Missä viipyvät Suomen nobelistit?

Kirjoitus perustuu Tieteen päivien avajaisissa 8.1.2003 pidettyyn esitelmään. Kirjoittaja on molekyylibiologian professori Karolinska Institutetissa ja toimii johtajana Tukholman syöpätutkimukseen keskittyvässä Ludwig-instituutissa. Hän on myös toiminut lääketieteellisessä Nobel-toimikunnassa vuodesta 1990 ja sen puheenjohtajana 1998-2000.

Omien osakkeidenhankinta - tarkastelu verotuksen näkökulmasta

Tutkielman päätavoitteena on selvittää rajoittaako verolainsäädäntö osakeyhtiön omien osakkeiden hankintaa ja niiden edelleen luovuttamista. Osakkeiden hankinnan verotuskohtelu selvitetään sekä osakkeenomistajan että osakkeita hankkivan yhtiön näkökulmasta. Yhtenä osatavoitteena on selventää omien osakkeiden hankinnan ja luovuttamisen yhtiöoikeudellinen sääntely. Tämän lisäksi selvitetään minkälaisia omien osakkeiden hankinnan motiiveja on aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu. Tutkimuksen teoriaosa perustuu käsiteanalyyttiseen tutkimusotteeseen. Empiria osuudessa tutkitaan suomalaisten pörssiyhtiöiden omien osakkeiden hankinnatja Iuovutukset vuosien 1998 - 2000 ajalta. Tutkimus osoittaa, että verotus ei kannusta yhtiöitä hankkimaan omia osakkeita. Tämän lisäksi verotus rajoittaa hankittujen osakkeiden edelleen luovuttamista.

Franchisingyrittäjä–valmennus ja franchisingin tila Suomessa

Tutkielman tavoitteena oli selvittää: - Miten franchisingvalmennus eroaa klassisesta yrittäjäkoulutuksesta? - Mitä mieltä franchisingyrittäjä-valmennuksen läpikäyneet ovat valmennuksesta? - Mikä on franchisingin tila Suomessa? Yrittäjyyttä tarkasteltaessa huomiota kiinnitettiin käsitteen määrittämiseen yrittäjätypologioiden, motivaatioteorioiden ja toimintaympäristön kautta. Tutkielmassa selvitettiin myös yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttavia tekijöitä ja Suomen yrittäjyysaktiivisuuden tasoa. Franchisingin osalta määriteltiin eri toimintamuodot ja keskityttiin Business Format Franchising-toimintamalliin. Työssä selvitettiin myös franchisingyrittäjyyden eroja klassiseen yrittäjyyteen ja tarkasteltiin franchisingin tilaa Suomessa. Koulutuksen osalta keskityttiin tarkastelemaan aikuiskoulutusta ja vielä tarkemmin työvoimapoliittista yrittäjäkoulutusta sekä koulutuksen arviointia. Työssä tarkasteltiin myös franchisingyrittäjä-valmennusta ja sen tavoitteet käytiin myös läpi. Empiirinen tutkimus koostui 118:ta franchisingyrittäjä-valmennukseen vuosina 1998–2000 osallistuneesta henkilöstä. Tutkimus suoritettiin postikyselynä. Tutkimusaineistoa analysoitiin SPSS for Windows-tietojenkäsittelyohjelmalla ja tutkimusjoukon kuvailuun käytettiin frekvenssejä, prosenttilukuja ja ristiintaulukointia. Franchisingvalmennus ja klassinen yrittäjäkoulutus erosivat siinä vaiheessa, kun tarkasteltiin franchisingantajan ja – ottajan näkökulmaa. Franchisingyrittäjä-valmennuksessa käsiteltiin hyvinkin tarkasti sekä franchisingantajan, että – ottajan roolit, velvollisuudet ja oikeudet. Franchisingyrittäjä-valmennuksessa ei myöskään käsitelty lainkaan tuotekehitystä ja lanseerausta. Franchisingyrittäjä-valmennus oli suurimmalle osalle koulutuksen läpäisseistä positiivinen kokemus. Yhdeksän kymmenestä oli myös valmiita suosittelemaan valmennusta franchisingyrittäjyydestä kiinnostuneille henkilöille. Suomessa franchisingin kehitys on siirtymässä suvantovaiheesta uuden kasvun vaiheeseen. Uusia franchisingketjuja perustetaan ja vanhat ketjut lisäävät toimipaikkojensa määrää. Jatkossa voidaan odottaa naisyrittäjien määrän lisääntyvän, sillä uusimmat Suomeen perustetut ketjut ovat terveys- ja hoiva-alalla, jotka ovat perinteisesti naisvaltaisia aloja.

Cognitive Functions After Traumatic Brain Injury. A 30-year Follow-up Study

Many cognitive deficits after TBI (traumatic brain injury) are well known, such as memory and concentration problems, as well as reduced information-processing speed. What happens to patients and cognitive functioning after immediate recovery is poorly known. Cognitive functioning is flexible and may be influenced by genetic, psychological and environmental factors decades after TBI. The general aim of this thesis was to describe the long-term cognitive course after TBI, to find variables that may contribute to it, and how the cognitive functions after TBI are associated with specific medical factors and reduced survival. The original study group consisted of 192 patients with TBI who were originally assessed with the Mild Deterioration Battery (MDB) on average two years after the injury, during the years 1966 – 1972. During a 30-year follow-up, we studied the risks for reduced survival, and the mortality of the patients was compared with the general population using the Standardized Mortality Ratio (SMR). Sixty-one patients were re-assessed during 1998-2000. These patients were evaluated with the MDB, computerized testing, and with various other neuropsychological methods for attention and executive functions. Apolipoprotein-E (ApoE) genotyping and magnetic resonance imaging (MRI) based on volumetric analysis of the hippocampus and lateral ventricles were performed. Depressive symptoms were evaluated with the short form of the Beck depression inventory. The cognitive performance at follow-up was compared with a control group that was similar to the study group in regard to age and education. The cognitive outcome of the patients with TBI varied after three decades. The majority of the patients showed a decline in their cognitive level, the rest either improved or stayed at the same level. Male gender and higher age at injury were significant risk factors for the decline. Whereas most cognitive domains declined during the follow-up, semantic memory behaved in the opposite way, showing recovery after TBI. In the follow-up assessment, the memory decline and impairments in the set-shifting domain of executive functions were associated with MRI-volumetric measures, whereas reduction in information-processing speed was not associated with the MRI measures. The presence of local contusions was only weakly associated with cognitive functions. Only few cognitive methods for attention were capable of discriminating TBI patients with and without depressive symptoms. On the other hand, most complex attentional tests were sensitive enough to discriminate TBI patients (non-depressive) from controls. This means that complex attention functions, mediated by the frontal lobes, are relatively independent of depressive symptoms post-TBI. The presence of ApoE4 was associated with different kinds of memory processes including verbal and visual episodic memory, semantic memory and verbal working memory, depending on the length of time since TBI. Many other cognitive processes were not affected by the presence of ApoE4. Age at injury and poor vocational outcome were independent risk factors for reduced survival in the multivariate analysis. Late mortality was higher among younger subjects (age < 40 years at death) compared with the general population which should be borne in mind when assessing the need for rehabilitation services and long-term follow-up after TBI.

On Innovative Search: the use of internal and external sources of innovation among Finnish innovators

This dissertation explores the use of internal and external sources of knowledge in modern innovation processes. It builds on a framework that combines theories such as a behavioural theory of the firm, the evolutionary theory of economic change, and modern approaches to strategic management. It follows the recent increase in innovation research focusing on the firm-level examination of innovative activities instead of traditional industry-level determinants. The innovation process is seen as a problem- and slack- driven search process, which can take several directions in terms of organizational boundaries in the pursuit of new knowledge and other resources. It thus draws on recent models of technological change, according to which firms nowadays should build their innovative activities on both internal and external sources of innovation rather than relying solely on internal resources. Four different research questions are addressed, all of which are empirically investigated via a rich dataset covering Finnish innovators collected by Statistics Finland. Firstly, the study examines how the nature of problems shapes the direction of any search for new knowledge. In general it demonstrates that the nature of the problem does affect the direction of the search, although under resource constraints firms tend to use external rather than internal sources of knowledge. At the same time, it shows that those firms that are constrained in terms of finance seem to search both internally and externally. Secondly, the dissertation investigates the relationships between different kinds of internal and external sources of knowledge in an attempt to find out where firms should direct their search in order to exploit the potential of a distributed innovation process. The concept of complementarities is applied in this context. The third research question concerns how the use of external knowledge sources – openness to external knowledge – influences the financial performance of firms. Given the many advantages of openness presented in the current literature, the focus is on how it shapes profitability. The results reveal a curvilinear relationship between profitability and openness (taking an inverted U-shape), the implication being that it pays to be open up to a certain point, but being too open to external sources may be detrimental to financial performance. Finally, the dissertation addresses some challenges in CISbased innovation research that have received relatively little attention in prior studies. The general aim is to underline the fact that comprehensive understanding of the complex process of technological change requires the constant development of methodological approaches (in terms of data and measures, for example). All the empirical analyses included in the dissertation are based on the Finnish CIS (Finnish Innovation Survey 1998-2000).

Reijo Raivola (1939-2014) in memoriam

Reijo Raivola toimi Aikuiskasvatus-lehden päätoimittajana 1998-2000.