Development of research networks : the case of social capital

The aim of this study is to explore how a new concept appears inscientific discussion and research, how it diffuses to other fields and out of the scientific communities, and how the networks are formed around the concept. Text and terminology take the interest of a reader in the digital environment. Texts create networks where the terminology used is dependent on the ideas, viewsand paradigms of the field. This study is based mainly on bibliographic data. Materials for bibliometric studies have been collected from different databases. The databases are also evaluated and their quality and coverage are discussed. The thesauri of those databases that have been selected for a more in depth study have also been evaluated. The material selected has been used to study how long and in which ways an innovative publication, which can be seen as a milestone in a specific field, influences the research. The concept that has been chosen as a topic for this research is Social Capital, because it has been a popular concept in different scientific fields as well as in everyday speech and the media. It seemed to be a `fashion concept´ that appeared in different situations at the Millennium. The growth and diffusion of social capital publications has been studied. The terms connected with social capital in different fields and different stages of the development have also been analyzed. The methods that have been used in this study are growth and diffusion analysis, content analysis, citation analysis, coword analysis and cocitation analysis. One method that can be used tounderstand and to interpret results of these bibliometric studies is to interview some key persons, who are known to have a gatekeeper position in the diffusion of the concept. Thematic interviews with some Finnish researchers and specialists that have influenced the diffusion of social capital into Finnish scientificand social discussions provide background information. iv The Milestone Publications on social capital have been chosen and studied. They give answers to the question "What is Social Capital?" By comparing citations to Milestone Publications with the growth of all social capital publications in a database, we can drawconclusions about the point at which social capital became generally approved `tacit knowledge´. The contribution of the present study lies foremost in understanding the development of network structures around a new concept that has diffused in scientific communities and also outside them. The network means both networks of researchers, networks of publications and networks of concepts that describe the research field. The emphasis has been on the digital environment and onthe socalled information society that we are now living in, but in this transitional stage, the printed publications are still important and widely used in social sciences and humanities. The network formation is affected by social relations and informal contacts that push new ideas. This study also gives new information about using different research methods, like bibliometric methods supported by interviews and content analyses. It is evident that interpretation of bibliometric maps presupposes qualitative information and understanding of the phenomena under study.

Supporting the creation, management, and long-term preservation of social science research data

Poster at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

A rose is a rose is a rose? Defining significant properties of social science research data

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

From social action to business action - A qualitative research on the professionalization process of a blogger: Case P.s. I Love Fashion -blog

Blogging is one of the most common forms of social media today. Blogs have become a powerful media and bloggers are settled stakeholders to marketers. Commercialization of the blogosphere has enabled an increasing number of bloggers professionalize and blog as a full-time occupation. The purpose of this study is to understand the professionalization process of a blogger from an amateur blogger to a professional actor. The following sub-questions were used to further elaborate the topic: What have been the meaningful events and developments fostering professionalization? What are the prerequisites for popularity in blogging? Are there any key success factors to acknowledge in order being able to make business out of your blog? The theoretical framework of this study was formed based on the two chosen focus areas for professionalization; social drivers and business drivers. The theoretical framework is based on literature from fields of marketing and social sciences, as well as previous research on social media, blogging and professionalization. The study is a qualitative case-study and the research data was collected in a semi-structured interview. The case chosen to this study is a lifestyle-blog. The writer of the case blog has been able to develop her blog to become a full-time professional blogger. Based on the results, the professionalization process of a blogger is not a defined process, but instead comprised of coincidental events as well as considered advancements. Success in blogging is based on the bloggers own motivation and passion for writing and expressing oneself in the form of a blog, instead of a systematic construction of a successful career in blogging. Networking with other bloggers as well as affiliates was seen as an important success factor. Popularity in the blogosphere and a high number of followers enable professionalization, as marketers actively seek to collaborate with popular bloggers with strong personal brands. Bloggers with strong personal brands are especially attractive due to their opinion leadership in their reference group. A blogger can act professionally either as entrepreneur or blogging for a commercial webpage. According to the results of this study, it is beneficial for the blogger’s professional development as well as career progress, to act on different operating models

Yritysten väliset verkostot tietojohtamisen näkökulmasta – Case Imatran Seudun Koivukeskus

Alueellinen yrityskeskittymä sisältää monenlaisia yhteistyöverkostoja siinä toimivien yritysten välillä. Olemassa olevien verkosto- ja tietojohtamisteorioiden pohjalta yhteistyöverkostot jaettiin niiden perustehtävän mukaan kolmeen eri päätyyppiin, jotka ovat tuottaja-, kehittäjä- ja innovaatioverkosto. Tutkimusongelmana oli määrittää, voidaanko verkostoja eritellä niiden perustehtävän mukaan ja näkyykö perustehtävän erilaisuus niiden organisoitumis- ja kommunikointitavassa. Tutkimuskohteena oli kasvava puualan keskittymä, Imatran Seudun Koivukeskus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta ja aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Aineistoa käsiteltiin käyttämällä menetelmänä profilointia ja teemoittelua. Tutkimuksen perusteella voitiin alueelta erottaa selvästi kolme verkostojen päätyyppiä, jotka toimivat alueella tietoa luovana, välittävänä ja soveltavana tasona. Päätyyppien välillä havaittiin eroja, kun kriteereinä käytettiin verkostojen suhteita, osaamista, tiedonkulkua ja johtajuutta. Koivukeskukselle erityisen tärkeänä verkostotyyppinä pidettiin kehittäjäverkostoa, sillä se toimii alueen sosiaalisen pääoman kasvualustana ja täten auttaa muiden verkostotyyppien kehittymistä. Mikäli kaikki päätyypit saadaan toimi-maan tehokkaasti, alueen innovaatioverkostossa syntyvät uudet prosessi- ja tuoteinnovaatiot ovat välittömästi siirrettävissä tehostamaan tuotantoa. Alueellinen yrityskeskittymä sisältää kaikkia edellä mainittuja verkostotyyppejä, ja yksittäinen toimija voi kuulua samanaikaisesti kaikkiin verkostotyyppeihin. Johtopäätöksenä esitettiin, että alueellisen yrityskeskittymän kilpailuetu syntyy alueen sisälle muodostuvien tuottaja-, kehittäjä- ja innovaatioverkoston kautta. Alueellisen yrityskeskittymän verkostopohjaisen kehittämisen avuksi kehitettiin yksinkertainen työkalu.

Collaborative information behaviour : a case study of two research groups

The aim of the licentiate thesis is to examine researchers' information practices in research groups. The researchers were involved with study communication and media related issues within Social Sciences and Humanities Faculties. The theoretical framework of the study comprises the new holistic models of information seeking (for example: Meho and Tibbo, 2003; Seldén, 1999) and the collective aspects of information behaviour (Prekop, 2002 ; Talja, 2002; Talja and Hansen, 2006). The research questions are: 1. How do scholars seek information in research groups? 2 What kind of collaborative information behaviour occurs in the research groups? The research data was gathered by interviews and observations. Three meetings of a research group at the University of Tampere were observed during the autumn of 2004. The group members and the group leader of the research group were interviewed in the spring of 2005. The research group members and the group leader of a research group at the University of Jyväskylä were interviewed in the autumn of 2005. Altogether, two research group leaders and eight researchers were interviewed. The significance of the research group for information seeking is more important in closeknit research groups than in rather loose research groups. The significance of the research group for information seeking can be at least threefold. First, research group members can inform the group about relevant information resources and potential library or other information services. Second, the research group can to some extent compensate for the information seeking systems of libraries by distributing material and information resources. Third, information seeking can be carried out in collaboration in research groups. The significance of the research group was found to be most important in informing about new information services and marketing library systems. Recommendations from colleagues were often needed to mobilize researchers into using new library services. The significance of colleagues in informing about library services is in line with earlier studies. The present study showed that sometimes information from colleagues was regarded as more important than information distributed directly by the local library. A culture of information sharing, including mutual trust, seemed mainly to be reflected in collaboration and collaborative information seeking in the research groups studied. The timing of the onset of individual research seemed to be related to the information sharing culture and social networks in research groups. The simultaneous onset of the research work by group members seemed to promote the growth of unbiased collaboration, also in information seeking.

An Open Source, DDI-based Curation System for Social Science Data

Poster at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

C.S. Peircen salapoliisimetodologian ja merkkiteorian relevanssi yhteiskuntatieteelle

summary: C.S. Peirce's model for research and its relevance to the social sciences

Kansanterveystiede

Kansanterveystieteen pääkokoelma sijaitsee Terveystieteiden osastokirjastossa, jossa painettu yleiskokoelma koostuu 970 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukana luvussa). Kansanterveystieteen kokoelmasta 18 % (175) käsittelee tilastoja; näistä teoria- ja menetelmäkirjallisuutta on noin 13 % (122). Yleisteoksien osuus kokoelmasta on vajaa 14 % (130). Muita kokoelman keskeisiä alueita ovat mm. työterveys (12 % / 117), terveydenhuollon hallinto (13 % / 125), eri väestöryhmien terveysongelmat (8 % / 81), terveyskasvatus (9 % / 84) sekä sosiaalilääketiede (4 % / 44). Kansanterveystiede on käsikirjaston hyllyluokittelussa osana lääketiedettä. Kansanterveystieteen nimekkeitä on käsikirjaston kokoelmasta 17 kappaletta, joista pääosa sanakirjoja (8 kpl) ja tilastoja (6 kpl). Painettuja lehtiä on 8 nimekettä (Environment and Health, Journal of Public Mental Health, Kansanterveys, Promo: Terveyden edistämisen lehti, Scandinavian Journal of Work, Salud publica de Mexico, Työ ja ihminen, Työ terveys turvallisuus). Sähkökirjoja kokoelmassa on noin 450 nimekettä Ebrary-tietokannassa, Netlibraryssa 8 nimekettä ja Taylor & Francis –tietokannassa 1 nimeke ja elektronisia sanastoja 4 (FinMESH, Medical Subject Headings (MeSH), Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastoja (STAKES), Swedish MeSH). Verkkolehtiä kokoelmassa on 400 nimekettä, joista 35 % vapaasti käytettävissä verkossa. ISI Web of Knowledge Journal Citation Reports –tietokannan listaamista alan keskeisistä 98 nimekkeestä kokoelmissa on 78 % (76 nimekettä). Lehdistä, joiden IF-arvo on suurempi kuin 2, oli kokoelmissa 88 % (30 / 34). IF -välillä 1-1.99 vastaava luku oli 84 % (32 / 38) ja välillä 0–0.99 54 % (14 / 26). Tietokantoja on 36; mm. lehtitietokanta ScienceDirect ja viitetietokantoja mm. EBM Reviews: Cochrane Database of Systematic Reviews, LEO, Medic, Medline (Ovid), Science Citation Index Expanded (ISI), Social Sciences Citation Index (ISI), Tyki.

Psykologia

Psykologian pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 7200 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Psykologia-kokoelmasta noin 2/3 käsitteli psykologian erikoisaloja ja 1/3 yleistä psykologiaa. Molemmista ryhmistä kartoitettiin kaksi osa-aluetta. Kehitys- ja lapsipsykologiaa käsitteli noin 1/5 kirjoista (1445 nimekettä), joten se oli selvin painopisteala. Kognitiivista & oppimisen psykologiaa käsitteli 14,6 % kirjoista (1050 nimekettä). Persoonallisuuden psykologian (9,5 % / 683 nimekettä) sekä tunteiden & emootioiden (5,6 % / 400 nimekettä) osuudet kirjakokoelmasta olivat pienehköjä. Käsikirjaston karsitussa noin 100 nimekkeen kokoelmassa on hakuteoksia, sanastoja, bibliografioita jne. Painettuja lehtiä oli 11 nimekettä (Behavior Analyst, Cognition and Emotion, Mielenterveys, Perceptual and Motor Skills, Perheterapia, Psychological Reports, Psychotherapy Research, Psykologi, Psykologia, Ryhmätyö ja Voltti). Sähkökirjoja kokoelmassa oli 22 nimekettä NetLibrary-tietokannassa, noin 487 nimekettä Ebrary-tietokannassa sekä 3 nimekettä sähköisinä hakuteoksina (Encyclopedia of Applied Psychology, International Encyclopedia of the Social and Behavioral Sciences ja A Dictionary of Psychology). Verkkolehtiä kokoelmassa oli noin 450 nimekettä. Tietokantoja oli 4 kokotekstitietokantaa (PsycArticles, EbscoHost Academic Search Premier, Elsevier ScienceDirect ja Annual Reviews: Social Sciences) sekä 3 viitetietokantaa (PsycINFO, PsiTri ja Social Sciences Citation Index).

Ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuu sidosryhmävuorovaikutuksen näkökulmasta

Tutkielman tarkoituksena on tutkia sidosryhmävuorovaikutuksen roolia ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuutehtävän toteuttamisessa. Tavoitteena on selvittää, millaisista ulottuvuuksista ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuu sidosryhmien näkökulmasta muodostuu, miten ammattikorkeakoulut toteuttavat sidosryhmävuorovaikutusta sekä mitä arvoa vuorovaikutus tuottaa osapuolille. Tutkimusstrategiana on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä on teemahaastattelu ja tutkimusmetodina sisällönanalyysi. Tutkimusaineisto koostuu kolmen sidosryhmän ja kohdeorganisaation edustajien haastatteluista. Kohdeorganisaatio on Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Tutkimustulosten mukaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuu on pitkälle säädelty, laaja ja verkostomainen kokonaisuus, jossa sidosryhmät jakavat vastuuta. Lakisääteiset tehtävät muodostavat yhteiskuntavastuun rungon, jonka lisäksi ammattikorkeakoululla on samat vastuut kuin yrityksillä. Lakisääteisen ja valtionohjauksen perustason ylittäminen on mahdollista strategian, profiloitumisen ja laadunvarmistuksen avulla. Yhteiskuntavastuu ja siihen liittyvä vuorovaikutus integroituvat osaksi ammattikorkeakoulun toimintaa. Strategia suuntaa sidosryhmävuorovaikutukseen liittyvää ja käytössä olevien resurssien edellyttämää priorisointia. Vuorovaikutus on tutkielman perusteella strategista toimintaa, jonka moraaliset ja arvoa luovat ominaisuudet määräytyvät sekä valtionohjauksen että ammattikorkeakoulun vapaaehtoisesti ottamien vastuiden kautta.

Some advances in mathematical models for preference relations

Preference relations, and their modeling, have played a crucial role in both social sciences and applied mathematics. A special category of preference relations is represented by cardinal preference relations, which are nothing other than relations which can also take into account the degree of relation. Preference relations play a pivotal role in most of multi criteria decision making methods and in the operational research. This thesis aims at showing some recent advances in their methodology. Actually, there are a number of open issues in this field and the contributions presented in this thesis can be grouped accordingly. The first issue regards the estimation of a weight vector given a preference relation. A new and efficient algorithm for estimating the priority vector of a reciprocal relation, i.e. a special type of preference relation, is going to be presented. The same section contains the proof that twenty methods already proposed in literature lead to unsatisfactory results as they employ a conflicting constraint in their optimization model. The second area of interest concerns consistency evaluation and it is possibly the kernel of the thesis. This thesis contains the proofs that some indices are equivalent and that therefore, some seemingly different formulae, end up leading to the very same result. Moreover, some numerical simulations are presented. The section ends with some consideration of a new method for fairly evaluating consistency. The third matter regards incomplete relations and how to estimate missing comparisons. This section reports a numerical study of the methods already proposed in literature and analyzes their behavior in different situations. The fourth, and last, topic, proposes a way to deal with group decision making by means of connecting preference relations with social network analysis.

Palveluasumisen markkinapotentiaali Suomessa asuvien venäjänkielisten ikäihmisten keskuudessa - Analyysi markkinoista ja kuluttajakäyttäytymisestä

Tutkimus on toimeksianto Yritykseltä X, joka halusi selvitettävän, millaista markkinapotentiaalia on nähtävissä ikäihmisten palveluasumisessa Suomessa asuville venäjänkielisille. Markkinoiden analysoinnin lisäksi tutkimuksessa on selvitetty kohderyhmän kuluttajakäyttäytymistä ja ostokykyä. Tutkimuksen tavoitteena ei ole antaa toimeksiantajalle valmista investointipäätöstä, vaan tuoda tietoa markkinoista ja kohderyhmästä päätöksenteon tueksi. Käytössä on ollut neljä empiiristä aineistoa. Primääriaineistona ovat asiantuntija¬haastattelut sekä kyselyt Yrityksen X venäjänkielisille työntekijöille ja maksaja-asiakkaille – eli kuntien ja sairaanhoitopiirien edustajille. Sekundääriaineistona on joukko suomalaisten Venäjä-asiantuntijoiden viime vuosien tutkimuksia. Pro gradun teoriaosuus on tiivis. Teorian on auttanut kirjoittajaa tarkastelemaan palveluasumisen markkinoita kansainvälisellä vivahteella sekä suomalaisittain uuden kuluttajaryhmän kuluttajakäyttäytymistä ja ostokykyä. Suomessa asuvia venäjänkielisiä ikäihmisiä ei ole aikaisemmassa tutkimuksessa tarkasteltu omana kohderyhmänään, mutta heistä on tehty paljon yhteiskunnallista tutkimusta. Tätä on hyödynnetty muun muassa tarkasteltaessa kohderyhmän kulttuurisia piirteitä, sosiaalisia tapoja, kieltä ja uskontoa. Suomessa asuvista venäjänkielisistä ikäihmistä ei voi puhua yhtenäisenä ryhmänä. Osa yli 65-vuotiaista on suomen kielen taitoisia ja työssään menestyneitä, mutta monen maahanmuuttajan sosiaalinen asema laski heidän muuttaessaan Suomeen. Neuvostoliitossa asuneet ovat tottuneet niukkoihin olosuhteisiin, siihen että samassa taloudessa asui jopa kolme sukupolvea, ja että perhe piti huolta yhteiskunnan tuen ollessa niukkaa. Vaikka venäläisessä kulttuurissa vanhainkodeilla on huono maine, voidaan Suomessa asuvien ikäihmisten keskuudessa nähdä positiivista suhtautumista palveluasumista ja suomalaisia julkispalveluja kohtaan. Mikäli Yritys X rakentaa yksikön Lappeenrantaan, kannattaa potentiaalisina asiakkaina nähdä myös venäläiset terveysmatkailijat ja suunnitella palvelutarjonta laajemmin kuin vain Suomessa asuville venäjänkielisille. Mikäli yksikkö tulee Helsinkiin, on kilpailijana ortodokseille ja venäjänkielisille vanhuksille tarkoitettu Helenan vanhainkoti.

Voiko älykkyys selittää kulttuurien kehitystä?

Kirjallisuusarvostelu