Pelkkää puhetta vai oikeaa kehittämistä - Kehityskeskustelujen merkitys osaamisen kehittämisessä

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia mikä on kehityskeskustelujen merkitys työntekijän osaamisen kehittämisessä ja miten henkilöstö itse kokee kehityskeskustelujen merkityksen. Teoriaosuudessa tarkastellaan osaamista organisaation ja yksilön osaamisen kannalta, osaamisen johtamisen ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta sekä kuvataan kehityskeskusteluja ja niiden merkitystä. Empiirinen osa on tehty kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tutkimuksen kohdeorganisaation työntekijöillä on myönteinen suhtautuminen kehityskeskusteluihin. Kehityskeskusteluilla ei kuitenkaan ole merkitystä työntekijöiden osaamisen kehittämisessä. Kehityskeskustelujen merkitys on vähäinen, koska niissä ei paneuduta osaamisen kehittämiseen. Keskustelujen tulosten seuranta puuttuu ja näin ollen ne jäävät vain yksittäisiksi keskusteluiksi ilman kehittämiseen kohdistuvaa jatkuvuutta.

Tietoperustaisten HRM-käytäntöjen, luottamuksen ja suorituskyvyn suhde suomalaisessa organisaatiokontekstissa

Henkilöstöjohtamisen käytännöillä on merkittävä vaikutus organisaation johtamiseen ja tätä kautta menestymiseen. Hyvin suunnitellut ja toteutetut käytännöt ovat osaltaan vaikuttamassa yrityksessä vallitsevaan luottamukseen. Hyvä sisäinen luottamustaso puolestaan heijastuu myös organisaation ulkoiseen luottamukseen. Tietoperustaiset HRM-käytännöt ovat keskeisessä roolissa juuri nyt, koska työelämä ja työn tekeminen ovat murrosvaiheessa ja muutosten nopeus kiihtyy entisestään tietointensiivisten työtehtävien lisääntyessä. HRM-käytäntöjä on tutkittu paljon aiempien vuosikymmenten aikana. Tietoperustaisten henkilöstöjohtamisen käytäntöjen tutkimusta on ollut jonkin verran 2000-luvun alun jälkeen. Henkilöstöjohtamisen käytäntöjen suhdetta luottamukseen ja suorituskykyyn on myös tutkittu. Sen sijaan vielä ei ollut tehty tutkimusta, jossa yhdistetään tietoperustaisten henkilöstöjohtamisen käytäntöjen, luottamuksen ja suorituskyvyn suhde. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää tietoperustaisten HRM-käytäntöjen, luottamuksen ja suorituskyvyn yhteyttä. Tutkimuksen pääpaino on tietoperustaisten henkilöstökäytäntöjen suhde luottamukseen. Tutkittavat tietoperustaiset henkilöstöjohtaminen käytännöt liittyvät rekrytointiin, osaamisen kehittämiseen, suoritusarviointiin ja palkitsemiseen. Tutkimukseen osallistui 246 Suomessa toimivaa yritystä. Kyselytutkimuksen lisäksi tutkimuksessa käytettiin taloudellisia tietokantoja yritysten suorituskykyä kuvaavien tunnuslukujen määrittämisessä. Tutkimus on määrällinen ja se perustuu tilastollisten menetelmien ja analyysien käyttöön. Tutkimuksessa saatiin selville, että tietoperustaisilla osaamisen kehittämisen ja suoritusarviointien HRM-käytännöillä on positiivinen vaikutus luottamukseen. Tietoon pohjautuvilla henkilöstöjohtamisen käytännöillä voidaan siis rakentaa parempaa luottamustasoa organisaatioissa.