Soraääniä, sitaatteja ja suunnitelmallisuutta. Moniäänisyys Eira Stenbergin romaanituotannossa

Tutkin väitöskirjassani Eira Stenbergin (s. 1943) romaanituotannon moniäänisyyttä, joka liittyy niin subjektiin, kertomisen prosessiin kuin todellisuuskäsityksiin. Aineistonani ovat Stenbergin 1980–1990-luvulla kirjoittamat, tutkimusongelmani kannalta keskeiseen ajanjaksoon kuuluvat romaanit Paratiisin vangit (1984), Häikäisy (1987), Kuun puutarhat (1990) sekä Gulliverin tytär (1993). 1980-luvulla postmodernista tuli kirjallisen kulttuurin keskeisimpiä aiheita Suomessa, ja subjektista tuli ongelma jopa siinä määrin että puhuttiin sen kuolemasta. Ääni oli 1980-luvulla osa subjektia koskevaa keskustelua: yhtäältä nousevan feministisen liikkeen identiteettipoliittisena ja emansipatorisena metaforana, toisaalta jälkistrukturalismin antihumanismin uhkakuvana, joka koski subjektin ääntä alkuperän lähteenä ja persoonan ilmaisuna. Äänen käsitteen voidaan katsoa implikoivan jonkinlaista käsitystä subjektista, ja tarkastelenkin tutkimuksessani erityisesti henkilöhahmoja, kertojia ja kertomisen prosessia, mutta myös tekijän suunnitelmallisuutta ja kuulijaa kohti orientoitumista. Yhdistelen tutkimuksessani retorista kertomuksen teoriaa dekonstruktioon sekä feministisiin subjektiteorioihin. Myös Mihail Bahtinin käsitys moniäänisestä romaanista on työssäni keskeinen. Problematisoin tutkimuksessani äänen kytköksen sisimmän ilmaisuun, omistamiseen ja auktoriteettiin ja ymmärrän sen keskustelualueena, jossa kohtaavat erilaiset arvot ja näkemykset maailmasta. Tällöin kaikenkattava puhe subjektin kuolemasta sekä käsitykset 1980-luvun kirjallisuudesta maailmasta vieraantuneena ja yksityisen alueelle vetäytyvänä problematisoituvat. Stenbergin tuotannon perusteella voi sanoa, että kirjallisuuden äänet saavat merkityksensä vasta erilaisina äänensävyinä konkreettisissa ja ainutkertaisissa konteksteissa. Tämä viittaa tarpeeseen ymmärtää kirjallisuusteoreettisessa keskustelussa usein historiattomana ja universaalina nähty käsite historiaan paikantuneena: eivät vain erityiset aineistot, vaan myös erityiset kontekstit määrittelevät äänen saamia merkityksiä.

International nursing : cultivating a culture of empowerment

International nursing has been a growing phenomenon throughout the globe. International nurses have been found to be an asset to healthcare organizations and an important part of the health care team. However, growing concern for the plight of international nurses facing obstacles such as professional stagnation and exploitation has spurred the development of strategies to mitigate and ameliorate the experiences of nurses working abroad. In this respect, the purpose of this study was to explore the management-influenced factors and the nurse team-influenced factors that promote the empowerment of the international nurse in the health care setting. The methodology used in this study was a systemic review. After a rigorous search for relevant empirical studies using OVID database, eight empirical research studies were selected using systematic review methodology to collect, analyze and synthesize data. The selected eight empirical studies were then subjected to a content analysis. The results suggested that the empowerment of an international nurse is inseparable from the empowerment of the health care organization. Based on the findings in this study, strategies to promote international nurses were found to mirror strategies evidenced to empower the nursing organization. Some of the management-influenced factors which were found to facilitate empowerment included a diversity rich work culture, transformational leadership at the management level, and a responsibility to foster the values of the organization. The team-influenced factors which were found to contribute to the empowerment of the international nurse included a united mutually-interdependent nurse team, shared accountability among the members of the nurse team, and the building of trust in work relationships. To conlude, this study indicates that efforts to empower international nurses without considering the work culture and the organization as a whole are futile because empowerment cannot take place in an environment that lacks antecedent conditions. Strategies to empower the international nurse should not focus on the deficits and special needs of the international nurse, but should focus on the similarities and commonalities of the nursing body. Empowerment of the international nurse mean open honest communication, supportive work environment, and a firm policy to quell disruptive elements that threaten the organization's values, mission, and philosophy of care.

Theme of "swinging" in shamanism and folk culture

V. E. Sharapov & D. A. Nesanelis

A simple culture system for time-lapse video recording of bovine embryos

Selostus: Yksinkertainen viljelymenetelmä naudan alkioiden aikaviivenauhoitusta varten

Optimizing anther culture for barley breeding

Selostus: Ponsiviljelymenetelmän optimointi ohranjalostuksen käyttöön

The effect of genotype on anther culture response of cultivated and wild oats

Selostus: Genotyypin vaikutus kauran, kuorettoman kauran ja villikauran ponsiviljelyvasteeseen

The role of culture in international students' image formation: the emergence of expected and perceived university image

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako kansainvälisen opiskelijan kulttuuritausta opiskelijan odotetun ja koetun yliopistoimagon muodostumiseen. Jotta kulttuurin vaikutuksia yliopistoimagoon voitiin tutkia, tutkimuksessa tunnistettiin yliopistoimagon muodostumiseen oleellisesti vaikuttavat tekijät. Kulttuurin roolia organisaation imagon muodostumisessa ei ole tutkittu aiemmissa tieteellisissä julkaisuissa. Näin ollen tämän tutkimuksen voidaan katsoa edistäneen nykyistä imagotutkimusta. Tutkimuksen kohdeyliopistona oli Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY). Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kvantitatiivisena Internet - pohjaisena kyselytutkimuksena tilastollisen analyysin menetelmin. Otos (N=179) koostui kaikista Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa lukuvuonna 2005-2006 opiskelleista kansainvälisistä opiskelijoista. Kyselyyn vastasi 68,7 % opiskelijoista. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kulttuurilla ei ole merkittävää vaikutusta yliopistoimagon muodostumiseen. Tutkimuksessa saatiin selville, että yliopiston Internet-sivujen laatu vaikuttaa positiivisesti odotetun yliopistoimagon muodostumiseen, kun taas koettuun yliopistoimagoon vaikuttavat positiivisesti odotettu yliopistoimago, pedagoginen laatu sekä opetusympäristö. Markkinoinnin näkökulmasta tulokset voidaan vetää yhteen toteamalla, että yliopistojen ei tarvitsisi räätälöidä tutkimuksessa tunnistettuja imagoon vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureistatulevia opiskelijoita varten.