3 resultados para Physical education as a profession

em Doria (National Library of Finland DSpace Services) - National Library of Finland, Finland


Relevância:

80.00% 80.00%

Publicador:

Resumo:

Differentiering i gymnastikundervisning är ett relativt outforskat område. I den nya läroplanen som tas i bruk höstterminen 2016 har begreppet differentiering fått en allt större betydelse. Enligt läroplanen innebär differentiering att läraren erbjuder elever exempelvis olika arbetssätt, tempo och grupper för att eleverna ska utvecklas enligt sina individuella förutsättningar. Speciellt inför byte av läroplan är det intressant att undersöka hur gymnastikundervisningen ser ut inom den grundläggande utbildningens årskurser 7–9. Syftet med avhandlingen är att undersöka hur gymnastiklärare planerar, genomför och utvärderar gymnastikundervisningen med avseende på differentiering i årskurserna 7–9 i finlandssvenska skolor. Utöver detta undersöks lärarnas kännedom om läroplanen samt andra faktorer som kan påverka differentieringen. Dessutom undersöks hur olika gymnastikgrenar enligt gymnastiklärarna inverkar på möjligheten till differentiering. Utgående från syftet har fyra forskningsfrågor formulerats: 1. Hur differentierar gymnastiklärarna gymnastikundervisningen? 2. Hur är gymnastiklärarnas kännedom om de nationella läroplanernas bestämmelser om en differentierad undervisning? 3. Hur är sambandet mellan skol- och läraranknutna faktorer och differentieringen i gymnastikundervisningen? 4. Hur ser gymnastiklärarna på sina möjligheter till differentiering i olika grenar? För att besvara frågeställningarna valdes en kvantitativ forskningsmetod i form av en webbenkät. Webbenkäten skickades ut åt 108 gymnastiklärare och 14 rektorer. På webbenkäten svarade 49 respondenter vars svar analyserades statistiskt. Majoriteten av gymnastiklärarna känner rätt bra eller i någon mån till differentiering. Av gymnastiklärarna anser 4 att alla elever i deras undervisning är i behov av differentiering. Gymnastiklärarna differentierar främst utvärderingen i gymnastikundervisningen. Själva genomförandet av undervisningen tenderar att differentieras minst. Skol- och läraranknutna faktorer påverkar inte differentieringen i gymnastikundervisningen. De grenar som gymnastiklärarna ansåg vara mest möjliga att differentiera var redskapsgymnastik, friidrott och bollspel.

Relevância:

80.00% 80.00%

Publicador:

Resumo:

Tässä 24 vuoden pitkittäistutkimuksessa tutkitaan liikehallinnan kehitystä ja pysyvyyttä kouluiästä aikuisikään. Lisäksi ennustetaan ja selitetään aikuisiän liikehallintaa kouluiän liikehallinnan perusteella. Tutkimukseen osallistui 44 miestä ja 44 naista eri puolilta Suomea, joiden liikehallintaa mitattiin kouluiässä 1985 ja 1988 (9–16-vuotiaina) sekä aikuisiässä 2009 (33−39-vuotiaina). Liikehallintaa mitattiin kuudella liiketehtävämittarilla (flamingoseisonta, tarkkuusheittokiinniotto, kahdeksikkokuljetus, edestakaisinhyppely, vauhditon 5-loikka ja kärrynpyörä) sekä niistä lasketulla summamuuttujalla. Miesten ja naisten liikehallintaa vertailtiin varianssianalyysilla. Kouluiässä pojat menestyivät välineenkäsittelytehtävissä ja tytöt tasapaino- ja voimistelutehtävissä, mutta kokonaisuutena sukupuolten välillä ei ollut eroa. Aikuisena miehet olivat naisia parempia lähes kaikissa tehtävissä. Kovarianssianalyysissä havaittiin, että kehonrakenteeltaan (BMI) erilaisten ryhmien liikehallinnassa oli vain yksittäisiä eroja koulu- ja aikuisiässä. Toistettujen mittausten varianssianalyysissa ilmeni, että kouluiässä molempien sukupuolten liikehallinnan kehitys oli samanlaista. Kouluiän jälkeen kevyiden ja keskipainoisten poikien liikehallinta parani, mutta painavien tulokset eivät muuttuneet. Kevyiden tyttöjen tuloksissa ei tapahtunut muutosta, mutta keskipainoisten ja painavien tulokset heikkenivät. Koululiikunnan tehostus- ja vertailuryhmien välille kouluiässä muodostuneet erot kaventuivat tai katosivat aikuisena. Kouluiän liikehallinnaltaan eritasoisten ryhmien väliset erot kaventuivat, mutta eivät poistuneet kouluiän jälkeen. Klusterianalyysissa tutkittavat jakaantuivat kouluiässä neljään liikehallintatyyppiin (yleishyvät, tasapainoiset, pallotaitajat ja yleisheikot), jotka säilyivät myös aikuisiässä, mutta niiden väliset erot kaventuivat. Ristiintaulukointi ja khiin neliö -testi osoittivat, että tasoryhmän ja liikehallinnan monipuolisuuden pysyvyys oli vahvaa kouluiästä aikuisikään. Koulu- ja aikuisiän liikehallintatulosten välinen korrelaatio oli naisilla (0.69) vahvempaa kuin miehillä (0.48). Yksittäiset mittaustulokset kouluiässä selittivät keskimäärin 33 % aikuisiän tuloksista (korrelaation neliö). Regressioanalyysissa miesten aikuisiän liikehallintaa selittivät kouluiän muuttujista parhaiten liikehallinnan monipuolisuus sekä liikkuvuus (61 %), mutta naisilla vain liikehallinnan monipuolisuus (37 %). Miesten ja naisten erot liikehallinnassa syntyivät kouluiän jälkeen, mikä johtunee erilaisista liikuntatavoista ja -harrastuksista. Kouluiän liikehallinta määritti vahvasti varsinkin tytöillä aikuisiän liikehallintaa sekä yksilö- että ryhmätasolla, mikä korostaa monipuolisen koululiikunnan merkitystä. Yksilölliset muutokset olivat mahdollisia. Kouluiän jälkeen erityisesti naiset ja kehonrakenteeltaan painavat tarvitsisivat hermolihasjärjestelmää monipuolisesti kuormittavaa ja liikesuunniltaan moniulotteista liikuntaa liikehallinnan kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Naisten liikehallinnan taantuminen varsinkin tasapainotehtävissä voi altistaa kaatumistapaturmille ja rajoittaa fyysistä toimintakykyä.