The Use of Nervous System Drugs and the Risk of Fractures in Old Adults

Hermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on yleistä iäkkäässä väestössä. Erityisen yleistä käyttö on pitkäaikaisessa laitoshoidossa asuvilla iäkkäillä. Hermostoon vaikuttavien lääkkeiden haittavaikutuksia on tutkittu paljon, ja useat hermostoon vaikuttavat lääkeaineryhmät on tunnistettu murtumien riskitekijöiksi. Aikaisemmin ei ole kuitenkaan tutkittu usean hermostoon vaikuttavan lääkkeen yhteiskäytön yhteyksiä murtuman riskiin 65 vuotta täyttäneillä. Väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että usean hermostoon vaikuttavan lääkeaineen yhtäaikainen käyttö oli hyvin yleistä Porin kaupunginsairaalan viidellä pitkäaikaisen laitoshoidon osastolla (n = 154) vuosien 2004 ja 2005 vaihteessa. Kolmasosa tutkituista käytti säännöllisesti kolmea tai useampaa hermostoon vaikuttavaa lääkettä samanaikaisesti. Kun huomioitiin myös tarvittaessa otettavat lääkkeet, vastaava luku oli 53 %. Tutkimuksessa havaittiin myös viitteitä lääkkeiden epäasianmukaisesta käytöstä, kun potilaiden käyttämiä lääkkeitä verrattiin heidän kognitiiviseen ja fyysiseen suorituskyynsä sekä asetettuihin diagnooseihin. Liedon kunnassa 1990-luvulla toteutettuun väestöpohjaiseen Liedon Iäkkäät -seurantatutkimukseen osallistui 1177 lietolaista 65 vuotta täyttänyttä. Lääkitystietoja sekä seuranta-aikana tapahtuneita murtumia analysoimalla havaittiin, että kahden tai useamman bentsodiatsepiinin sekä kahden tai useamman psykoosilääkkeen käyttö oli yhteydessä murtuman riskiin 65 vuotta täyttäneillä miehillä. Opioidin ja psykoosilääkkeen yhteiskäyttö sekä opioidin ja bentsodiatsepiinin yhteiskäyttö oli yhteydessä iäkkäiden miesten murtuman riskiin. Naisilla vastaavia tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä ei havaittu. Väitöskirjatutkimuksen uusin osa-aineisto perustui Porissa vuosina 2009–2010 toteutetun Satauni-tutkimuksen aineistoon. Tutkimuksessa osoitettiin 89 potilaan aineistossa, että hallittu, yhden kuukauden aikana lääkärin ja hoitajan tuella toteutettu bentsodiatsepiinivieroitus paransi merkitsevästi 55 vuotta täyttäneiden naisten käden puristusvoimaa kuuden kuukauden seuranta-aikana. Vastaavaa yhteyttä ei havaittu miehillä. Bentsodiatsepiinivieroituksella ei ollut yhteyttä osallistujien tasapainotestin tulosten paranemiseen kuuden kuukauden seurantaaikana. Murtumilla on vakavia seurauksia sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisesti iäkkäässä väestössä. Murtumien ehkäisy on hyvin tärkeää. Siinä tulee kiinnittää huomiota potilaan käyttämään lääkitykseen ja arvioida erityisesti usean hermostoon vaikuttavan lääkkeen yhteiskäytön tarpeellisuutta.

Partner Criteria and Life Cycle Impacts: Case UPM

The study examines partner selection criteria and the life cycle impacts on them. The target is to define the relevant criteria that should be applied in case of a partnership. In this context partnership means strategic supplier relationship. It is also examined how these criteria change on the different stages of the product and business life cycle. The empirical part is a description of developing Criteria selection tool in the case company. The study is conducted as a qualitative research using constructive and action research methodologies. The Criteria selection tool is a MS Excel workbook, giving the relevant set of supplier criteria depending on the business case. The most essential criteria, the tool will suggest for partner suppliers, are related to strategic fit, development potential and collaborative aspects. On the early stages of the life cycles the criteria related to research and development and growth potential are significant. On the late stages of the life cycles cost reduction potential becomes very important.

Health Related Quality of Life after Childhood Cancer - A Finnish Nationwide survey

The purpose of this Finnish epidemiological nationwide cross-sectional study was to evaluate the Health Related Quality of Life (HRQL) of young people that have survived childhood cancer at least four years after cancer diagnosis. The study aims were (1) to increase knowledge and understanding about the relationship between childhood cancer and its treatment and HRQL of childhood cancer survivors and (2) to identify survivors who need and could benefit from ongoing long-term follow-up, as well as (3) to identify what kind of aftercare the childhood cancer survivors will possibly need. HRQL and fatigue of currently still young survivors of extracranial childhood malignancies were evaluated with self-reports and parent proxy reports. HRQL was measured with age-appropriate generic instruments: PedsQL™, SF-36, 15D, 16D and 17D. Fatigue for children and adolescents aged below 18 years was measured with the PedsQL™ Multidimensional Fatigue Scale Finnish version. PedsQL™ parent-proxy and the PedsQL™ Multidimensional Fatigue Scale Parentproxy instruments were used to assess the perception of the parents on HRQL and fatigue of their children and adolescents. Postal-survey questionnaires were mailed to 852 childhood cancer survivors aged 11-27 years and their randomly selected gender-, age and living-place matched controls, as well as under 18-year-old children´s parents. A total of 474 survivors, 595 controls, 209 survivor’s parent and 253 control’s parent replied. The mean age of survivors at the time of the study was 18.4 years. The mean length of survival was 12.3 years, and the mean age at diagnosis 5.5 years. The most of the Finnish childhood cancer survivors evaluated that their HRQL as good. Survivors rated their HRQL equal or higher than their controls. The only dimension where the survivors scored poorer than the controls was the 15D mobility dimension. Survivors of childhood cancer did not suffer from significant fatigue. There were subgroups of childhood cancer survivors who had poorer level of HRQL, and suffered from fatigue more than the reference group. The demographic factors that associated with poorer HRQL were female gender, greater weight, living alone, need of remedial education, an additional non-cancer diagnosis, survivors with siblings, and self-reported unhappiness. Disease-related factors that associated with poorer HRQL were higher age at the time of diagnosis, the diagnosis of Wilms tumor, neuroblastoma, or osteosarcoma, and treatment with stem cell transplantation. The factors associated with more fatigue in survivors were male gender, older age at evaluation, the need of remedial education at school, lower overall average grade in the latest school marks report, length of survival more than 10 years, lower HRQL-scores, and a sarcoma diagnosis. However, all the used demographic and disease related factors explained only about one third of the variation in the HRQL scores. In open questions, the survivors were most worried about their physical health, but were also worried about their mental health, cancer inheritance, late-effects, and fertility and relapse issues. It seems that there are subgroups of survivors who need and could benefit from ongoing long-term follow-up. In the future, the survivors of childhood cancer need more information about their physical and mental health, as well as on their cancer inheritance, possible late-effects including fertility issues, and on the risk of relapse.