Product placement in integrated marketing communications strategy

Perinteisten markkinointiviestintäkanavien menettäessä jatkuvasti tehoaan mediakentän ja kohderyhmien sirpaloituessa yhä pienempiin yksiköihin markkinointiorganisaatiot etsivät vaihtoehtoisia tapoja tavoittaakseen kohdeyleisönsä. Yksi vaihtoehtoinen markkinointiviestintäkeino on tuotesijoittelu (product placement), jossa (merkki)tuotteita sijoitetaan erilaisten viihdetuotantojen, kuten elokuvien, televisio-ohjelmien ja tietokonepelien, tarinan yhteyteen, jotta yhä medialukutaitoisempi kohdeyleisö ei pystyisi välttämään kaupallista viestiä esimerkiksi vaihtamalla televisiokanavaa tai kääntämällä lehden sivua. Koska tuote on sijoitettu kerrottavan tarinan sisään, markkinointiviestin — eli tuotteen havaitsemisen — välttäminen on huomattavasti vaikeampaa kuin perinteisten markkinointiviestintämenetelmien kohdalla. Lisäksi, sijoitellut tuotteet ovat tavallisesti kiinteässä yhteydessä tarinan juonen ja henkilöhahmojen kanssa siten, että tuote saa näistä yhteyksistä positiivista vahvistusta imagolleen. Pro Gradu-tutkielman tarkoituksena oli selvittää tuotesijoittelun käyttökelpoisuutta markkinointiviestinnässä sekä miten kulutushyödykemarkkinoijat voivat hyödyntää menetelmää markkinointiviestintästrategioissaan. Tuotesijoittelun poikkeava luonne markkinointiviestintävälineenä tuotti kysymyksen miten tuotesijoittelua voitaisiin hyödyntää yhteistyössä muiden markkinointiviestintäkeinojen kanssa. Tätä varten tutkimuksessa tuotesijoittelu yhdistettiin integroidun markkinointiviestinnän (IMC) viitekehykseen. IMC-konsepti syntyi markkinointiviestinnässä vastaamaan samaan tarpeeseen kuin tuotesijoittelukin: pirstaloitunut mediakenttä ja yksittäiset kohderyhmät vaativat kehittyneempää ja yhtenäisempää markkinointiviestinnän suunnittelua ja toteutusta. Tutkimuksen johtopäätöksenä tuotesijoittelu todettiin käyttökelpoiseksi markkinointiviestintäkeinoksi mikäli viestinnän tavoitteena on muu kuin tuotteen myyntiin suorasti vaikuttaminen. Tuotesijoittelu on sen sijaan erittäin tehokas tuotetietoisuuden lisäämisessä, erityisesti tunnistamisen kohdalla. Tuotesijoittelu voi myös tuottaa suoran ostotarpeen mutta tällöin viestin vastaanottajalla täytyy olla vallitseva tarve kyseisen tuoteryhmän osalta ennen altistumista ko. markkinointiviestille. Tuotesijoittelu voidaan sisällyttää IMC-suunnitteluprosessiin markkinointiviestintästrategian kiinteänä osana. Integraatio markkinointiviestinnässä siten, että tuotesijoittelua tuettaisiin muilla viestintäkeinoilla yhtenäisen kampanjan kehittämiseksi on kuitenkin paljon ennakoitua harvinaisempaa, johtuen ehkä eniten tuotesijoittelun poikkeuksellisesta luonteesta ja kyseisen viestintämuodon vaikeasta hallittavuudesta markkinoijan taholta. Tutkimus toteutettiin normatiivisena case-tutkimuksena pääasiassa sekundäärisiä tietolähteitä hyödyntäen. Case-tutkimuksia varten kerättiin primääristä tietoa kyselylomakkeella kahdesta tuotesijoittelua käyttävästä kansainvälisestä yhtiöstä, jonka lisäksi myös sekundäärisiä tietolähteitä hyödynnettiin case-osan tiedonkeruussa.

Opportunities and challenges of content marketing as a way of digital marketing communications

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa sisältömarkkinoinnin mahdollisuuksia ja haasteita digitaalisessa markkinointiviestinnässä. Lisäksi tavoitteena on antaa yksiselitteinen määritelmä sisältömarkkinoinnille sekä selvittää, miten se eroaa muista markkinointiviestinnän keinoista. Sisältömarkkinointi on strateginen markkinointiviestinnän keino, johon kuuluu asiakkaan kannalta mielenkiintoisen ja hyödyllisen sisällön tuottaminen ja jakaminen. Sisältömarkkinointi tarjoaa keinon muodostaa brändimielikuvia luonnollisin keinoin ilman mainoksen leimaa, jota osa kuluttajista välttelee tietoisesti jopa mainosten esto-ohjelmien avulla. Perinteiset markkinointiviestinnän keinot pyrkivät usein lyhyen aikavälin myyntituloksiin, kun taas sisältömarkkinointi pyrkii maksimoimaan asiakkaan koko elinkaaren arvon. Onnistunut sisältömarkkinointi vaatii yrityksiltä kärsivällisyyttä sekä asiakkaiden kokonaisvaltaista tuntemista.

Proactive Marketing – Concept Development and Empirical Analysis

In this thesis, proactive marketing is suggested to be a broader concept than existing research assumes. Although the concept has been mentioned in the context of competitive advantage in previous research, it has not been comprehensively described. This thesis shows that proactive marketing is more than investing in marketing communications of a company. Proactive marketing is described as a three-phased process that contains different customer value identification, creation, and delivery activities. The purpose of proactive marketing is essentially to anticipate and pursue market opportunities that bring value to the company’s stakeholders. Ultimately, proactive marketing aims at acting first on the market, shaping the markets, and thus reaching competitive advantage. The proactive marketing process is supported by the structures of an organization. Suitable structures for proactive marketing are identified in the thesis based on existing research and through an empirical analysis. Moreover, proactive marketing is related to two management theories: the dynamic capabilities framework and the empowerment of employees. A dynamic environment requires companies that pursue proactive marketing to change continuously. Dynamic capabilities are considered as tools of the management, which enable companies to create suitable conditions for the constant change. Empowerment of employees is a management practice that creates proactive behaviors in individuals. The empirical analysis is conducted in an online company operating in the rapidly changing marketplace of the Internet. Through the empirical analysis, the thesis identifies in practice how proactiveness manifests in the marketing process of a company, how organizational structures facilitate proactive marketing, and how proactive marketing is managed. The theoretical contribution of this thesis consist of defining the proactive marketing concept comprehensively and providing further research suggestions related to proactive marketing.

Tapahtumamarkkinointi osana yrityksen markkinointiviestintää - Case Fjällräven

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko tapahtumamarkkinointi hyödyllinen markkinointiviestinnänkeino. Syvennytään tarkemmin tapahtumamarkkinointiin ja tutkitaan, mitä mieltä asiakkaat ovat tästä markkinointiviestinnänkeinosta. Pyrkimyksenä on luoda selkeä kuva tapahtumamarkkinoinnista ja siitä, mitä se tarjoaa niin asiakkaille kuin yrityksellekin. Tutkimuksella on tarkoitus selvittää, onko tapahtumamarkkinointi case-yritys Fjällrävenille hyödyllinen osa markkinointia. Pyrkimyksenä on selvittää tapahtumamarkkinoinnin hyviä ja huonoja puolia markkinointikeinona ja puntaroida, tuoko tapahtumien järjestäminen markkinointitarkoituksessa etua Fjällrävenille ja sen markkinoinnille. Pyrkimyksenä on myös pohtia, mitä tapahtumamarkkinointi antaa yritykselle verrattuna muihin markkinointiviestinnänkeinoihin. Tutkimuksessa selvitetään myös asiakkaiden näkemys tapahtumista ja niiden hyödyllisyydestä asiakaskyselyn avulla.

Image and value of product brand in industrial markets: Case Stora Enso Consumer Packaging Boards

TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkielman tavoitteena oli luoda ensin yleiskäsitys tuotemerkkimarkkinoinnin roolista teollisilla markkinoilla, sekä suhdemarkkinoinnin merkityksestä teollisessa merkkituotemarkkinoinnissa. Toisena oleellisena tavoitteena oli kuvata teoreettisesti merkkituoteidentiteetin rakenne teollisessa yrityksessä ja sen vaikutukset myyntihenkilöstöön, ja lisäksi haluttiin tutkia tuotemerkkien lisäarvoa sekä asiakkaalle että myyjälle. Identiteetti ja sen vaikutukset, erityisesti imago haluttiin tutkia myös empiirisesti. LÄHDEAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tämän tutkielman teoreettinen osuus perustuu kirjallisuuteen, akateemisiin julkaisuihin ja aikaisempiin tutkimuksiin; keskittyen merkkituotteiden markkinointiin, identiteettiin ja imagoon, sekä suhdemarkkinointiin osana merkkituotemarkkinointia. Tutkimuksen lähestymistapa on kuvaileva eli deskriptiivinen ja sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa caseyritykseksi valittiin kansainvälinen pakkauskartonki-teollisuuden yritys. Empiirisen osuuden toteuttamiseen käytettiin www-pohjaista surveytä, jonka avulla tietoja kerättiin myyntihenkilöstöltä case-yrityksessä. Lisäksi empiiristä osuutta laajennettiin tutkimalla sekundäärilähteitä kuten yrityksen sisäisiä kirjallisia dokumentteja ja tutkimuksia. TULOKSET. Teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen tuloksena luotiin malli jota voidaan hyödyntää merkkituotemarkkinoinnin päätöksenteon tukena pakkauskartonki-teollisuudessa. Teollisen brandinhallinnan tulee keskittyä erityisesti asiakas-suhteiden brandaukseen – tätä voisi kutsua teolliseksi suhdebrandaukseksi. Tuote-elementit ja –arvot, differointi ja positiointi, sisäinen yrityskuva ja viestintä ovat teollisen brandi-identiteetin peruskiviä, jotka luovat brandi-imagon. Case-yrityksen myyntihenkilöstön tuote- ja yritysmielikuvat osoittautuivat kokonaisuudessaan hyviksi. Paras imago on CKB tuotteilla, kun taas heikoin on WLC tuotteilla. Teolliset brandit voivat luoda monenlaisia lisäarvoja sekä asiakas- että myyjäyritykselle.

Supplier's position in project marketing networks

The present study explores relationships between project marketers and their customers in project marketing context. The purpose of the study is to increase the understanding on supplier’s position in project marketing networks. Project marketing is representing a high volume in the international business, and the industrial network approach and the project marketing research cannot fully explain a supplier’s position in project marketing networks. Increased knowledge on project networks can also contribute to industrial marketing research more generally. Data for the present study was collected firstly during the pilot case study from project buyers in the paper and the steel industry in interviews. Secondly an entire project marketing case concerning a steel industry case was used as a data source. The data included interviews, correspondence between the supplier and the buyer, and project documents. The data of the pilot case was analysed with contents analysis, and in the case a deeper analysis based on the developed Stage Dimension framework was used. Supplier’s position in project marketing networks is a hierarchical and dynamic concept including a supplier’s position on the highest level. The dimensions of the position concept are the intermediate level, and the dimensions are based on the underlying components. Supplier’s position is composed from four organization related dimensions, and two individual actor related dimensions. The composition of the supplier’s position varies during the project marketing process, and consequently the relative importance of the dimensions is changing over the process. Supplier’s position in project marketing networks is shaped by incremental and radical changes. Radical changes are initiated by critical events. The study contributes to the research of industrial networks and project marketing. The theoretical contribution of the study is threefold: firstly it proposes a structure of the position concept in project marketing networks, secondly it proposes the Position Stage Dimension Component (PSDC) model for the development of supplier’s position during the project marketing process, and thirdly the study widens the critical event concept to cover the project marketing process both on the organizational and individual level. In addition to the theoretical contributions there are several managerial implications for planning and implementing marketing strategies in the project context.

Productizing professional marketing services through service blueprinting

The goal of this research is to study how knowledge-intensive business services can be productized by using the service blueprinting tool. As services provide the majority of jobs, GDP and productivity growth in Europe, their continuous development is needed for Europe to retain its global competitiveness. As services are turning more complex, their development becomes more difficult. The theoretical part of this study is based on researching productization in the context of knowledge-intensive business services. The empirical part is carried out as a case study in a KIBS company, and utilizes qualitative interviews and case materials. The final outcome of this study is an updated productization framework, designed for KIBS companies, and recommendations for the case company. As the results of this study indicate, productization expanded with service blueprinting can be a useful tool for KIBS companies to develop their services. The updated productization framework is provided for future reference.

Framework for Marketing Automation: Case Vaisala

Työ käsittelee Markkinoinnin Automaatiota, viitekehyksen rakentamista Markkinoinnin Automaation käyttöönottoon ja sen hyödyntämiselle markkinoinnin ja myynnin putken hallinnassa. Työ on suoritettu tapaustutkimuksena, jonka primääri datana on käytetty puoli-strukturoituja haastatteluja ja sekundääri datana on käytetty dataa myynnin tietojärjestelmistä. Kirjallisuuskatsaus markkinoinnin automaatioon paljastaa, että aihetta ei ole juurikaan tutkittu akateemisesti. Etenkin selkeitä aukkoja teorioissa on miten markkinoinnin automaatiota kannattaisi aloittaa ja miten siihen tarvittavia kamppanjoita kannattaisi rakentaa. Tapaustutkimuksen tuloksena selvisi selkeät ongelma kohdat nykysessä markkinoinnin ja myynnin putkessa, ja myös kohdat joissa markkinoinnin automaatio voi olla avuksi. Suurin osa ongelma kohdista on markkinoinnin ja myynnin välissä. Toimiakseen markkinoinnin automaatio vaatii selkeät määritykset yrityksessä Liidille ja miten sitä käsitellään. Toimivuuden takaamiseksi se tarvitsee myös jatkuvaa palautetta liideistä ja myynneistä. Alue mikä myös tarvitsee muutosta paremman toimivuuden takaamiseksi on markkinoinnin kamppanjoiden suunnittelu, yhdessä myynnin kanssa ja asiakkaan polku edellä. Tulevaisuuden tavoitteena tulisi olla viestien personointi ja asiakkaiden profilointi. Tulevaisuuden tutkimuskohteet olisivat erittäin avuliaita yrityksille, varsinki jos ne käsittelisivät käyttöönottoa tai personointia.