihtelivat asteikkojen 1:3200 – 1:10000 välillä. Kaupungin asemakaavan lisäksi jokaisessa kartassa on yleissilmäyskartta, julkisten rakennusten luettelo sekä niiden sijainti. Lisäksi hän julkaisi vuonna 1844 näiden kaupunkien historiaa ja tilastotietoja kuvaavan selityskirjan.

Plan af Nådendal utgifven 1841 af C. W. Gyldén

Naanatalin kartta. - 1 kartta : vär. ; 40 x 53,7 cm, lehti 45 x 60 cm. - Mittakaava [1:4000]. - Sisältää luettelon julkisista rakennuksista.

Plan af Tavastehus utgifven 1841 af C. W. Gyldén

Hämeenlinnan kartta. - 1 kartta : vär. ; 40,4 x 53,5 cm, lehti 45 x 60 cm. - Mittakaava [1:4000]. - Sisältää luettelon kortteleista ja julkisista rakennuksista.

Plan af Fredricshamn utgifven 1841 af C. W. Gyldén

Haminan kartta. - 1 kartta : vär. ; 40,5 x 54,4 cm, lehti 45 x 60 cm. - Mittakaava: [1:8000]. - Sisältää luettelon julkisista paikoista ja rakennuksista.

Plan af Tammerfors utgifven 1841 af C. W. Gyldén

Tampereen kartta. - 1 kartta : vär. ; 41 x 54,5 cm, lehti 45 x 60 cm. - Mittakaava: [1:4000]. - Sisältää luettelon kortteleista ja julkisista rakennuksista.

Plan af Nycarleby utgifven 1841 af C. W. Gyldén

Uusikaarlepyyn kartta. 1 kartta : vär. ; 40,9 x 54,9 cm, lehti 45 x 60 cm. - Sisältää luettelon julkisista rakennuksista. - Mittakaava: [1:3200]

Plan af Raumo utgifven 1841 af C. W. Gyldén

Rauman kartta. - 1 kartta : vär. ; 40,7 x 54,4 cm, lehti 45 x 60 cm. - Mittakaava [1:4000]. - Sisältää luettelon julkisista rakennuksista.

Kartta Suomen rautateistä 1913-vuoden lopulla Karta öfver järnvägarne i Finland vid utgången af år 1913

1 kartta :, vär. ;, 40,4 x 41,4 cm, lehti 48,3 x 49,5 cm, 1:2000000