Biodiversity and ecosystem functioning in angiosperm communities in the Baltic Sea

The biological variation in nature is called biodiversity. Anthropogenic pressures have led to a loss of biodiversity, alarming scientists as to what consequences declining diversity has for ecosystem functioning. The general consensus is that diversity (e.g. species richness or identity) affects functioning and provides services from which humans benefit. The aim of this thesis was to investigate how aquatic plant species richness and identity affect ecosystem functioning in terms of processes such as primary production, nutrient availability, epifaunal colonization and properties e.g. stability of Zostera marina subjected to shading. The main work was carried out in the field and ranged temporally from weeklong to 3.5 months-long experiments. The experimental plants used frequently co-occur in submerged meadows in the northern Baltic Sea and consist of eelgrass (Z. marina), perfoliate pondweed (Potamogeton perfoliatus), sago pondweed (P. pectinatus), slender-leaved pondweed (P. filiformis) and horned pondweed (Zannichellia palustris). The results showed that plant richness affected epifaunal community variables weakly, but had a strong positive effect on infaunal species number and functional diversity, while plant identity had strong effects on amphipods (Gammarus spp.), of which abundances were higher in plant assemblages consisting of P. perfoliatus. Depending on the starting standardizing unit, plant richness showed varying effects on primary production. In shoot density-standardized plots, plant richness increased the shoot densities of three out of four species and enhanced the plant biomass production. Both positive complementarity and selection effects were found to underpin the positive biodiversity effects. In shoot biomass-standardized plots, richness effects only affected biomass production of one species. Negative selection was prevalent, counteracting positive complementarity, which resulted in no significant biodiversity effect. The stability of Z. marina was affected by plant richness in such that Z. marina growing in polycultures lost proportionally less biomass than Z. marina in monocultures and thus had a higher resistance to shading. Monoculture plants in turn gained biomass faster, and thereby had a faster recovery than Z. marina growing in polycultures. These results indicate that positive interspecific interactions occurred during shading, while the faster recovery of monocultures suggests that the change from shading stress to recovery resulted in a shift from positive interactions to resource competition between species. The results derived from this thesis show that plant diversity affects ecosystem functioning and contribute to the growing knowledge of plant diversity being an important component of aquatic ecosystems. Diverse plant communities sustain higher primary productivity than comparable monocultures, affect faunal communities positively and enhance stability. Richness and identity effects vary, and identity has generally stronger effects on more variables than richness. However, species-rich communities are likely to contain several species with differing effects on functions, which renders species richness important for functioning. Mixed meadows add to coastal ecosystem functioning in the northern Baltic Sea and may provide with services essential for human well-being.

Value of Information Logistics Integration in Digital Business Ecosystem

Digital business ecosystems (DBE) are becoming an increasingly popular concept for modelling and building distributed systems in heterogeneous, decentralized and open environments. Information- and communication technology (ICT) enabled business solutions have created an opportunity for automated business relations and transactions. The deployment of ICT in business-to-business (B2B) integration seeks to improve competitiveness by establishing real-time information and offering better information visibility to business ecosystem actors. The products, components and raw material flows in supply chains are traditionally studied in logistics research. In this study, we expand the research to cover the processes parallel to the service and information flows as information logistics integration. In this thesis, we show how better integration and automation of information flows enhance the speed of processes and, thus, provide cost savings and other benefits for organizations. Investments in DBE are intended to add value through business automation and are key decisions in building up information logistics integration. Business solutions that build on automation are important sources of value in networks that promote and support business relations and transactions. Value is created through improved productivity and effectiveness when new, more efficient collaboration methods are discovered and integrated into DBE. Organizations, business networks and collaborations, even with competitors, form DBE in which information logistics integration has a significant role as a value driver. However, traditional economic and computing theories do not focus on digital business ecosystems as a separate form of organization, and they do not provide conceptual frameworks that can be used to explore digital business ecosystems as value drivers—combined internal management and external coordination mechanisms for information logistics integration are not the current practice of a company’s strategic process. In this thesis, we have developed and tested a framework to explore the digital business ecosystems developed and a coordination model for digital business ecosystem integration; moreover, we have analysed the value of information logistics integration. The research is based on a case study and on mixed methods, in which we use the Delphi method and Internetbased tools for idea generation and development. We conducted many interviews with key experts, which we recoded, transcribed and coded to find success factors. Qualitative analyses were based on a Monte Carlo simulation, which sought cost savings, and Real Option Valuation, which sought an optimal investment program for the ecosystem level. This study provides valuable knowledge regarding information logistics integration by utilizing a suitable business process information model for collaboration. An information model is based on the business process scenarios and on detailed transactions for the mapping and automation of product, service and information flows. The research results illustrate the current cap of understanding information logistics integration in a digital business ecosystem. Based on success factors, we were able to illustrate how specific coordination mechanisms related to network management and orchestration could be designed. We also pointed out the potential of information logistics integration in value creation. With the help of global standardization experts, we utilized the design of the core information model for B2B integration. We built this quantitative analysis by using the Monte Carlo-based simulation model and the Real Option Value model. This research covers relevant new research disciplines, such as information logistics integration and digital business ecosystems, in which the current literature needs to be improved. This research was executed by high-level experts and managers responsible for global business network B2B integration. However, the research was dominated by one industry domain, and therefore a more comprehensive exploration should be undertaken to cover a larger population of business sectors. Based on this research, the new quantitative survey could provide new possibilities to examine information logistics integration in digital business ecosystems. The value activities indicate that further studies should continue, especially with regard to the collaboration issues on integration, focusing on a user-centric approach. We should better understand how real-time information supports customer value creation by imbedding the information into the lifetime value of products and services. The aim of this research was to build competitive advantage through B2B integration to support a real-time economy. For practitioners, this research created several tools and concepts to improve value activities, information logistics integration design and management and orchestration models. Based on the results, the companies were able to better understand the formulation of the digital business ecosystem and the importance of joint efforts in collaboration. However, the challenge of incorporating this new knowledge into strategic processes in a multi-stakeholder environment remains. This challenge has been noted, and new projects have been established in pursuit of a real-time economy.

Critical elements underpinning the emergence of the medical game ecosystem: gamifying traumatic brain injury rehabilitation in Finland

The healthcare sector is currently in the verge of a reform and thus, the medical game research provide an interesting area of research. The aim of this study is to explore the critical elements underpinning the emergence of the medical game ecosystem with three sub-objectives: (1) to seek who are the key actors involved in the medical game ecosystem and identify their needs, (2) to scrutinise what types of resources are required in medical game development and what types of relationships are needed to secure those resources, and (3) to identify the existing institutions (‘the rules of the game’) affecting the emergence of the medical game ecosystem. The theoretical background consists of service ecosystems literature. The empirical study conducted is based on the semi-structured theme interviews of 25 experts in three relevant fields: games and technology, health and funding. The data was analysed through a theoretical framework that was designed based upon service ecosystems literature. The study proposes that the key actors are divided into five groups: medical game companies, customers, funders, regulatory parties and complementors. Their needs are linked to improving patient motivation and enhancing the healthcare processes resulting in lower costs. Several types of resources, especially skills and knowledge, are required to create a medical game. To gain access to those resources, medical game companies need to build complex networks of relationships. Proficiency in managing those value networks is crucial. In addition, the company should take into account the underlying institutions in the healthcare sector affecting the medical game ecosystem. Three crucial institutions were identified: validation, lack of innovation supporting structures in healthcare and the rising consumerisation. Based on the findings, medical games cannot be made in isolation. A developmental trajectory model of the emerging medical game ecosystem was created based on the empirical data. The relevancy of relationships and resources is dependent on the trajectory that the medical game company at that time resides. Furthermore, creating an official and documented database for clinically valdated medical games was proposed to establish the medical game market and ensure an adequate status for the effective medical games. Finally, ecosystems approach provides interesting future opportunities for research on medical game ecosystems.

Critical elements underpinning the emergence of the medical game ecosystem:gamifying traumatic brain injury rehabilitation in Finland

The healthcare sector is currently in the verge of a reform and thus, the medical game research provide an interesting area of research. The aim of this study is to explore the critical elements underpinning the emergence of the medical game ecosystem with three sub-objectives: (1) to seek who are the key actors involved in the medical game ecosystem and identify their needs, (2) to scrutinise what types of resources are required in medical game development and what types of relationships are needed to secure those resources, and (3) to identify the existing institutions (‘the rules of the game’) affecting the emergence of the medical game ecosystem. The theoretical background consists of service ecosystems literature. The empirical study conducted is based on the semi-structured theme interviews of 25 experts in three relevant fields: games and technology, health and funding. The data was analysed through a theoretical framework that was designed based upon service ecosystems literature. The study proposes that the key actors are divided into five groups: medical game companies, customers, funders, regulatory parties and complementors. Their needs are linked to improving patient motivation and enhancing the healthcare processes resulting in lower costs. Several types of resources, especially skills and knowledge, are required to create a medical game. To gain access to those resources, medical game companies need to build complex networks of relationships. Proficiency in managing those value networks is crucial. In addition, the company should take into account the underlying institutions in the healthcare sector affecting the medical game ecosystem. Three crucial institutions were identified: validation, lack of innovation supporting structures in healthcare and the rising consumerisation. Based on the findings, medical games cannot be made in isolation. A developmental trajectory model of the emerging medical game ecosystem was created based on the empirical data. The relevancy of relationships and resources is dependent on the trajectory that the medical game company at that time resides. Furthermore, creating an official and documented database for clinically validated medical games was proposed to establish the medical game market and ensure an adequate status for the effective medical games. Finally, ecosystems approach provides interesting future opportunities for research on medical game ecosystems

Modeling competencies and capabilities in knowledge intensive business environment

Tämän diplomityön päämääränä oli tutkia Perloksen teknologiaosaamisia. Perloksen tavoitteena on tulevaisuudessa yhdistää ja soveltaa uusia teknologioita ja älykkäitä materiaaleja muovimekaniikkaan.Ideana oli mallintaa Perloksen osaamisia ja osaamisgapeja ottaen huomioon heidän tulevaisuuden visionsa. Projektituotteena osaamisten mallintamisessa oli Perlos Healthcaren asiakkaan analysoiva mittauslaite. Tutkimuksen arvo on huomattava sillä tunnistamalla osaamisensa ja kyvykkyytensä yritys pystyy luomaan paremman tarjooman vastatessaan koko ajan kasvaviin asiakasvaatimuksiin. Tutkimus on osa TEKESin rahoittamaa LIIMA -projektia. Työn ensimmäisessä osassa esitellään osaamiseen ja partneroitumiseen liittyviä teorioita. Osaamisten mallintaminen tehtiin Excel -pohjaisella työkalulla. Se sisältää projektituotteeseen liittyen osaamisriippuvuuksien mallintamisen ja gap -analyysin. Yhtenä tutkimusmetodina käytettiin haastattelututkimusta. Työ ja sen tulokset antavat operatiivista hyötyä teknologioiden ja markkinoiden välisessä kentässä.

Utilization of Knowledge Management in Business Process Modeling and Process Improvements

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia telekommunikaatioalalla toimivan kohdeyrityksen ohjelmistojen toimitusprosessia° Tutkimus keskittyy mallintamaan toimitusprosessin, määrittelemään roolit ja vastuualueet, havaitsemaan ongelmakohdat ja ehdottamaan prosessille kehityskohteita. Näitä tavoitteita tarkastellaan teoreettisten prosessimallinnustekniikoiden ja tietojohtamisen SECI-prosessikehyksen läpi. Tärkein tiedonkeruun lähde oli haastatteluihin perustuva tutkimus, johon osallistuvat kaikki kohdeprosessiin kuuluvat yksiköt. Mallinnettu toimitusprosessi antoi kohdeyritykselle paremman käsityksen tarkasteltavasta prosessista ja siinä toimivien yksiköiden rooleistaja vastuualueista. Parannusehdotuksia olivat tiedonjaon kanavoinnin määritteleminen, luottamuksen ja sosiaalisten verkostojen parantaminen, ja tietojohtamisen laajamittainen implementointi.

The Role of an Enterprise Portal in Knowledge Management Strategy, Case: Private Equity Investor

Työ tutkii yritysportaalin roolia organisaation tietojohtamisessa. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi luodaan viitekehys, jossa yritysportaalin ja tietojohtamisen teoriat linkittyvät. Työn empiirisessä osassa viitekehys on pohjana case-yritykselle rakennettavalle yritysportaalille. Laadullinen tutkimus käsittää teoriaosuuden sekä osallistuvaan case-tutkimukseen perustuvan empiriaosuuden. Työn runko muodostuu kahden vastakkaisen tietojohtamisajattelun vuoropuhelusta, jotka ovat informaatioteknologiaan- ja strategiseen johtamiseen perustuvat näkökulmat. Toimivan tietojohtamismallin täytyy sisältää molemmat aspektit. Jokainen organisaatio tarvitsee informaation hallintaan liittyviä toiminnallisuuksia ja täten eksplisiittisen tiedon hallinta tietojärjestelmien avulla on onnistuneen tietojohtamisen kulmakiviä. Tätä perusinfrastruktuuria on mahdollista laajentaa hiljaisen tiedon hallintaan perustuvilla tietojohtamismenetelmillä. Työn ratkaisu näiden kahden näkemyksen, 'kovan' informaatioteknogiaan painottuvan sekä 'pehmeän' ihmisnäkökulman integrointiin, on yritysportaali. Työssä käytettävä yritysportaalin viitekehys rakentuu kolmeen päätoiminnallisuuteen; sisällönhallintaan, yhteistyöominaisuuksiin ja liiketoimintatiedon hallintaan. Työ todistaa yhteyden viitekehyksen sekä tietojohtamisen perusmallien, kuten tietojohtamisen prosessimallin sekä tietoympäristöjen välillä. Yritysportaali voi täten toimia, ei ainoastaan yksittäisten tietojohtamistyökalujen implementoinnissa, vaan tietojohtamisstrategian luomisen apuna tarjoten alustan tai 'katalyytin' kokonaisvaltaiselle tietojohtamiselle.

Interfirm Knowledge Transfer in Coopetitive Relationships

Tämä tutkimuskeskittyy yritysten väliseen samanaikaiseen kilpailuun ja yhteistyöhön. Suurin mielenkiinto tässä tutkimuksessa kohdistuu yritysten väliseen tietämyksen siirtoon. Tietämyksen siirto samanaikaisissa kilpailu- ja yhteistyösuhteissa voi olla erityisen hyödyllistä samankaltaisten toimintalogiikoiden ja ymmärryksen takia. Toisaalta, mahdollinen kriittisen tiedon vuotaminen kilpailevalle yritykselle onriski, joka täytyy ottaa huomioon, kun yhteistyötä kilpailijan kanssa suunnitellaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka tietämystä siirretään samanaikaisissa kilpailu- ja yhteistyösuhteissa välttäen kuitenkin tähän liittyvät riskit. Tutkimuksen empiirinen osa sisältää kolme erilaista case-esimerkkiä samanaikaisista kilpailu- ja yhteistyösuhteista. Empiirisessä osassa tehdyt havainnot tukevat pääasiassa teoriaosuudessa käsiteltyjä asioita. Tietämyksen siirron motiivit, suhdekohtaiset tietämyksen omaksumiskyvyt, tietojohtamiskäytännöt ja luottamus ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat tietämyksen siirron tehokkuuteen. Pääasialliset keinot tietämyksen siirron riskin välttämiseksi samanaikaisissa kilpailu- ja yhteistyösuhteissa ovat hierarkkisen hallintomuodon käyttäminen tai horisontaalisesti ja vertikaalisesti rajattu yhteistyön laajuus.

Modelling the Knowledge Interface between Sales and Production Functions of a Company. Case: New Service Development Process.

Yrityksen sisäisten rajapintojen tunteminen mahdollistaa tiedonvaihdon hallinnan läpi organisaation. Idean muokkaaminen kannattavaksi innovaatioksi edellyttää organisaation eri osien läpi kulkevaa saumatonta prosessiketjua sekä tietovirtaa. Tutkielman tavoitteena oli mallintaa organisaation kahden toiminnallisesti erilaisen osan välinen tiedon vaihto. Tiedon vaihto kuvattiin rajapintana, tietoliittymänä. Kolmiulotteinen organisaatiomalli muodosti tutkimuksen pääteorian. Se kytkettiin yrityksen tuotanto- ja myyntiosiin, kuten myös BestServ-projektin kehittämään uuteen palvelujen kehittämisen prosessiin. Uutta palvelujen kehittämisen prosessia laajennettiin ISO/IEC 15288 standardin kuvaamalla prosessimallilla. Yritysarkkitehtuurikehikoita käytettiin mallintamisen perustana. Tietoliittymä nimenä kuvastaa näkemystä siitä, että tieto [tietämys] on olemukseltaan yksilöiden tai ryhmien välistä. Mallinnusmenetelmät eivät kuitenkaan vielä mahdollista tietoon [tietämykseen] liittyvien kaikkien ominaisuuksien mallintamista. Tietoliittymän malli koostuu kolmesta osasta, joista kaksi esitetään graafisessa muodossa ja yksi taulukkona. Mallia voidaan käyttää itsenäisesti tai osana yritysarkkitehtuuria. Teollisessa palveluliiketoiminnassa sekä tietoliittymän mallinnusmenetelmä että sillä luotu malli voivat auttaa konepajateollisuuden yritystä ymmärtämään yrityksen kehittämistarpeet ja -kohteet, kun se haluaa palvelujen tuottamisella suuremman roolin asiakasyrityksen liiketoiminnassa. Tietoliittymän mallia voidaan käyttää apuna organisaation tietovarannon ja tietämyksen mallintamisessa sekä hallinnassa ja näin pyrkiä yhdistämään ne yrityksen strategiaa palvelevaksi kokonaisuudeksi. Tietoliittymän mallinnus tarjoaa tietojohtamisen kauppatieteelliselle tutkimukselle menetelmällisyyden tutkia innovaatioiden hallintaa sekä organisaation uudistumiskykyä. Kumpikin tutkimusalue tarvitsevat tarkempaa tietoa ja mahdollisuuksia hallita tietovirtoja, tiedon vaihtoa sekä organisaation tietovarannon käyttöä.