Customer References as Marketing Practice in Company Web sites - Content and Discourse Analysis

Työn tarkoituksena oli tutkia sisältö- ja diskurssianalyysin avulla kuinka yritykset viestivät asiakasreferenssejä verkkosivuillaan. Työssä keskityttiin tutkimaan yritysten referenssikuvausten teemoja ja diskursseja, sekä sitä kuinka referenssisuhde rakentuu diskursiivisesti referenssikuvauksissa. Tutkimukseen valittiin kolme suomalaista ICT-alan yritystä: Nokia, TietoEnator ja F-Secure. Aineisto koostuu 140:stä yritysten WWW-sivuilta kerätystä referenssikuvauksesta. Sisältöanalyysin tuloksena havaittiin, että referenssikuvaukset keskittyvät kuvaamaan yksittäisiä tuote- tai projektitoimituksia referenssiasiakkaille kyseisten asiakassuhteiden valossa. Analyysin tuloksena tunnistettiin kolme diskurssia: hyötydiskurssi, sitoutumisen diskurssi sekä teknologisen eksperttiyden diskurssi. Diskurssit paljastavat referenssikuvausten retoriset keinot ja konstruoivat referenssisuhteen ja toimittajan subjektiposition eri näkökulmista. Pääpaino referenssikuvauksissa on toimittajan ratkaisun tuomissa hyödyissä. Diskurssit tuottavat referenssisuhteesta kuvan hyötyjä tuovana ja läheisenä asiakassuhteena, joka tarjoaa väylän ulkopuolisiin kyvykkyyksiin ja teknologioihin. Toimittaja esitetään referenssikuvauksissa diskurssista riippuen hyötyjen tuojana, luotettavana partnerina sekä kokeneena eksperttinä. Referenssiasiakas sen sijaan esitetään vain yhdestä näkökulmasta stereotyyppisesti tärkeänä ja tyytyväisenä asiakkaana.

Representations of work and worker in the three generations of knowledge management. Critical Discourse Analysis of selected texts.

The thesis studies the representations of different elements of contemporary work as present in Knowledge Management (KM). KM is approached as management discourse that is seen to affect and influence managerial practices in organizations. As representatives of KM discourse four journal articles are analyzed, using the methodology of Critical Discourse Analysis and the framework of Critical Management Studies, with a special emphasis on the question of structure and agency. The results of the analysis reveal that structural elements such as information technology and organizational structures are strongly present in the most influential KM representations, making their improvement also a desirable course of action for managers. In contrast agentic properties are not in a central role, they are subjugated to structural constraints of varying kind and degree. The thesis claims that one such constraint is KM discourse itself, influencing managerial and organizational choices and decision making. The thesis concludes that the way human beings are represented, studied and treated in management studies such as KM needs to be re-examined. Pro gradu-tutkielmassa analysoidaan työhön ja sen tekijään liittyviä representaatioita Tietojohtamisen kirjallisuudessa. Tietojohtamista tarkastellaan liikkeenjohdollisena diskurssina, jolla nähdään olevan vaikutus organisaatioiden päätöksentekoon ja toimintaan. Tutkielmassa analysoidaan neljä Tietojohtamisen tieteellistä artikkelia, käyttäen metodina kriittistä diskurssianalyysiä. Tutkielman viitekehyksenä on kriittinen liikkeenjohdon tutkimus. Lisäksi työssä pohditaan kysymystä rakenteen ja toimijan välisestä vuorovaikutuksesta. Tutkielman analyysi paljastaa, että tietojohtamisen vaikutusvaltaisimmat representaatiot painottavat rakenteellisia tekijöitä, kuten informaatioteknologiaa ja organisaatiorakenteita. Tämän seurauksena mm. panostukset em. tekijöihin nähdään organisaatioissa toivottavana toimintana. Vastaavasti representaatiot jotka painottavat yksilöitä ja toimintaa ovat em. tekijöille alisteisessa asemassa. Tapaa, jolla yksilöitä kuvataan ja käsitellään Tietojohtamisen diskurssissa, tulisikin laajentaa ja monipuolistaa.

Rebuilding Defenses: Explorations in Norman Fairclough’s Theory of Critical Discourse Analysis

Tutkielmassa eritellään Norman Faircloughin kriittisen diskurssianalyysin teoriaa ja siihen kohdistettua kritiikkiä. Pyrkimyksenä on sovittaa näitä erilaisia näkemyksiä keskenään ja tarjota ratkaisuja yhteen kiriittisen diskurssianalyysin keskeiseen ongelmaan eli emansipaation (sosiaalisten epäkohtien tunnistamisen ja ratkaisemisen) puutteellisuuteen. Teoriaosuudesta esiin nousevia mahdollisuuksia sovelletaan tekstianalyysiin. Tutkimuksen kohteena on teksti Rebuilding America’s Defenses: Strategy, Forces and Resources For a New Century ja jossain määrin sen tuottanut järjestö Project for the New American Century. Näitä tarkastellaan ennen kaikkea sosiaalisina ilmiöinä ja suhteessa toisiinsa. Faircloughin mallin suurimmiksi ongelmiksi muodostuvat perinteinen käsitys kielestä, jonka mukaan kielen järjestelmän abstraktit ja sisäiset suhteet ovat tärkeimpiä, sekä ideologinen vastakkainasettelu kritiikin lähtökohtana. Ensimmäinen johtaa kielellisten tutkimustulosten epätyydyttävään kykyyn selittää sosiaalisia havaintoja ja jälkimmäinen poliittiseen tai maailmankatsomukselliseen väittelyyn, joka ei mahdollista uusia näkemyksiä. Tutkielman lopputulema on, että keskittymällä asiasisältöön kielen rakenteen sijasta ja ymmärtämällä tekstin tuottaja yksittäisenä, rajattuna sosiaalisena toimijana voidaan analyysiin saada avoimuutta ja täsmällisyyttä. Kriittiinen diskurssianalyysi kaipaa tällaista näkemystä kielellisten analyysien tueksi ja uudenlaisen relevanssin löytääkseen.

"It's Barack Obama Who's Soft" Political Bias on BBC, CNN, and Fox News: A Critical Discourse Analysis of News Websites

Tutkielmassa analysoidaan kolmen internetsivuston uutisartikkeleita kielitieteen näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää esiintyykö internetsivustojen BBC, CNN ja Fox News uutisoinnissa politiikkaan liittyviä ennakkoasenteita tai puolueellisuuksia ja miten ne käytännössä näkyvät uutisartikkeleiden kielessä. Kriittiseen diskurssianalyysiin pohjautuen tutkielma esittelee jokaisen uutissivuston taustaan (esimerkiksi rakenteeseen ja rahoitukseen) liittyviä seikkoja sekä mediadiskurssiin ja politiikkaan liittyvät taustatiedot, jolla taataan Norman Fairclough'n kolmivaiheisen menetelmän mahdollisimman perusteellinen toteuttaminen. Uutissivustoja analysoidaan kriittiselle diskurssianalyysille sopivan funktionaalisen kieliopin ja muiden lingvististen välineiden avulla. Koko aineiston (404 artikkelia) otsikot analysoidaan ensin, minkä jälkeen analysoidaan yhdeksän kokonaista artikkelia kolmeen eri aihealueeseen liittyen niin, että jokaiselta internetsivustolta analysoidaan yksi artikkeli jokaista aihetta kohden. Analyysikeinoina käytetään ensisijaisesti systeemis-funktionaalisen kieliopin tekstuaalisen metafunktion välineitä (thematic structure). Myös ideationaalisen metafunktion välineitä (transitivity), referenssiketjuja (referential identity chains) ja leksikaalista analyysia käytetään hyväksi. Lähtökohtaisesti tavoitteena on analysoida uutissivustoja vertailevasti, jolloin analyysin tulokset ovat paremmin havainnoitavissa ja perusteltavissa. Hypoteesi aikaisempien tutkimusten ja yleisen mielikuvan perusteella on, että CNN uutisoi demokraattipuolueelle ja Fox News taas republikaanipuolueelle edulliseen sävyyn. Tutkimustulokset vaihtelivat hypoteesia tukevista ja sen vastaisista tuloksista niihin, jotka eivät olleet tarpeeksi tuettuja kumpaankaan suuntaan. Vahvimmat tulokset ovat kuitenkin hypoteesia tukevia, joten tässä tutkielmassa todetaan, ettei uutisointi ole puolueetonta ainakaan näiden kolmen internetsivuston kohdalla. Lisäksi muutaman aihealueen kohdalla uutisointi on niin toistuvaa tietystä näkökulmasta, että luonnollistumisteorian mukaista aatteiden luonnollistumista saattaa tapahtua. Tutkielmassa käytettyjen menetelmien menestyksen perusteella suositellaan, että tekstuaalisen metafunktion analyysivälineitä käytetään enemmän. Lisäksi suositellaan meta-analyysin harkitsemista, jotta voitaisiin selvittää, mitkä analyysimetodit parhaiten sopivat minkäkinlaisen aineiston analysointiin.

Between Memory and Strategy: Media Discourse Analysis of an Industrial Shutdown

In 2006 UPM was able to gain a level of social legitimacy that allowed it to carry out one of the largest industrial restructuring programmes in Finnish industrial history, shut down major operations in Finland and still appear to be functioning in the interests of the nation as well as itself. This study considers and examines various contexts of this shutdown with the aim of demonstrating how profoundly mediated such organizational events are though they appear to be produced primarily through strategic company decisions. The study aims to examine the processes of mediation at two levels. At one level, through close analysis of press releases and newspaper reports in local and national newspapers, the study presents a discursive analysis of the Voikkaa case. The discursive analysis focuses on providing historical contexts for understanding why this organizational event was also an occasion for reimagining the past and future of the Finnish nation; spatial contexts for understanding the differing struggles over the meaning of the event nationally and regionally; and the temporal dynamics of the media reports. At another level, the study considers and refines methods for reading and analyzing mediation in organization studies. Bringing together recent research of media text–based legitimation studies, emerging research on organizational memory and organizational death and a Foucaultian analytics of power, this work suggests that organizational research needs to be less concerned with particular typologies and narratives of shutdowns, and more curious about the processes of mediation through which organizational events are imagined and remembered.

Issues in the Transatlantic Trade and Investment Partnership: A critical discourse analysis

Negotiating trade agreements is an important part of government trade policies, economic planning and part of the globally operating trading system of today. European Union and the United States have been active in the formation of trade agreements in global comparison. Now these two economic giants are engaged in negotiations to form their own trade agreement, the so called Transnational Trade and Investment Partnership (TTIP). The purpose of this thesis is to understand the reasons for making a trade agreement between two economic areas and understanding the issues it may include in the case of the TTIP. The TTIP has received a great deal of attention in the media. The opinions towards the partnership have been extreme, and the debate has been heated. The purpose of this study is to introduce the nature of the public discussion regarding the TTIP from Spring 2013 until 2014. The research problem is to find out what are the main issues in the agreement and what are the values influencing them. The study was conducted applying methods of critical discourse analysis to the chosen data. This includes gathering the issues from the data based on the attention each has received in the discussion. The underlying motives for raising different issues were analysed by investigating the authors’ position in the political, economic and social circuits. The perceived economic impacts of the TTIP are also under analysis with the same criteria. Some of the most respected economic newspapers globally were included in the research material as well as papers or reports published by the EU and global organisations. The analysis indicates a clear dichotomy of the attitudes towards the TTIP. Key problems include lack of transparency in the negotiations, the misunderstood investor-state dispute settlement, the constantly expanding regulatory issues and the risk of protectionism. The theory and data does suggest that the removal of tariffs is an effective tool for reaching economic gains in the TTIP and even more effective would be the reducing of non-tariff barriers, such as protectionism. Critics are worried over the rising influence of corporations over governments. The discourse analysis reveals that the supporters of the TTIP have values related to increasing welfare through economic growth. Critics do not deny the economic benefits but raise the question of inequality as a consequence. Overall they represent softer values such as sustainable development and democracy as a counter-attack to the corporate values of efficiency and the maximising of profits.

Individual Crimes or a Sociological Phenomenon: A Critical discourse analysis of the 2014 Royal Canadian Mounted Police National Operational Overview on missing and murdered Indigenous women in Canada

Pro gradu -tutkielma käsittelee Kanadan poliisivoimien, Royal Canadian Mounted Police (RCMP), vuoden 2014 operationaalista raporttia Kanadan kadonneista ja murhatuista alkuperäiskansojen naisista. Heitä katoaa ja murhataan Kanadassa suhteessa huomattavasti enemmän kuin muita naisia. Aihe on hyvin ajankohtainen sekä kriittinen ja siihen on paikallisten organisaatioiden lisäksi kiinnittänyt huomiota mm. Amnesty International ja Yhdistyneet Kansakunnat. Tilannetta pidetään jo ihmisoikeuskriisinä ja sen puolesta puhuminen voidaan nähdä osana laajempaa kansannousua alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta. Kanadan hallitusta sekä poliisivoimia on syytetty välinpitämättömyydestä ja rasismista, poliiseja jopa väkivallasta alkuperäiskansojen naisia kohtaan. Kanadan hallitus ei myönnä ongelman olevan sosiologinen ilmiö, vaan pääministerin mukaan naisten katoamiset ja murhat ovat yksittäisiä rikoksia. Tilanteen taustalla on laajempi ongelma, joka juontaa juurensa kolonialismista, alkuperäiskansojen pakkokoulutuksesta ja heidän kulttuurinsa sekä identiteettinsä tuhoamisesta. Ennakkoluulot ja stereotypiat elävät yhä vahvana luoden heikon aseman alkuperäiskansojen edustajille ja tässä tapauksessa erityisesti naisille, joita myös usein syytetään omista ongelmistaan. Tutkielma selvittää, onko tämä operationaalinen raportti eriarvoisuutta, stereotypioita sekä ennakkoluuloja ylläpitävä ja tukeeko se näkemystä sosiologisesta ilmiöstä. Poliisivoimat ovat yhteiskunnassa vaikutusvaltaisessa asemassa ja voivat edesauttaa, jatkaa ja voimistaa syrjivää ajattelua, käytöstä ja viestintää. Vaikka he myös ajavat alkuperäiskansojen etuja, tulee heidän toimintaansa ja täten tätä kyseistä raporttia tarkastella kriittisesti. Tutkielma keskittyy kriittiseen diskurssianalyysiin (Fairclough 1995, Wodak & Meyer 2009). Raportin teksti ei ole avoimesti diskriminoivaa ja keskittyy tilastojen ja lukujen raportointiin sekä vertailuun, luoden samalla kuvan asianomaisista sekä tilanteesta yleisesti. Makroanalyysi (van Dijk 1977, 1980) mahdollistaa korkeamman tason ajatusten ja ideoiden esille tuonnin paljastaen ns. rivien välistä löytyvän viestinnän. Näistä makroanalyysin tuloksista etsitään erilaisia diskurssistrategioita (Reisigl & Wodak 2001), joiden avulla luodaan mm. kuva positiivisesta itsestä ja negatiivisesta toisesta. Näitä tuloksia tuetaan lyhyellä multimodaalisella analyysillä, joka keskittyy lähinnä raportin kahteen kuvaan (Kress & van Leeuwen 2006). Lopuksi tuloksista keskustellaan suhteessa yhteiskunnan valtasuhteisiin (Foucault 1976), rasismiin ja seksismiin. Analyysin perusteella raportti on selkeästi diskriminoiva. Se tuo esiin vanhoja stereotypioita ja ennakkoluuloja, esittää tilanteen alkuperäiskansojen sisäisenä ongelmana, jättää mainitsematta tilanteen taustat ja luo hyvin positiivisen kuvan poliisivoimista (RCMP). Tällä tavoin se ylläpitää yhteiskunnan epätasapainoisia valtasuhteita ja alkuperäiskansojen naisten heikompaa ja marginalisoitua asemaa. Raportti todistaa kuinka syvällä Kanadan yhteiskunnassa jopa institutionaalisella tasolla nämä ajatukset piilevät, sillä diskriminaatio ulottuu tapausten syistä niiden käsittelyyn ja raportointiin. Tilanne on huolestuttava ja voidaan nähdä sosiologisena ilmiönä. Poliisivoimien tulisi lisätä sisäistä koulutusta asian suhteen sekä hallituksen tutkia tätä ilmiönä ja paneutua sen selvittämiseen laaja-alaisesti ja läpinäkyvästi.

Individual Crimes or a Sociological Phenomenon: A Critical discourse analysis of the 2014 Royal Canadian Mounted Police National Operational Overview on missing and murdered Indigenous women in Canada

Pro gradu -tutkielma käsittelee Kanadan poliisivoimien, Royal Canadian Mounted Police (RCMP), vuoden 2014 operationaalista raporttia Kanadan kadonneista ja murhatuista alkuperäiskansojen naisista. Heitä katoaa ja murhataan Kanadassa suhteessa huomattavasti enemmän kuin muita naisia. Aihe on hyvin ajankohtainen sekä kriittinen ja siihen on paikallisten organisaatioiden lisäksi kiinnittänyt huomiota mm. Amnesty International ja Yhdistyneet Kansakunnat. Tilannetta pidetään jo ihmisoikeuskriisinä ja sen puolesta puhuminen voidaan nähdä osana laajempaa kansannousua alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta. Kanadan hallitusta sekä poliisivoimia on syytetty välinpitämättömyydestä ja rasismista, poliiseja jopa väkivallasta alkuperäiskansojen naisia kohtaan. Kanadan hallitus ei myönnä ongelman olevan sosiologinen ilmiö, vaan pääministerin mukaan naisten katoamiset ja murhat ovat yksittäisiä rikoksia. Tilanteen taustalla on laajempi ongelma, joka juontaa juurensa kolonialismista, alkuperäiskansojen pakkokoulutuksesta ja heidän kulttuurinsa sekä identiteettinsä tuhoamisesta. Ennakkoluulot ja stereotypiat elävät yhä vahvana luoden heikon aseman alkuperäiskansojen edustajille ja tässä tapauksessa erityisesti naisille, joita myös usein syytetään omista ongelmistaan. Tutkielma selvittää, onko tämä operationaalinen raportti eriarvoisuutta, stereotypioita sekä ennakkoluuloja ylläpitävä ja tukeeko se näkemystä sosiologisesta ilmiöstä. Poliisivoimat ovat yhteiskunnassa vaikutusvaltaisessa asemassa ja voivat edesauttaa, jatkaa ja voimistaa syrjivää ajattelua, käytöstä ja viestintää. Vaikka he myös ajavat alkuperäiskansojen etuja, tulee heidän toimintaansa ja täten tätä kyseistä raporttia tarkastella kriittisesti. Tutkielma keskittyy kriittiseen diskurssianalyysiin (Fairclough 1995, Wodak & Meyer 2009). Raportin teksti ei ole avoimesti diskriminoivaa ja keskittyy tilastojen ja lukujen raportointiin sekä vertailuun, luoden samalla kuvan asianomaisista sekä tilanteesta yleisesti. Makroanalyysi (van Dijk 1977, 1980) mahdollistaa korkeamman tason ajatusten ja ideoiden esille tuonnin paljastaen ns. rivien välistä löytyvän viestinnän. Näistä makroanalyysin tuloksista etsitään erilaisia diskurssistrategioita (Reisigl & Wodak 2001), joiden avulla luodaan mm. kuva positiivisesta itsestä ja negatiivisesta toisesta. Näitä tuloksia tuetaan lyhyellä multimodaalisella analyysillä, joka keskittyy lähinnä raportin kahteen kuvaan (Kress & van Leeuwen 2006). Lopuksi tuloksista keskustellaan suhteessa yhteiskunnan valtasuhteisiin (Foucault 1976), rasismiin ja seksismiin. Analyysin perusteella raportti on selkeästi diskriminoiva. Se tuo esiin vanhoja stereotypioita ja ennakkoluuloja, esittää tilanteen alkuperäiskansojen sisäisenä ongelmana, jättää mainitsematta tilanteen taustat ja luo hyvin positiivisen kuvan poliisivoimista (RCMP). Tällä tavoin se ylläpitää yhteiskunnan epätasapainoisia valtasuhteita ja alkuperäiskansojen naisten heikompaa ja marginalisoitua asemaa. Raportti todistaa kuinka syvällä Kanadan yhteiskunnassa jopa institutionaalisella tasolla nämä ajatukset piilevät, sillä diskriminaatio ulottuu tapausten syistä niiden käsittelyyn ja raportointiin. Tilanne on huolestuttava ja voidaan nähdä sosiologisena ilmiönä. Poliisivoimien tulisi lisätä sisäistä koulutusta asian suhteen sekä hallituksen tutkia tätä ilmiönä ja paneutua sen selvittämiseen laaja-alaisesti ja läpinäkyvästi.

Remembering the War and Aggression: A Discourse Analysis of Japan’s State Apologies and Commemoration Speeches on August 15th 1995-2015

Memories of historical injustices affect contemporary politics from local to global level. In East Asia, questions of commemoration and historical responsibility have turned into international and domestic controversies. The main focus has been and still is in apologies conducted by Japanese prime ministers in regards to the war, aggression and colonialism during the era of Imperial Japan. Although it is granted that state apologies are not a crucial part of reconciliation, they can be analysed as a linked but separate process within the context of memory and international relations. The purpose of this study is to examine the discourses of history in Japanese prime ministers’ commemoration speeches on Memorial Ceremony for the War Dead from 1995 to 2015 in order to analyse how the Japanese government is reflecting on its past. In particular, attention is paid on what is being commemorated and how, whether it is the war and its victims or Japan’s post-war era of peace. As an apology is a reciprocal activity, responses from Japan’s most vocal former victims, South Korea and China, were also examined. Discourse analysis was used to identify and examine the different representations of the past. In addition, the apology statements of Japanese prime ministers were analysed in the Many to Many apology framework developed by Tavuchis (1991). Primary material consisted of 21 prime ministers’ speeches from the annual Memorial Ceremony for the War Dead on August 15th and from three apology statements made in 1995, 2005 and 2015. Further international context was primarily collected from newspaper articles of The New York Times and The Times throughout the examined period. It can be concluded from the findings that in the official Japanese remembrance of the past war from 1985’s annexation of Taiwan to the atomic bombings in 1945, both discourses that reinforce apology and remorse over Japan’s past aggressions and discourses that consciously avoid doing so are used. The commemoration speeches and apology statements consistently assert that Japan has acknowledged its past and expresses regret over the acts of aggression. At the same time, the speeches and statements strengthen the narrative that Japan was a victim of circumstances as well as turn the focus on post-war peace-making or on Japan’s own victimhood.

Political ideologies and attitudes towards income inequality in the US: a critical discourse analysis of CNN and Fox News opinion articles

The topic of the thesis is media discourse about current state if income inequality in the US, and political ideologies as influences behind the discourse. The data consists of four opinion articles, two from CNN and two from Fox News. The purpose of the study was to examine how media represents income inequality as an issue, and if the attitudes conveyed are concerned or indifferent. Previous studies have indicated that the level of income is often seen as a personal responsibility, and such perspective can be linked with Republican ideology. In contrast, the Democrats typically express more concern about the consequences of inequality. CNN has been previously considered to have a Democratic bias, and Fox News has been considered to have Republican bias, which is one reason why these two news channels were chosen as the sources of the data. The study is a critical discourse analysis, and the methods applied were sociocognitive approach, which analyzes the social and cognitive factors affecting the discourse, and appraisal framework, which was applied to scrutinize the expressed attitudes more closely by identifyind specific linguistic features. The appraisal framework includes studying such features as affect, judgment and appreciation, which offer a more detailed analysis on the attitudes present in the articles. The sociocognitive approach, additionally, offers a way of analyzing a more broad context affecting the articles. The findings were then compared, to see if there are differences between the articles, or between the news sites with alleged bias. The findings showed that CNN, with alleged Democratic bias, had a more symphatetic attitude towards income inequality, whereas Fox News, with more Republican views, showed clearly less concern towards the issue. Moreover, the Fox News articles had such dubious claims that the underlying ideology behind the articles could be even supporting of income inequality, as it allows the rich to pursue all the wealth they can without having to give anything away. The results, thus, suggest that the political ideologies may a significant effect on media discourse, which, in turn, may have a significant effect on the attitudes of the public towards great issues that could require prompt measures.

More than Words? An Analysis on the Language and Structure of General Election Manifestos of the British Labour Party 1983-2005

The topic of this study is the language of the educational policies of the British Labour party in the General Election manifestos between the years 1983-2005. The twenty-year period studied has been a period of significant changes in world politics, and in British politics, especially for the Labour party. The emergence educational policy as a vote-winner of the manifestos of the nineties has been noteworthy. The aim of the thesis is two-fold: to look at the structure of the political manifesto as an example of genre writing and to analyze the content utilizing the approach of critical discourse analysis. Furthermore, the aim of this study is not to pinpoint policy positions but to look at what is the image that the Labour Party creates of itself through these manifestos. The analysis of the content is done by a method of close-reading. Based on the findings, the methodology for the analysis of the content was created. This study utilized methodological triangulation which means that the material is analyzed from several methodological aspects. The aspects used in this study are ones of lexical features (collocation, coordination, euphemisms, metaphors and naming), grammatical features (thematic roles, tense, aspect, voice and modal auxiliaries) and rhetoric (Burke, Toulmin and Perelman). From the analysis of the content a generic description is built. By looking at the lexical, grammatical and rhetorical features a clear change in language of the Labour Party can be detected. This change is foreshadowed already in the 1992 manifesto but culminates in the 1997 manifesto which would lead Labour to a landslide victory in the General Election. During this twenty-year period Labour has moved away from the old commitments and into the new sphere of “something for everybody”. The pervasiveness of promotional language and market inspired vocabulary into the sphere of manifesto writing is clear. The use of the metaphors seemed to be the tool for the creation of the image of the party represented through the manifestos. A limited generic description can be constructed from the findings based on the content and structure of the manifestos: especially more generic findings such as the use of the exclusive we, the lack of certain anatomical parts of argument structure, the use of the future tense and the present progressive aspect can shed light to the description of the genre of manifesto writing. While this study is only the beginning, it proves that the combination of looking at the lexical, grammatical and rhetorical features in the study of manifestos is a promising one.

Finnair’s “New Silk Road” in the New Millennium: An Analysis of the Construction of Asia and of the Company

During the past century, an increasingly diverse world provided us with opportunities for intercultural communication; especially the growth of commerce at all levels from domestic to international has made the combination of the theories of intercultural communication and international business necessary. As one of the main beneficiaries in international business in recent years, companies in airline industries have developed their international market. For instance, Finnair has developed its Asian strategy which responds to the increasing market demand for flights from Europe to Asia in the new millennium. Therefore, the company manages marketing communication in a global environment and becomes a suitable case for studying the theories of intercultural communication in the context of international marketing. Finnair implemented a large number of international advertisements to promote its Asian routes, where Asia has been constructed as a number of exotic destinations. Meanwhile, the company itself as a provider of these destinations has also been constructed contrastively. Thus, this thesis aims at research how Finnair constructs Asia and the company itself in the new millennium, and how these constructions compare with the theories of intercultural communication. This research applied the theories of international marketing, intercultural communication and culture. In order to analyze the collected corpora as Finnair’s international advertisements and its annual reports in the new millennium, the methods of content analysis and discourse analysis have been used in this research. As a result, Finnair has purposefully applied the essentialist approach to intercultural communication and constructed Asia as an exotic “Other” due to the company’s market orientation. Meanwhile, Finnair has also constructed the company itself two identities based on the same approach: as an international airline provider between Europe and Asia, as well as a part of Finnish society. The combination of intercultural communication and international marketing theories, together with the combination of the methods of content analysis and discourse analysis ensure the originality of this paper.

Between Dugin’s Eurasianism and Mahan’s Sea Power Concept: Russia’s Geopolitical Discourse within Foucault’s ‘Discursive Tree’ before and After the Incorporation of the Crimea

The fall of 2013 could be characterized as a crossroad in the geopolitics of Eastern Europe, namely Ukraine. Two rivalry geopolitical projects have been developing throughout the post-Cold War years, and it seems that they reached a collision point in Ukraine; a country whose authorities have been for long switching sides between the European Union and the Russian Federation in their foreign policy commitments. The refusal/postponing to sign the Association Agreement with Brussels, an expected event by a large category of the Ukrainian society, by Yanukovich’s government led to the outset of the latter; and brought a pro-Western, anti-Russian government in Kyiv. It seems that Ukraine, after those events, has embarked definitively on the path of integration into the West (European Union and possibly NATO). The Russian Federation, who has been throughout Putin’s years engaged into the re-integration of post-Soviet space, reacted to these developments in an assertive manner by violating borders, agreements and the territorial integrity of Ukraine. Thus, the incorporation of the Crimea into the Russian Federation is the first in its kind in the post-Soviet space, despite the existence of various other conflicts that broke out in the region after the Soviet Union broke up. I will investigate in this thesis the nature of what will be labelled, in this work, the Crimean issue. I argue that the incorporation of the Crimean peninsula into the Russian Federation marks a new era in Russian geopolitical thinking that shapes, to a far extent, Russian foreign policy. Discourse analysis will be the methodological basis for this study, with a special focus on Michel Foucault’s Archaeology of Knowledge. The innovation that this research brings is the fact that it discusses Russian geopolitical discourse within the scope of Foucault’s ‘discursive tree’, with a reference to the Crimean issue. A wide range of primary sources will be consulted in this study such as presidential addresses to the Federal Assembly (2000-2014), Foreign Policy Concepts of the Russian Federation (2000, 2008), Russian maritime doctrines, as wells as Dugin’s Osnovy Geopolitiki (Foundations of Geopolitics), Mahan’s (The Influence of Sea Power Upon History, 1660–1783) and other Eurasianism related literature.

Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus alueellisessa kehittämispolitiikassa

In Finland, European Union membership and economic globalisation have changed the position of regions from closed territorial systems to nodes of open international networks. The increasing complexity of cities as globalised knowledge centres and functionally specialised and diversified rural areas, and on the other hand growing disparities between prosperous urban cores and lagging peripheral areas are also essential features in contemporary regional development. These trends have produced new needs to promote mutual dialogue between cities and the countryside in western market economies. Urban-rural interaction is an idea which was developed in the late 1990s within regional policy to pull together these new challenges to regional development and handle cities and the countryside as a whole. The aim of my study is to conceptualise the idea of urban-rural interaction, explain the phenomenon theoretically, clarify past and present urban and rural development and analyse regional policies from the interaction angle. The ultimate purpose is to illustrate the existence and nature of particular interaction policy in a globalising society. The general method is discourse analysis, which I use in three cases: Central Finland, South-Ostrobothnia and South-West Finland. Theoretically I have a two-dimensional approach. On the first hand I use World-System theory to explain how the global economy is moulding urban and rural structures at the regional level. On the other hand I use regime theory to explain local political actions and practises between cities and the countryside under the overlapping pressures deriving from reformulated regional structures and policies.

Adaptation to globalisation in Finland has been carried out by strengthening urban centres. The stress in regional policy has been in urban development. The development of the countryside has mostly been implemented by a separate rural policy. At the end of the 1990s and early 2000s Finnish cities have actually shown themselves to be competitive in global markets. The drawbacks of the new growth centre policy have been the sparse network of prosperous cities and their weak spreading effects, which have hindered comprehensive regional development. Tensions between urban and rural areas have also deepened. In this situation the interaction policy is used as a way of balancing development and moderate conflicts within the regions. From this point of view urban-rural interaction can be seen as a way of tackling the challenges of globalisation.

On the other hand the results emphasise that actors involved in regional development still believe, although the hegemonic discourse is on urban policy, that there are opportunities to stimulate progress in the countryside as well. In the situation where regional authorities control development resources, rural development can be successful only if rural actors manage to establish fruitful relationships with their urban partners. This is also the weakness of the programme-based regional policy. If rural municipalities or other actors are for any reason incapable of building development regimes with cities, the offers of interaction policy will be useless.

The problem of the interaction policy is that the focus and methods of it have so far been rather underdeveloped. In order to improve the efficiency of the interaction policy, further research should concentrate on the social processes which define the position of cities and the countryside as partners of interaction, and practises which promote or prohibit the possibilities of developing the interaction policy. The efforts to define different contents of urban-rural interaction or promote interaction projects should not have such an important role in the future as they have had so far. Instead, the focus of interaction policy should be on questions such as how to manage the political tensions between town and country and how to create a positive atmosphere for regional policy where the needs of urban and rural development are promoted equally.

Selonteot ja oman toiminnan ymmärrettäväksi tekeminen

Summary: Accounts and making sense of action