“THE PATIENT SURVIVED DESPITE THE TREATMENT”. A study of Finnish health policy and New Public Management. Case: The Government Resolution on the Health 2015 public health programme.

Internationally, Finland has been among the most respected countries during several decades in terms of public health. WHO has had the most significant influence on Finnish health policy and the relationship has traditionally been warm. However, the situation has slightly changed in the last 10-20 years. The objectives of Finnish national health policy have been to secure the best possible health for the population and to minimize disparities in health between different population groups. Nevertheless, although the state of public health and welfare has steadily improved, the socioeconomic disparities in health have increased. This qualitative case study will demonstrate why health is political and why health matters. It will also present some recommendations for research topics and administrative reforms. It will be argued that lack of political interest in health policy leads to absence of health policy visions and political commitment, which can be disastrous for public health. This study will investigate how Finnish health policy is defined and organised, and it will also shed light on Finnish health policy formation processes and actors. Health policy is understood as a broader societal construct covering the domains of different ministries, not just Ministry of Social Affairs and Health (MSAH). The influences of economic recession of the 1990s, state subsidy reform in 1993, globalisation and the European Union will be addressed, as well. There is not much earlier Finnish research done on health policy from political science viewpoint. Therefore, this study is interdisciplinary and combines political science with administrative science, contemporary history and health policy research with a hint of epidemiology. As a method, literature review, semi-structured interviews and policy analysi will be utilised. Institutionalism, policy transfer, and corporatism are understood as the theoretical framework. According to the study, there are two health policies in Finland: the official health policy and health policy generated by industry, media and various interest organisations. The complex relationships between the Government and municipalities, and on the other hand, the MSAH and National Institute for Health and Welfare (THL) seemed significant in terms of Finnish health policy coordination. The study also showed that the Investigated case, Health 2015, does not fulfil all necessary criteria for a successful public health programme. There were also several features both in Health 2015 and Finnish health policy, which can be interpreted in NPM framework and seen having NPM influences.

Strategic management of value networks: how to create value in cross-sector collaboration and partnerships

Cross-sector collaboration and partnerships have become an emerging and desired strategy in addressing huge social and environmental challenges. Despite its popularity, cross-sector collaboration management has proven to be very challenging. Even though cross-sector collaboration and partnership management have been widely studied and discussed in recent years, their effectiveness as well as their ability to create value with respect to the problems they address has remained very challenging. There is little or no evidence of their ability to create value. Regarding all these challenges, this study aims to explore how to manage cross-sector collaborations and partnerships to be able to improve their effectiveness and to create more value for all partners involved in collaboration as well as for customers. The thesis is divided into two parts. The first part comprises an overview of relevant literature (including strategic management, value networks and value creation theories), followed by presenting the results of the whole thesis and the contribution made by the study. The second part consists of six research publications, including both quantitative and qualitative studies. The chosen research strategy is triangulation, as the study includes four types of triangulation: (1) theoretical triangulation, (2) methodological triangulation, (3) data triangulation and (4) researcher triangulation. Two publications represent conceptual development, which are based on secondary data research. One publication is a quantitative study, carried out through a survey. The other three publications represent qualitative studies, based on case studies, where data was collected through interviews and workshops, with participation of managers from all three sectors: public, private and the third (nonprofit). The study consolidates the field of “strategic management of value networks,” which is proposed to be applied in the context of cross-sector collaboration and partnerships, with the aim of increasing their effectiveness and the process of value creation. Furthermore, the study proposes a first definition for the strategic management of value networks. The study also proposes and develops two strategy tools that are recommended to be used for the strategic management of value networks in cross-sector collaboration and partnerships. Taking a step forward, the study implements the strategy tools in practice, aiming to show and to demonstrate how new value can be created by using the developed strategy tools for the strategic management of value networks. This study makes four main contributions. (1) First, it brings a theoretical contribution by providing new insights and consolidating the field of strategic management of value networks, also proposing a first definition for the strategic management of value networks. (2) Second, the study makes a methodical contribution by proposing and developing two strategy tools for value networks of cross-sector collaboration: (a) value network mapping, a method that allows us to assess the current and the potential value network and (b) the Value Network Scorecard, a method of performance measurement and performance prediction in cross-sector collaboration. (3) Third, the study has managerial implications, offering new solutions and empirical evidence on how to increase the effectiveness of cross-sector collaboration and also allow managers to understand how new value can be created in cross-sector partnerships and how to get the full potential of collaboration. (4) And fourth, the study also has practical implications, allowing managers to understand how to use in practice the strategy tools developed in this study, providing discussions on the limitations regarding the proposed tools as well as general limitations involved in the study.

Nursery Practices and Management of Fungal Diseases in Forest Nurseries in Finland : a review

Summary

Stand dynamics modelling approaches for multicohort management of eastern Canadian boreal forests

Abstract

Optimising the management of a heterogeneous stand

Abstract

Management of Metals in the Pulping Process

Diplomityön tarkoituksena oli löytää keino korkean mangaanipitoisuuden hallintaan ECF-valkaisussa. Kirjallisuusosassa käsiteltiin eri metallien ja kuidun vuorovaikutuksia sekä niiden vaikutuksia prosessiin. Lisäksi käytiin läpi sellunvalmituksen yleisimpiä metallienhallintamenetelmiä. Työn kokeellisessa osassa tehtiin esikokeina laboratoriokokeita, jotta löydettiin oikeat kelatointistrategiat tehdasmittakaavan koeajoille. Laboratoriovalkaisut suoritettiin kuudella eri kemikaalilla käyttäen DD3-pesurin jälkeistä massaa ja samanlaisia parametrejä kuin tehdasvalkaisussa. Kolmesta eri valkaisusekvenssistä paras tulos saavutettiin D0-QEP-sekvenssillä. Tehdasmittakaavan koeajojen tavoitteena oli saavuttaa alle 1 mg/kg jäännösmangaanipitoisuus valkaistussa massassa ja korkeampi vaaleus EOP-vaiheessa pienemmällä klooridioksidin kulutuksella. Koeajoissa käytettiinDTPA:ta ja EDTA:ta kahdeksassa eri koepisteessä. Pienimpiin jäännöspitoisuuksiin päästiin koepisteissä, joissa kelatointiaine annosteltiin ennen valkaisun viimeistä pesuvaihetta tai sen jälkeen. Samanlaisia tuloksia saavutettiin koepisteissä, joissa kelatointiaine lisättiin suoraan EOP-vaiheeseen. Tällöin kelatointiaineen käyttö johti myös korkeampaan vaaleuteen EOP-vaiheessa pienemmällä kappakertoimella kuin referenssissä. Säästöt klooridioksidin kulutuksessa eivät olleet kuitenkaan tarpeeksi suuret kattaakseen kelatointiaineiden käytön kustannuksia. Kustannustehokkain tapa kontrolloida jäännösmangaanipitoisuutta oli EDTA:n annostelu D2 DD-pesurin jälkeen. Haittapuolena tälläisessä kelatoinnissa oli metallikompleksien palautuminen valkaisuun kuivauskoneen kiertoveden mukana. Tärkeimmät onnistuneeseen kelatointiin vaikuttavat parametrit olivat lajittelussa käytetyn rikkihapon annos, D0-vaiheen pH ja D0 DD-pesurin pesutehokkuus.

Lifecycle Information Management of a Mass Customized Product

Diplomityön tavoitteena on tutkia mitä uusia tiedonhallinnallisia ongelmia ilmenee, kun massaräätälöidyn tuotteen tuotetieto hallitaan läpi tuotteen elinkaaren, sekä miten nämä ongelmat voitaisiin ratkaista. Ongelmat ja haasteet kerätään kirjallisuuslähteistä ja massaräätälöintiprosessi yhdistetään PLM-vaiheisiin. Ratkaisua tutkitaan testaamalla kuinka standardit STEP ja PLCS sekä standardeja tukeva PLM järjestelmä voisivat tukea massaräätälöidyn tuotteen elinkaaren tiedonhallintaa. MC tuotteiden ongelmia ovat tuoterakenteen monimutkaisuus, jäljitettävyys ja muutosten hallinta läpi elinkaaren. STEP ja PLCS pystyvät kummatkin tahollaan tukemaan tiedonhallintaa. MC-tuotteen geneerinen tuoterakenne on kuitenkin manuaalisesti liittettävä elinkaaritiedon tukemiseen. PLM-järjestelmä pystyy tukemaan MC-tuotteiden elinkaarta, mutta koska toiminto ei ole järjestelmään sisäänrakennettuna, MC-tuotteiden tukemisen parantamisessa on edelleen haasteita.

Coping with Technology: A Study on Economic Methodology and Strategic Management of Technology

There is a broad consensus among economists that technologicalchange has been a major contributor to the productivity growth and, hence, to the growth of the material welfare in western industrialized countries at least over the last century. Paradoxically, this issue has not been the focal point of theoretical economics. At the same time, we have witnessed the rise of the importance of technological issues at the strategic management level of business firms. Interestingly, the research has not accurately responded to this challenge either. The tension between the overwhelming empirical evidence of the importance of technology and its relative omission in the research offers a challenging target for a methodological endeavor. This study deals with the question of how different theories cope with technology and explain technological change. The focusis at the firm level and the analysis concentrates on metatheoretical issues, except for the last two chapters, which examine the problems of strategic management of technology. Here the aim is to build a new evolutionary-based theoreticalframework to analyze innovation processes at the firm level. The study consistsof ten chapters. Chapter 1 poses the research problem and contrasts the two basic approaches, neoclassical and evolutionary, to be analyzed. Chapter 2 introduces the methodological framework which is based on the methodology of isolation. Methodological and ontoogical commitments of the rival approaches are revealed and basic questions concerning their ways of theorizing are elaborated. Chapters 3-6 deal with the so-called substantive isolative criteria. The aim is to examine how different approaches cope with such critical issues as inherent uncertainty and complexity of innovative activities (cognitive isolations, chapter 3), theboundedness of rationality of innovating agents (behavioral isolations, chapter4), the multidimensional nature of technology (chapter 5), and governance costsrelated to technology (chapter 6). Chapters 7 and 8 put all these things together and look at the explanatory structures used by the neoclassical and evolutionary approaches in the light of substantive isolations. The last two cpahters of the study utilize the methodological framework and tools to appraise different economics-based candidates in the context of strategic management of technology. The aim is to analyze how different approaches answer the fundamental question: How can firms gain competitive advantages through innovations and how can the rents appropriated from successful innovations be sustained? The last chapter introduces a new evolutionary-based technology management framework. Also the largely omitted issues of entrepreneurship are examined.

Identification and Management of Operational Risks in IT Organization of Financial Service Provider

Työn tavoitteena on tunnistaa toiminnallisia riskitekijöitä rahoituspalveluita tarjoavan yrityksen IT-organisaatiossa sekä löytää arkipäiväisiä keinoja hallita näitä riskejä. Työssä riskejä on myös tarkasteltu mahdollisen ulkoistuksen yhteydessä. Fuusiot ovat yleisiä rahoitusalan yrityksissä. Yhteenliittymien tuloksena yritysten IT-arkkitehtuuri voi olla monimutkainen ja kulttuurierot yrityksessä suuria. Synergia- ja mittakaavaetuja saadakseen yritys keskittää toimintojaan ja IT-ratkaisujaan. Riskien tunnistaminen on riskienhallintaprosessin tärkein vaihe. Tässä tutkimuksessa riskit ja riskitekijät tunnistettiin itsearvioinnin avulla kysymyssarjoja hyväksikäyttäen. Monet riskitekijät liittyivät sisäisen valvonnan ja seurannan puutteisiin. Myöhemmin näille riskeille pohdittiin työryhmässä käytännönläheisiä hallintakeinoja. Yritys voi siirtää tai jakaa IT -riskejä ulkoistamalla. Ulkoistaminen voi kuitenkin tuoda mukaan myös uusia riskitekijöitä. Ennen ulkoistamispäätöstä yrityksen sisäisten prosessien ja organisaation on oltava järjestyksessä, jotta sopimuksen kannattavuutta voidaan verrata luotettavasti saman palvelun tuottamiseen sisäisesti.

Preservation and Management of Added Value in Networked R&D environment

Tämä tutkielma käsittelee lisäarvon syntymistä, ylläpitämistä ja hallintaa verkostoi-tuneessa tuotekehitysympäristössä. Teemahaastattelu-menetelmää käyttäen, tavoitteena on tunnistaa ja kuvata ne prosessit, käytännöt ja toimintatavat, joissa kohdeyritys on onnistunut ja joissa lisäarvoa on syntynyt. Toinen keskeinen tavoite on löytää ongelmalliset alueet lisäarvon tuottamisessa ja analysoida, miksi nämä alueet ovat ongelmallisia. Käsitteiden arvo, arvoketju ja arvoverkosto, sekä viitekirjallisuuden esimerkkien perusteella muodostetaan teoreettinen viitekehys ja kuvataan niitä hyödyllisiä toimintatapoja ja käytäntöjä, joihin panostamalla lisäarvoa syntyy. Erityisesti informaatioteknologian alalla verkostoituminen ja arvoverkosto ovat yhä merkittävämpiä tuotekehityksen toimintatapoja, mihin horisontaalisen yhteistyön kehittyminen, globalisoituminen ja informaatioteknologian nopea kehitys on johtanut. Keskeisiä tuloksia ovat tarve yhtenäisempään, prosessinomaisempaan toimintatapaan ja liiketoimintaprosessien muokkaamiseen verkostoituneen T&K ympäristön vaatimusten mukaisesti. Myös tarve paremman näkyvyyden luomiseen sekä aktiviteettien hallintaan uudentyyppisen arvoverkoston vaatimusten mukaisesti korostui tuloksissa.